Näkemiin, päätösvalta – metropolihallinto on “huonosti naamioitu kuntaliitos”

Pääkaupunkiseudulle perustetaan metropolihallinto. Hallituksen esitys asiasta annetaan eduskunnalle 4.12.2014. Alueen kunnissa (Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen, Sipoo, Kerava, Tuusula, Järvenpää, Kirkkonummi, Vihti, Nurmijärvi, Mäntsälä, Hyvinkää ja Pornainen sekä mahdollisesti Porvoo ja Lohja) eletään suuren hämmennyksen vallassa, sillä uutta hallintomuotoa valmistellaan valtavalla kiireellä.

– Tuntuu siltä, että hallitus on tyystin heittänyt romukoppaan hyvän lainlaatimisjärjestyksen. Uusimpana ehdotuksenaan valtiovarainministeriön asettamat kuntajakoselvittäjät esittävät metropolikaupunkia, johon sulautettaisiin Espoo, Helsinki, Kauniainen, Sipoo ja Tuusulan eteläosat. Tässä suomalaisittain jättimäisessä kaupungissa demokratia turvattaisiin perustamalla uusia hallintohimmeleitä, ”kotikaupunkeja”, joita olisi 15-20 kappaletta omine aluevaltuustoineen, metropolityöryhmän jäsen ja Perussuomalaisten Uudenmaan piirin puheenjohtaja Pekka Sinisalo selventää.

Metropolihallinto vie kuntien päätösvallan

Keski-Uudellemaalle muodostettaisiin yhdeksän kunnan alueesta Keski-Uudenmaan kaupunki, jota selvittäjät pitävät hyvin tärkeänä tavoitteenaan. Myös Itä-Uudellemaalle muodostettaisiin Askolasta, Lapinjärvestä, Loviisasta, Myrskylästä ja Porvoosta oma Itä-Uudenmaan kaupunkinsa. Kirkkonummesta, Vihdistä ja Lohjasta muodostettaisiin metropolikaupungin ”kehysalue”.

– Oikeuskanslerin on nyt syytä puuttua asiaan. Erilaisia suunnitelmia esitellään ilman minkäänlaisia kustannusarvioita. Metropolihallinnon kaltainen iso päätös tulee valmistella huolella, hyvää lainlaatimisjärjestystä noudattaen. Nyt ei ole täyttä selkoa edes siitä, mitä suunnitelmaa edes ollaan viemässä eteenpäin, Sinisalo ihmettelee.

– Metropolihallinto tulee lukuisten suunnitelmien mukaan vastaamaan monista alueista, joita nyt hoitavat kunnat. Hallituksen linjauksen mukaan metropolihallinto vastaa lähes kaikesta maankäytöstä, mukaan lukien kaavoitus ja asuminen, julkisen liikenteen suunnittelu ja hoitaminen sekä ympäristöasioista. Mitään suunnitelmia siitä, miten alueen kunnille kompensoidaan kuntayhtymiin sijoitetut pääomat, ei ole esitetty.

Päätöksenteko mutkistuu entisestään

Metropolialueelle kaavaillaan myös vaaleilla valittavaa valtuustoa, joka valittaisiin seuraavien kuntavaalien yhteydessä. Vaalitavassa huomioitaisiin alueellinen ja puoluepoliittinen edustavuus.

– Metropolihallinnon valmistelutyö on edelleen niin kesken, ettei ole tietoa siitä miten tämä tapahtuisi. Mahdollistahan on, että vaaleilla valittavaan metropolivaltuustoon nousee vain kuntien suurimpien ryhmien edustajat. Tämä antaisi kokoomukselle kohtuuttoman suuren päätäntävallan suhteessa heidän suhteelliseen kokonaiskannatukseensa. Mikäli metropolista tehdään yksi yhtenäinen vaalipiiri, vie se pienten kuntien vaikuttamismahdollisuudet kokonaan, Sinisalo huomauttaa.

– Pääkaupunkiseudulle kasataan valtuustoa valtuuston päälle ja päätöksenteko mutkistuu entisestään. Nyt ollaan rakentamassa tietoisesti vain uusia hallintohimmeleitä. Varsinaisista kuntien valtuustoista uhkaa tulla lähinnä toisarvoisia kahvittelukerhoja, jos mitään varsinaisia päättäviä valtuustoja jatkossa enää onkaan. Metropolivaltuusto on ristiriidassa kuntien itsemääräämisoikeuden kanssa ja siten käsittääkseni perustuslain vastainen. Demokratia karkaa kunnista.

Hallitus runnoo väkisin läpi

Metropolihallinnolle ei tule omaa verotusoikeutta, vaan kunnat siirtäisivät omaa budjettivaltaansa metropolille tiettyjen kunnan tehtävien siirtyessä metropolihallinnon tehtäväksi.

– Hallitus on asettanut metropolihankkeen yhdeksi kärkihankkeekseen ja yrittää runnoa sitä läpi seuraamuksista suuremmin piittaamatta. Prosessi on päämäärää tärkeämpää. Metropolihanke käynnistyy jo 2017, Sinisalo sanoo.

– Oman mausteensa tähän soppaan tuo sote-uudistus. Metropolialueella ja koko Suomessa se tarkoittaa seudun kuntien sosiaali- ja terveyspalvelujen yhdistämistä. Kaikki hoiva terveyskeskuksista alkaen tulee metropolihallinnon vastuulle. Sote-palveluiden järjestämisvastuu on kuitenkin suunniteltu viidelle sote-alueelle. Tuottamisvastuu taas on kunnalla tai kuntayhtymällä. Metropolialueella tuottamisvastuu on siis metropolilla. Näin ollen kunnat siirtäisivät merkittävän osan taloudellista valtaansa metropolihallinnolle, ilman että he voisivat juurikaan vaikuttaa rahojensa käyttöön.

Lähiterveyspalvelut vaarassa

Sinisalo mielestä sote-vallan menetys on kunnille suuri asia, sillä niiden budjetista leijonan osan syö juuri sote-asiat.

– Pahimmillaan kunnissa koetaan täystyrmäys, koska metropolihallinto voi toimintaa tehostaessaan lopettaa lähiterveyspalvelut, Sinisalo varoittaa.

Mitä sitten jää kunnanvaltuustojen päätettäväksi metropoli- ja sote-uudistusten jälkeen?

– Lähinnä perusopetus ja päiväkodit sekä puisto-osasto. Kyseessä on huonosti naamioitu kuntaliitos. Kuka enää tämän jälkeen haluaa kunnalliseksi luottamushenkilöksi lähes päätösvallattomaan valtuustoon? Sinisalo kysyy.