Metsäteollisuuden tavoitteet kuin suoraan perussuomalaisten ohjelmasta
Metsäteollisuus ry:n toimitusjohtaja Timo Jaatinen kirjoitti Uuden Suomen blogillaan otsikolla Saako metsäteollisuus kukoistaa Suomessa? listan tavoitteita, joita metsäteollisuudella on seuraavalle hallituskaudelle. Vaatimukset muistuttavat perussuomalaisten vaaliohjelmia.
Jaatisen mukaan vaalitulos ja siitä kumpuavat poliittiset päätökset vaikuttavat siihen kukoistaako metsäteollisuus Suomessa myös tulevaisuudessa. Mikään itsestäänselvyys metsäteollisuuden menestys ei nimittäin ole.
– Vaalikeskusteluissa moni on jo halunnut laittaa käden metsäteollisuuden taskuun tai rajoittaa sen menestymisen mahdollisuuksia, Jaatinen kirjoittaa.
Jaatinen muistuttaa, että Suomi elää edelleen metsästä, vaikkei tietenkään yhtä yksipuolisesti kuin ennen. Metsäteollisuus tuottaa noin neljän miljardin verokertymän ja työllistää eri puolilla Suomea suoraan tai välillisesti yli 140 000 ihmistä. Viime vuonna metsäteollisuuden viennin arvo ylitti 13 miljardia euroa.
Mielikuvat metsäteollisuudesta ovat vaihtuneet vain kymmenen vuoden aikana useaan otteeseen.
Metsäteollisuus ei ole auringonlaskun ala
– Ensin oli digitaalisen median läpimurrosta ja paperin kysynnän laskusta seurannut keskustelu auringonlaskun alasta, sitten nopeasti kasvanut biotalous-buumi monine investointeineen, ja nyt jo joku haluaa jarruttaa menestymisen mahdollisuuksia.
Jaatisen mukaan on tärkeää, että Suomessa tehdään kaikki mahdollinen, jotta vahvistetaan kansainvälisen kaupan pelisääntöjä, jatketaan työelämän uudistamista, turvataan puuraaka-aineen saatavuus ja rakennetaan kilpailukykyistä energia- ja liikennepolitiikkaa sekä kestävää ympäristöpolitiikkaa.
Juuri perussuomalaiset ovat vaatineet kohtuutta energian ja liikkumisen hintaan. Perussuomalaisille käy, että metsiä käytetään muuhunkin kuin hiilinieluiksi ja liito-oravien pesäpaikoiksi.
Tehtaanpiippu Suomessa on ekoteko
Jaatinen ottaa kantaa ympäristö- ja ilmastopolitiikkaan melkein samoilla sanoilla kuin perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho: “Tuotanto Suomessa on globaali ekoteko”.
– On syytä toivoa, että myös vaalien jälkeen teollisen tuotannon kilpailu- ja investointiympäristö pysyy Suomessa houkuttelevana, ja puusta valmistettuja tuotteita tehdään paljon juuri Suomessa. Valtaosassa Suomen kilpailijamaita teollisesta toiminnasta ympäristölle aiheutuvat rasitteet ovat suurempia kuin Suomessa, Jaatinen kirjoittaa.
– Kun metsäteollisuuden nykyiset ja uudenlaiset tuotteet ovat tarpeellisia ja haluttuja, kannattaa niitä tehdä siellä missä se on vastuullisinta. Siksi metsäteollisuuden soisi kukoistavan Suomessa vielä tulevaisuudessakin, Jaatinen perustelee.
Metsäteollisuustuotteilla on 575 miljardin euron globaali kysyntä ja tämän odotetaan edelleen kasvavan, Pöyryn selvityksen mukaan jopa 770 miljardiin euroon vuoteen 2030 mennessä.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Wihonen: Kitee julistettava kriisikunnaksi
Hakkarainen: EU:n metsäkato-ohjelma on tilaustyö ympäristöterrorin suojelemiseksi
Viikon suosituimmat
Teemu Keskisarjan ja Onni Rostilan kolumni: Näin Yle valeuutisoi pikkutyttöjen teurastuksen
Itäkeskuksen muslimiyrittäjä HS:lle: Hameen on oltava löysä lantion kohdalta, jotta muut miehet kuin minä eivät näe
Helsingin Itäkeskuksen Hansasillalla esillä ollut islamilaisia pukeutumissääntöjä esittelevä kyltti on puhututtanut mediassa ja somessa tällä viikolla. Kyltissä kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa samankaltaisia kylttejä on nähty jo pitkään. Saksassa on tuotu oikeuden eteen myös sharia-poliiseja.
Maahanmuuttopolitiikka kiristyy koko EU:ssa – PS-meppi Sebastian Tynkkynen: ”Ratkaisujen aika on tullut” – kokoomuksen meppi Aura Salla nosti äärioikeistokortin
Euroopan unionin maahanmuuttopolitiikka on liikkeessä ja kääntymässä selvästi tiukempaan suuntaan. Sekä keskeisissä EU-toimielimissä että jäsenvaltioiden hallinnoissa ilmenee tahtotilaa tiukentaa maahanmuuton sääntöjä ja tehostaa laittomasti EU:ssa oleskelevien palautuksia. - Ihmisoikeuksista EU:ssa pidetään jatkossakin kiinni, mutta kenenkään ihmisoikeus ei ole oleskelu laittomasti EU-maissa, perussuomalaisten meppi Sebastian Tynkkynen sanoo.
Vihersiirtymä vastatuulessa: Saksalaisautoilijat vaihtavat sähköautonsa bensaan ja dieseliin
Autoilijoiden siirtyminen sähköisiin kulkuvälineisiin tökkii välittömästi, kun tuet loppuvat. Saksassa jopa kolmannes sähköautoaan vaihtaneista on siirtynyt takaisin bensaan tai dieseliin sen jälkeen, kun avustukset hiipuivat. Tavoite fossiilivapaasta uusien autojen kaupasta vuonna 2035 karkaa yhä kauemmaksi.
Mäenpää: Itäkeskuksen kyltit seurausta vihreiden maahanmuuttopolitiikasta
Yksi kuluvan viikon kuumimmista puheenaiheista on ollut Helsingin Itäkeskukseen ilmestynyt herättänyt ohjetaulu koskien musliminaisten pukeutumista. Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää muistuttaa ohjeistuksesta pöyristynyttä vihreiden puheenjohtajaa Sofia Virtaa siitä, että tapahtunut on seurasta vihreidenkin tukemasta avoimien rajojen maahanmuuttopolitiikasta.
Yle kehysti Trumpin kampanjatilaisuuden vitsin rasismiksi: ”Roskasaari” – tosiasiassa Puerto Rico hukkuu roskiin
Ylen toimittajien mieleen ei tullut tarkistaa, miksi Amerikassa on ennenkin kutsuttu Puerto Ricoa roskasaareksi. Rasismi ei liity asiaan, vaan vertaus on sangen kirjaimellinen, koska roskia Puerto Ricossa riittää. Saaren asukkaiden yksi suurimpia ongelmia onkin jäteasemien tilan puute, ja eri arvioiden mukaan kaatopaikkatila saattaa loppua kesken 2–4 vuodessa.
Kamala Harris on positiivisen erityiskohtelun tuotos – maailman menestynein “DEI-rekry”
Kamala Harris on uransa joka käänteessä hyötynyt siitä, että hän on nainen ja kuuluu rodulliseen vähemmistöön. Hän on malliesimerkki siitä, miten paljon positiivinen erityiskohtelu voi edistää vähemmistöjen menestystä. Varapresidenttinä hän oli Bidenin "DEI-rekry", joka lopulta syrjäytti presidentti Bidenin. Nyt hänellä on mahdollisuus nousta maailman mahtavimman maan presidentiksi.
PS-Nuoriso: Suomessa ei ole sijaa sharia-laille
Perussuomalainen Nuoriso on tyrmistynyt, mutta ei vähääkään yllättynyt islamilaisten pukeutumissääntöjen julistamisesta Itäkeskuksessa. Uutisoidussa julisteessa kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa julisteet ovatkin jo vuosia sitten vaihtuneet islamistisiin “sharia-poliiseihin”, jotka häiriköivät kansalaisia islamilaisten oppien rikkomisesta.
Koko läntinen maailma velloo tunnemyrskyissä – Suomestakin tuli puberteettiyhteiskunta, jota rakennetaan fiilispohjalta
Tietokirjailija-kouluttaja Katleena Kortesuon uutuuskirja "Tunteet tapissa" kertoo havainnollisesti, kuinka olemme siirtyneet tietopohjaisesta konsensusyhteiskunnasta tunneuskovaisuuden maailmaan, jonka perustukset valettiin 1980- ja 1990-luvuilla. Monelta osin yhteiskuntamme on kuin 13-vuotias teini, joka kokee tunteita vahvasti ja viskoutuu tunnemyrskyn mukana milloin mihinkin suuntaan. Pelkkä tunne on kuitenkin surkea kumppani silloin, jos edessä on vaikea ja kauaskantoinen päätös.
Kun transkiihkoilu tieteen jyräsi: woke-aktivistilääkäri salasi tutkimustulokset, joiden mukaan murrosiän siirtäminen ei paranna nuorten mielenterveyttä
Merkittävänä transoikeuksien puolestapuhujana tunnettu lääkäri myönsi estäneensä julkaisemasta tutkimustuloksia vuosikymmenen takaisesta hankkeesta, jonka tulokset eivät miellyttäneet häntä. Veronmaksajien rahoittaman, 10 miljoonaa dollaria maksaneen hankkeen tarkoituksena oli selvittää murrosikää jarruttavien hoitojen vaikutuksia amerikkalaislapsiin. Tutkimuksesta ei löytynyt näyttöä sille, että murrosiän lykkääminen parantaisi potilaiden mielenterveyttä. New York Timesin haastattelema kohutohtori Johanna Olson-Kennedy uskoo, että lapsille suunnattujen transhoitojen kriitikot saattaisivat hyödyntää tutkimustuloksia poliittisesti. Olson-Kennedyn toimintaa on arvosteltu tieteen vastaiseksi. Kriitikot huomauttavat, että tutkimustulosten panttaaminen estää kansaa saamasta tieteellistä tietoa aiheesta, joka jakaa amerikkalaisten mielipiteitä erittäin jyrkästi.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2024
Lue lisää