Pääkaupunkiseudulle perustetaan metropolihallinto. Hallituksen esitys asiasta annetaan eduskunnalle 4.12.2014. Alueen kunnissa (Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen, Sipoo, Kerava, Tuusula, Järvenpää, Kirkkonummi, Vihti, Nurmijärvi, Mäntsälä, Hyvinkää ja Pornainen sekä mahdollisesti Porvoo ja Lohja) eletään suuren hämmennyksen vallassa, sillä uutta hallintomuotoa valmistellaan valtavalla kiireellä.
– Tuntuu siltä, että hallitus on tyystin heittänyt romukoppaan hyvän lainlaatimisjärjestyksen. Uusimpana ehdotuksenaan valtiovarainministeriön asettamat kuntajakoselvittäjät esittävät metropolikaupunkia, johon sulautettaisiin Espoo, Helsinki, Kauniainen, Sipoo ja Tuusulan eteläosat. Tässä suomalaisittain jättimäisessä kaupungissa demokratia turvattaisiin perustamalla uusia hallintohimmeleitä, ”kotikaupunkeja”, joita olisi 15-20 kappaletta omine aluevaltuustoineen, metropolityöryhmän jäsen ja Perussuomalaisten Uudenmaan piirin puheenjohtaja Pekka Sinisalo selventää.
Metropolihallinto vie kuntien päätösvallan
Keski-Uudellemaalle muodostettaisiin yhdeksän kunnan alueesta Keski-Uudenmaan kaupunki, jota selvittäjät pitävät hyvin tärkeänä tavoitteenaan. Myös Itä-Uudellemaalle muodostettaisiin Askolasta, Lapinjärvestä, Loviisasta, Myrskylästä ja Porvoosta oma Itä-Uudenmaan kaupunkinsa. Kirkkonummesta, Vihdistä ja Lohjasta muodostettaisiin metropolikaupungin ”kehysalue”.
– Oikeuskanslerin on nyt syytä puuttua asiaan. Erilaisia suunnitelmia esitellään ilman minkäänlaisia kustannusarvioita. Metropolihallinnon kaltainen iso päätös tulee valmistella huolella, hyvää lainlaatimisjärjestystä noudattaen. Nyt ei ole täyttä selkoa edes siitä, mitä suunnitelmaa edes ollaan viemässä eteenpäin, Sinisalo ihmettelee.
– Metropolihallinto tulee lukuisten suunnitelmien mukaan vastaamaan monista alueista, joita nyt hoitavat kunnat. Hallituksen linjauksen mukaan metropolihallinto vastaa lähes kaikesta maankäytöstä, mukaan lukien kaavoitus ja asuminen, julkisen liikenteen suunnittelu ja hoitaminen sekä ympäristöasioista. Mitään suunnitelmia siitä, miten alueen kunnille kompensoidaan kuntayhtymiin sijoitetut pääomat, ei ole esitetty.
Pekka Sinisalo
Päätöksenteko mutkistuu entisestään
Metropolialueelle kaavaillaan myös vaaleilla valittavaa valtuustoa, joka valittaisiin seuraavien kuntavaalien yhteydessä. Vaalitavassa huomioitaisiin alueellinen ja puoluepoliittinen edustavuus.
– Metropolihallinnon valmistelutyö on edelleen niin kesken, ettei ole tietoa siitä miten tämä tapahtuisi. Mahdollistahan on, että vaaleilla valittavaan metropolivaltuustoon nousee vain kuntien suurimpien ryhmien edustajat. Tämä antaisi kokoomukselle kohtuuttoman suuren päätäntävallan suhteessa heidän suhteelliseen kokonaiskannatukseensa. Mikäli metropolista tehdään yksi yhtenäinen vaalipiiri, vie se pienten kuntien vaikuttamismahdollisuudet kokonaan, Sinisalo huomauttaa.
– Pääkaupunkiseudulle kasataan valtuustoa valtuuston päälle ja päätöksenteko mutkistuu entisestään. Nyt ollaan rakentamassa tietoisesti vain uusia hallintohimmeleitä. Varsinaisista kuntien valtuustoista uhkaa tulla lähinnä toisarvoisia kahvittelukerhoja, jos mitään varsinaisia päättäviä valtuustoja jatkossa enää onkaan. Metropolivaltuusto on ristiriidassa kuntien itsemääräämisoikeuden kanssa ja siten käsittääkseni perustuslain vastainen. Demokratia karkaa kunnista.
Hallitus runnoo väkisin läpi
Metropolihallinnolle ei tule omaa verotusoikeutta, vaan kunnat siirtäisivät omaa budjettivaltaansa metropolille tiettyjen kunnan tehtävien siirtyessä metropolihallinnon tehtäväksi.
– Hallitus on asettanut metropolihankkeen yhdeksi kärkihankkeekseen ja yrittää runnoa sitä läpi seuraamuksista suuremmin piittaamatta. Prosessi on päämäärää tärkeämpää. Metropolihanke käynnistyy jo 2017, Sinisalo sanoo.
– Oman mausteensa tähän soppaan tuo sote-uudistus. Metropolialueella ja koko Suomessa se tarkoittaa seudun kuntien sosiaali- ja terveyspalvelujen yhdistämistä. Kaikki hoiva terveyskeskuksista alkaen tulee metropolihallinnon vastuulle. Sote-palveluiden järjestämisvastuu on kuitenkin suunniteltu viidelle sote-alueelle. Tuottamisvastuu taas on kunnalla tai kuntayhtymällä. Metropolialueella tuottamisvastuu on siis metropolilla. Näin ollen kunnat siirtäisivät merkittävän osan taloudellista valtaansa metropolihallinnolle, ilman että he voisivat juurikaan vaikuttaa rahojensa käyttöön.
Lähiterveyspalvelut vaarassa
Sinisalo mielestä sote-vallan menetys on kunnille suuri asia, sillä niiden budjetista leijonan osan syö juuri sote-asiat.
– Pahimmillaan kunnissa koetaan täystyrmäys, koska metropolihallinto voi toimintaa tehostaessaan lopettaa lähiterveyspalvelut, Sinisalo varoittaa.
Mitä sitten jää kunnanvaltuustojen päätettäväksi metropoli- ja sote-uudistusten jälkeen?
– Lähinnä perusopetus ja päiväkodit sekä puisto-osasto. Kyseessä on huonosti naamioitu kuntaliitos. Kuka enää tämän jälkeen haluaa kunnalliseksi luottamushenkilöksi lähes päätösvallattomaan valtuustoon? Sinisalo kysyy.
PS VERKKOTOIMITUS
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Iranin Teheranista kotoisin oleva nainen kertoo nähneensä burkan ensi kertaa Helsingissä. Hän kertoo tajunneensa tuolloin, että suomalainen feminismi tarkoittaa vain "sinisiä ja vihreitä hiuksia tai ajamattomia kainaloita".
Tänään vietetään kansainvälistä miestenpäivää. Nyky-yhteiskunnassa nainen voi avoimesti kertoa miesvihastaan, mutta toksisesta radikaalifeminismistä ei juurikaan puhuta. Somevaikuttaja Emmi Nuorgam sanoo vihaavansa "mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä". Kansanedustaja Joakim Vigelius vastaa kysymällä, miksei mediassa koskaan kirjoiteta avoimesti naisten radikalisoimiseen pyrkivistä vihaisista feministinaisista.
Pohjoismaisen yhteiskunnan polarisaatio kuplii kunnolla nyt jo koululaitoksessa. Ruotsalaisessa pikkukunnassa ”mustat ja valkoiset” ovat pitkin syksyä ottaneet yhteen nyrkein ja iskulausein. Useimmat tappeluihin ja levottomuuksiin osallistuneista ovat 10-vuotiaita.
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho kommentoi tuhat päivää jatkunutta Ukrainan sotaa Suomen Uutisille.
Viime vuosina media on korostanut kerronnassaan "laitaoikeistoa" ja välittänyt mielellään kuvaa oikeiston radikalisoitumisesta länsimaisena ilmiönä. Yhdysvalloista kerätyn datan valossa näyttää kuitenkin siltä, että pikemminkin vasemmiston näkemykset ovat muuttuneet radikaalimmiksi, kun taas oikeisto on pysynyt lähes paikallaan.
Suomen maahanmuuttopolitiikkaa tiukennetaan ulkomaalaislain muutoksilla. Kansainvälinen suojelu muutetaan luonteeltaan väliaikaiseksi, ja lupien kestoa lyhennetään EU-oikeuden mahdollistamaan minimiin. Jatkossa rikoksiin syyllistyminen ja kansallisen turvallisuuden vaarantaminen johtavat suojeluaseman myöntämättä jättämiseen tai lakkauttamiseen.
Suomi keskeyttää maaohjelman kautta tehtävän kahdenvälisen kehitysyhteistyön Somalian kanssa, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Tavio kertoo. Päätös palautuu hallitusohjelmaan, jossa linjataan, että Suomen kehitysyhteistyö on ehdollistettu omien kansalaisten vastaanottamiselle ja kansainvälisen sääntöperusteisen järjestyksen tukemiselle.
Pääministeri Petteri Orpo peräsi eilisessä A-talkissa vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskelalta lukuja kasvutoimiin. Vasemmistoliiton vaihtoehtobudjetti julkaistaan ensi viikolla, mutta Koskelalla ei ollut vielä antaa lukuja puheidensa tueksi. Suomen talouden tilaa koskevassa puheenjohtajien välisessä keskustelussa olivat paikalla Orpon ja Koskelan lisäksi perussuomalainen valtiovarainministeri Riikka Purra ja SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman.
Tanskassa äskettäin suoritetun kyselytutkimuksen mukaan peräti kolmasosa Tanskan muslimeista sympatisoi terroristijärjestö Hamasia. Yhtä suuri osuus pitää Hamasin vuosi sitten Israeliin tekemää hyökkäystä oikeutettuna siviiliuhreista huolimatta. Tanskan muslimeista 44 prosenttia sanoo, että Israelin valtiolla ei ole oikeutta olemassaoloon.
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikaisen mielestä nyt on tullut aika, että Suomi irrottautuu jalkaväkimiinat kieltävästä Ottawan sopimuksesta.
