Politiikkalehti kysyi saksalaisilta kuuluuko islam Saksaan – selkeä enemmistö torjui
25.03.2018 |12:56
LEHTIKUVA
Merkel murskaamassa EU:n
02.07.2018 |09:41
Saksan liittokansleri Angela Merkel nauttii suurta suosiota maailmalla. Hän on pitkäikäisin nykyisistä EU-maiden johtajista. Nyt hänen sädekehänsä on kuitenkin tahriintumassa eritoten Saksassa, missä yleisradioyhtiö ARD:n Malte Pieper suomi poikkeuksellisen kärkkäästi Merkelin toimia Euroopassa. Pieperin mukaan Merkel on onnistunut vain katkeroittamaan eurooppalaiset.
Merkel on kohdannut pitkän ja yhtaäjaksoisen johtajuuskautensa aikana kaksi rajua eurooppalaista kriisiä. Pieper kuvaa Merkelin onnistumista kriisien selättämisessä perin kylmäkiskoisin sanoin. Pieper näkee vain poltettua maata kaikessa, johon Merkel on puuttunut.
Eurokriisi ja kohtuuttomat hätälainat
Merkelille eurokriisi tuli monien muiden johtajien tapaan yllätyksenä. Markkinat hermostuivat, kun Kreikka ilmoitti budjettialijäämänsä olevan paljon ilmoitettua suurempi. Saksalaisilla pankeilla oli Kreikasta rutkasti nyt epävarmoja saatavia. Saksalaispankit olivat vuosituhannen alussa ahkerasti rahoittaneet Kreikan valtiota, kun kotimaassa rahoituksen kysyntä oli hiljaista.
Aluksi Merkel ei halunnut myöntää Kreikalle hätälainoja. Se olisi merkinnyt suurta pankkikriisiä Saksassa, Ranskassa ja Isossa-Britanniassa. Merkel kuitenkin vaihtoi kantansa ja naamioi pankkituet “Kreikan auttamiseksi”. Näin veronmaksajien rahat korvasivat länsimaisten pankkien riskit – jättäen samalla euromaat riskien kannattajaksi.
Hätäluotot eivät ole kuitenkaan tulleet ilman suurta hintalappua. Erityisesti Kreikalta vaaditut talousohjelmat olivat musertavia. Nyt Kreikalta vaadittaviin ylijäämiin ei ole pystynyt kuin muutama rikas valtio lyhytaikaisesti. Kreikalta tätä odotetaan vuosikymmenten ajan.
Maahanmuuttokriisi aiheutui yksipuolisesta ilmoituksesta
Kreikka ja Italia painivat myös maahanmuuton kustannusten kanssa, joskin ennen arabikevättä turvapaikkaa haki vain murto-osa siitä, mitä vuonna 2015. Maat olivat suuremmin purnaamatta hoitaneet hakijoiden rekisteröinnit. Merkel kalibroi skaalan korkeuksiin kertaheitolla toivottamalla tervetulleeksi kaikki syyrialaispakolaiset vuonna 2015.
Ilmoitus oli yksipuolinen. Merkel ei neuvotellut muiden EU-johtajien kanssa – lukuun ottamatta Itävallan ex-liittokansleri Werner Faymannia. Ironista kyllä, Merkelin mielestä Saksa ei voi yksipuolisesti käännyttää rajoiltaan muissa EU-maissa rekisteröityjä turvapaikanhakijoita.
Merkelin motiiveja voi vain arvailla. Voi olla, että hän halusi näyttäytyä hyväsydämisenä jouduttuaan eritoten kotimaan paineen vuoksi olemaan kovanaama eurokriisin selvittelyssä.
Lisävastustajia jyvityspäätöksestä
Merkel ymmärsi hyvin nopeasti ilmoituksensa seuraukset, kun sadattuhannet turvapaikanhakijat vaelsivat läpi Balkanin maiden kohti Saksaa. Jo lähes balsamointia vaille valmis ollut vaihtoehtopuolue AfD alkoi kerätä kannatusta maahanmuuttokriittisellä linjallaan.
Merkel halusi jakaa turvapaikanhakijoita ympäri EU:ta. Kun moni maa kieltäytyi, niin Merkel värväsi Brysselin laatimaan pakkokiintiöihin perustuvan mallin ja jyräsi päätöksen läpi enemmistöäänien turvin.
Tässä vaiheessa Merkel oli onnistunut kasaamaan antipatiat Välimeren rantavaltioilta, ja nyt närkästyneiden leiriin oli liittynyt myös usea keskieurooppalainen maa.
Liittovaltiohenkisille johtajille saavillinen kylmää vettä
Merkel on pääosin torjunut Ranskan presidentti Emmanuel Macronin toivomat euroalueen uudistukset. Macron haluaisi kehittää euromaista liittovaltiota. Macron on perustellut päämääräänsä uusien eurokriisien ehkäisyllä.
Merkel on nyökkäillyt uudistusten olevan tarpeen ja kehunut Macronia. Myötämielisyys on jäänyt pääosin sanoihin.
Kaiken kaikkiaan Merkelin pitkää yhtäjaksoista liittokanslerikautta voi arvioida monella tapaa. Eurokriisi oli kinkkinen, eikä sitä olla vieläkään lopullisesti nujerrettu. Merkelin toimia voi pitää onnistuneina, koska euro ei hajonnut vuonna 2012. Toisaalta hänen ensimmäisen kautensa alussa EU-maat olivat paljon yhteneväisempiä kuin mitä he ovat nyt, kun Merkel on johtanut Saksaa kolme kautta.
Henri Alakylä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Saksan konservatiivit napit vastakkain maahanmuuttopolitiikasta
15.06.2018 |08:29
Halla-aho: Suomalaisista suurin osa käännyttäisi toisesta EU-maasta saapuvat turvapaikanhakijat suoraan rajalta – ”Eurooppa ei meitä suojele seuraavalta siirtolaisvyöryltä”
29.06.2018 |11:56
Tavio: EU-huippukokouksen turvapaikkapoliittinen päätös on mahalasku, ei palvele Suomen vaan muiden maiden etua
29.06.2018 |15:00
Saksan sisäministeri valmis eroamaan – CSU taivutti ministerin kriisikokoukseen
02.07.2018 |12:34
Saksan hallitussopu edelleen koetuksella maahanmuuttosopimuksen takia – demarit kipuilevat vastaanottokeskusten takia
05.07.2018 |18:36
Viikon suosituimmat
1.
Teemu Keskisarjan ja Onni Rostilan kolumni: Näin Yle valeuutisoi pikkutyttöjen teurastuksen
01.11.2024 |09:58
2.
Itäkeskuksen muslimiyrittäjä HS:lle: Hameen on oltava löysä lantion kohdalta, jotta muut miehet kuin minä eivät näe
Helsingin Itäkeskuksen Hansasillalla esillä ollut islamilaisia pukeutumissääntöjä esittelevä kyltti on puhututtanut mediassa ja somessa tällä viikolla. Kyltissä kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa samankaltaisia kylttejä on nähty jo pitkään. Saksassa on tuotu oikeuden eteen myös sharia-poliiseja.
31.10.2024 |16:48
3.
Maahanmuuttopolitiikka kiristyy koko EU:ssa – PS-meppi Sebastian Tynkkynen: ”Ratkaisujen aika on tullut” – kokoomuksen meppi Aura Salla nosti äärioikeistokortin
Euroopan unionin maahanmuuttopolitiikka on liikkeessä ja kääntymässä selvästi tiukempaan suuntaan. Sekä keskeisissä EU-toimielimissä että jäsenvaltioiden hallinnoissa ilmenee tahtotilaa tiukentaa maahanmuuton sääntöjä ja tehostaa laittomasti EU:ssa oleskelevien palautuksia. - Ihmisoikeuksista EU:ssa pidetään jatkossakin kiinni, mutta kenenkään ihmisoikeus ei ole oleskelu laittomasti EU-maissa, perussuomalaisten meppi Sebastian Tynkkynen sanoo.
28.10.2024 |19:34
4.
Vihersiirtymä vastatuulessa: Saksalaisautoilijat vaihtavat sähköautonsa bensaan ja dieseliin
Autoilijoiden siirtyminen sähköisiin kulkuvälineisiin tökkii välittömästi, kun tuet loppuvat. Saksassa jopa kolmannes sähköautoaan vaihtaneista on siirtynyt takaisin bensaan tai dieseliin sen jälkeen, kun avustukset hiipuivat. Tavoite fossiilivapaasta uusien autojen kaupasta vuonna 2035 karkaa yhä kauemmaksi.
29.10.2024 |11:05
5.
Mäenpää: Itäkeskuksen kyltit seurausta vihreiden maahanmuuttopolitiikasta
Yksi kuluvan viikon kuumimmista puheenaiheista on ollut Helsingin Itäkeskukseen ilmestynyt herättänyt ohjetaulu koskien musliminaisten pukeutumista. Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää muistuttaa ohjeistuksesta pöyristynyttä vihreiden puheenjohtajaa Sofia Virtaa siitä, että tapahtunut on seurasta vihreidenkin tukemasta avoimien rajojen maahanmuuttopolitiikasta.
02.11.2024 |11:55
6.
Yle kehysti Trumpin kampanjatilaisuuden vitsin rasismiksi: ”Roskasaari” – tosiasiassa Puerto Rico hukkuu roskiin
Ylen toimittajien mieleen ei tullut tarkistaa, miksi Amerikassa on ennenkin kutsuttu Puerto Ricoa roskasaareksi. Rasismi ei liity asiaan, vaan vertaus on sangen kirjaimellinen, koska roskia Puerto Ricossa riittää. Saaren asukkaiden yksi suurimpia ongelmia onkin jäteasemien tilan puute, ja eri arvioiden mukaan kaatopaikkatila saattaa loppua kesken 2–4 vuodessa.
01.11.2024 |19:00
7.
Kamala Harris on positiivisen erityiskohtelun tuotos – maailman menestynein “DEI-rekry”
Kamala Harris on uransa joka käänteessä hyötynyt siitä, että hän on nainen ja kuuluu rodulliseen vähemmistöön. Hän on malliesimerkki siitä, miten paljon positiivinen erityiskohtelu voi edistää vähemmistöjen menestystä. Varapresidenttinä hän oli Bidenin "DEI-rekry", joka lopulta syrjäytti presidentti Bidenin. Nyt hänellä on mahdollisuus nousta maailman mahtavimman maan presidentiksi.
30.10.2024 |15:44
8.
PS-Nuoriso: Suomessa ei ole sijaa sharia-laille
Perussuomalainen Nuoriso on tyrmistynyt, mutta ei vähääkään yllättynyt islamilaisten pukeutumissääntöjen julistamisesta Itäkeskuksessa. Uutisoidussa julisteessa kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa julisteet ovatkin jo vuosia sitten vaihtuneet islamistisiin “sharia-poliiseihin”, jotka häiriköivät kansalaisia islamilaisten oppien rikkomisesta.
30.10.2024 |12:47
9.
Koko läntinen maailma velloo tunnemyrskyissä – Suomestakin tuli puberteettiyhteiskunta, jota rakennetaan fiilispohjalta
Tietokirjailija-kouluttaja Katleena Kortesuon uutuuskirja "Tunteet tapissa" kertoo havainnollisesti, kuinka olemme siirtyneet tietopohjaisesta konsensusyhteiskunnasta tunneuskovaisuuden maailmaan, jonka perustukset valettiin 1980- ja 1990-luvuilla. Monelta osin yhteiskuntamme on kuin 13-vuotias teini, joka kokee tunteita vahvasti ja viskoutuu tunnemyrskyn mukana milloin mihinkin suuntaan. Pelkkä tunne on kuitenkin surkea kumppani silloin, jos edessä on vaikea ja kauaskantoinen päätös.
31.10.2024 |14:45
10.
Kun transkiihkoilu tieteen jyräsi: woke-aktivistilääkäri salasi tutkimustulokset, joiden mukaan murrosiän siirtäminen ei paranna nuorten mielenterveyttä
Merkittävänä transoikeuksien puolestapuhujana tunnettu lääkäri myönsi estäneensä julkaisemasta tutkimustuloksia vuosikymmenen takaisesta hankkeesta, jonka tulokset eivät miellyttäneet häntä. Veronmaksajien rahoittaman, 10 miljoonaa dollaria maksaneen hankkeen tarkoituksena oli selvittää murrosikää jarruttavien hoitojen vaikutuksia amerikkalaislapsiin. Tutkimuksesta ei löytynyt näyttöä sille, että murrosiän lykkääminen parantaisi potilaiden mielenterveyttä. New York Timesin haastattelema kohutohtori Johanna Olson-Kennedy uskoo, että lapsille suunnattujen transhoitojen kriitikot saattaisivat hyödyntää tutkimustuloksia poliittisesti. Olson-Kennedyn toimintaa on arvosteltu tieteen vastaiseksi. Kriitikot huomauttavat, että tutkimustulosten panttaaminen estää kansaa saamasta tieteellistä tietoa aiheesta, joka jakaa amerikkalaisten mielipiteitä erittäin jyrkästi.
29.10.2024 |11:55
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2024
Lue lisää