

LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Merituulivoiman rakentamisesta kannattamatonta – kohoavat kustannukset, lisääntynyt kilpailu ja inflaatio syövät katteet
Maailmanlaajuisesti toimiva konsulttiyritys McKinsey & Company analysoi uusiutuvan energian markkinakehitystä. Sen mukaan erityisesti merituulivoimaloiden rakentamiskustannukset ovat nousseet merkittävästi. Samanaikaisesti myös lisääntynyt kilpailu ja inflaatio ovat syöneet toiminnan katteita eikä investointipäätöksiä ole tehty odotettuun malliin. Monia hankkeita on peruttu kannattamattomina.
McKinsey & Companyn mukaan raaka-aineiden ja rahoituksen hintataso sekä tuotantoketjun pullonkaulat ovat hidastaneet merituulivoimarakentamista. Rakentamisen kustannustaso on noussut 40–60 prosenttia noin kymmenessä vuodessa. Useita suunniteltuja hankkeita on peruttu Euroopassa ja Yhdysvalloissa. Sidosryhmät ovat viime aikoina kyseenalaistaneet alan näkymät kustannusten nousun ja peruuntuneiden projektien vuoksi.
Rakennuskustannusten nousu on vaikuttanut myös muun vaihtoehtoisen energian rakentamiseen, mutta ei yhtä isosti. Maatuulivoimaloiden rakentamisen kustannukset ovat nousseet noin 40 prosenttia ja aurinkovoiman 35 prosenttia.
Toistakymmentä vuotta sitten merituulivoima lähti merkittävään kasvuun maailmalla. Vuonna 2010 sitä oli tarjolla 3 GW, ja vuoteen 2023 mennessä sen määrä oli noussut 66 GW:iin. Alkuvaiheessa tuotantokustannukset laskivat lisääntyneen kilpailun, alhaisen korkotason ja teknologian kehittymisen myötä.
Ongelmia on aiheuttanut sen jälkeen maailmanpoliittinen tilanne, jonka vuoksi raaka-aineiden hinnat nousivat ja niiden saanti vaikeutui. Samaan aikaan myös korot nousivat. Kaikki tämä vähensi merituulivoimarakentamisen kannattavuutta, mikä on hidastanut sen kasvua. Suunniteltuihin rakennus- ja tuotantotavoitteisiin ei ole päästy, ja hankkeita on peruttu varsinkin Englannissa ja Yhdysvaltojen itärannikolla.
Rakentaminen jatkuu vähäisempänä
Alan teollisuus laittaakin toiveensa EU:n uusiutuvan energian direktiiviin eli RED III:een, jolla haetaan muun muassa luonnonsuojelulain muutosta ja luvituksen nopeutusta, sekä nettonollateollisuusasetukseen, jossa suositaan hiilineutraaliutta edistäviä ja raaka-aineiden saatavuutta suosivia hankkeita.
McKinsey & Company arvioi merituulivoimarakentamisen jatkuvan edelleen, mutta huomattavasti suunniteltua ja tavoiteltua pienemmässä mittakaavassa.
Suomessa merituulivoimaloita on tällä hetkellä toiminnassa vain Porin Tahkoluodossa. Siellä on yhteensä 11 tuulivoimalaa, jotka on rakennettu vuosina 2010–2017. Kemin Ajoksessa tuulivoimala-alueesta osa on rakennettu tekosaarille sataman edustalle.
Suomen Tuulivoimayhdistyksen mukaan Suomessa on kehitteillä useita merituulivoimahankkeita. Toisaalta reaalikorko, joka ottaa huomioon myös inflaation, oli vuosia matala, jopa pakkasen puolella. Reaalikorko on pitkästä aikaa ollut selvästi nollan yläpuolella. Korkea reaalikorko ja alhainen inflaatio pakottavat asettamaan investoinnit paremmuusjärjestykseen ja vaikuttavat merkittävästi myös merituulivoimaloiden velalla rahoittamisen kannattavuuteen.
Lisäksi epävakainen turvallisuustilanne maailmalla aiheuttaa merivoimaloille uusia uhkia. Merituulivoimaloiden melun, infraäänien, tärinän, päästöjen ja rakentamisen aiheuttamia haittoja kaloille ja meriympäristölle ei ole myöskään tutkittu riittävästi.
Leena Kurikka
Artikkeliin liittyvät aiheet
- nettonollateollisuusasetus MacKinsey & Company merituulivoimalat uusiutuvan energian direktiivi maatuulivoimalat uusiutuva energia hiilineutraalius turvallisuustilanne Aurinkovoima luonnonsuojelu Infraääni Ympäristönsuojelu Tuulivoima Inflaatio
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Tuulivoiman ja vetytehtaan hyödyt ulkomaille – haitat jäävät Suomeen

Keskustalaisen metsänomistajan epäillään kaataneen tuulivoimahankkeen tiellä olleen sääksen pesäpuun

Tutkimus: Tuulivoimaloiden infraääntä on arvioitu väärin

Yle väitti tarkistaneensa faktoja tuulivoimateollisuuden aiheuttamasta metsäkadosta – paremminkin olisi voinut mennä
Viikon suosituimmat

Intia juhlii hiilenlouhinnan ennätystä – Suomi murehtii porojen röyhtäyksiä
Suomessa murehditaan lehmien pieruja ja porojen röyhtäyksiä, jotka ilmastoaktivistien mukaan tuhoavat koko maailman ilmaston. Samaan aikaan Intiassa juhlitaan sitä, että maa tuottaa enemmän hiiltä kuin koskaan. Intialaiset iloitsevat, koska edullinen fossiilinen polttoaine tarkoittaa heille halpaa energiaa, talouskasvua ja omavaraisuutta.

SDP jälleen turpo-kuutamolla – kun Lulu Ranne totesi, ettei suomalainen puolustusteollisuus välttämättä hingu työntekijöiksi venäläisiä, demarit menivät välittömästi epäkuntoon
Vaikuttaisi itsestäänselvyydeltä, että suomalainen puolustusteollisuus toivoo työvoimaa, joiden lojaliteeteista voidaan kohtuullisella varmuudella mennä takuuseen. Yhtä lailla vaikuttaa itsestäänselvältä, etteivät Suomeen saapuvat venäläiset sattuneesta syystä ole puolustusvoimien ykkösrekryjä. Asian ääneensanominen aiheutti kuitenkin Hämeenlinnan valtuustossa melkoisen demariäläkän.

Yle-pomo Merja Ylä-Anttila skippasi viime viikolla kysymyksen Yleisradion vasenkallistumasta – ”Mikään tutkimus ei tällaista todista…”
EVA:n juuri julkaistu syksyn 2024 arvo- ja asennetutkimus paljastaa, että jopa 40 prosenttia suomalaisista katsoo Yleisradion uutisoinnin oleva vasemmalle kallellaan. Perussuomalaisten kansanedustaja Pekka Aittakumpu kysyi viime viikolla samasta asiasta Yleisradion toimitusjohtajalta Merja Ylä-Anttilalta, joka tuolloin katsoi, että kysymykseen vastaaminen on hankalaa.

Vihreät syyllistää suomalaisia rasismista – samaan aikaan vihreä kansanedustaja syynää julkisista tapahtumista ihmisten ihonväriä
Vihreät lähtee kunta- ja aluevaaleihin ylimielisessä woke-asennossa, eli puolue solvaa nyt äänestäjiä rasisteiksi. Kaksisuuntaisesta keskustelusta kieltäytyneen puolueen arvioidaan jo olevan kriisitilassa.

Musk-viha roihuaa ja Teslat palavat – erityisesti transseksuaalit vihaavat maailman rikkainta miestä
Elon Muskin omistaman yrityksen valmistamat sähköautot ovat joutuneet vasemmistolaisten vihan kohteeksi. Tesloja on naarmutettu, sotkettu maalilla ja tuhottu polttopulloilla. Erityisesti transseksuaalit tuntuvat vihaavan Elon Muskia. Tuleeko Tesla-mellakoista uusi Black Lives Matter -ilmiö?

Vieläkö muistat? Sanna Marin kiisti kielitaidottomien hoitajien aiheuttavan ongelmia – nyt hoitajaliitto SuPer pelkää vieraskielisten hoitajien vaarantavan jo potilasturvallisuutta
Suomen lähi- ja perushoitajaliitto Superin julkaisema tuore selvitys viimeistään osoittaa kaikille, että sotealan ongelmia ei ole mahdollista korjata siten, että alalle aktiivisesti haalitaan henkilökuntaa maailman toiselta puolelta. Vielä eduskuntavaalien 2023 alla monet eturivin poliitikot kuitenkin pyrkivät kiistämään kielitaidottomien hoitajien työyhteisölle aiheuttamat ongelmat ja työyhteisölle kasaantuvan lisäkuorman.

Yle painostaa hallitusta likaisilla menetelmillä – Antikainen: Johtajat vaihtoon
Yleisradion toiminnassa on havaittu vakavia epäkohtia muutosneuvotteluiden jälkeen, ja irtisanomisten perusteet ovat herättäneet runsaasti kysymyksiä. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen vaatii, että Ylen tulee leikata kustannuksiaan hallinnon ja byrokratian puolelta sen sijaan, että se lakkauttaa suositut ohjelmat ja irtisanoo arvostettuja toimittajia.

EVA:n tutkimuksen tulos on karua luettavaa Ylestä – Vigelius: ’’Puolueellisuus ei kuulu verorahoitteiseen mediaan’’
Tänään julkaistun EVA:n Arvo- ja asennetutkimuksen mukaan jopa 40 prosenttia suomalaisista arvioi Yle Uutisten painottavan tiedonvälityksessään vasemmistolaista näkökulmaa.

Perussuomalaisten kuntavaaliehdokas Mika Merano: Miksi Helsinki päätti lähettää 350 000 euroa Gazaan? – ”Kaupunkilaisten rahaa heitetty täysin hukkaan kohteisiin, jotka eivät hyödytä veronmaksajaa”
Helsinkiläinen Mika Merano herättelee kunta- ja aluevaalien alla keskustelua verovarojen käyttökohteista ja rahankäytön avoimuudesta. Monissa kunnissa verovaroja törsätään hankkeisiin, joilla ei ole mitään yhteyttä kunnan asukkaiden palveluihin ja hyvinvointiin. Merano painottaa, että kuntien tehtävä ei voi olla toimia hyvesignaloivana runsaudensarvena. - Lähtökohtaisesti on aina ajateltava, että jokaisen veroeuron tulee tavalla tai toisella tulla suoraan takaisin sen maksajalle.

Bernerin taksilaki kylvää tuhoa, mutta korjaus tulee: Taksisääntelyn uudistus eduskuntaan vielä tänä vuonna – ”Kuljettajien vaatimustasoa tiukennetaan huomattavasti”
Hallitus panostaa arjen sujuvuuteen ja turvallisuuteen uudistamalla taksialan sääntelyä. Tavoitteena on palauttaa Suomeen turvalliset taksit ja luottamus koko taksialaan. Pitkään valmisteltu hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskuntaan vielä tämän vuoden puolella, syysistuntokaudella 2025.
Uusimmat
Toimitus suosittelee

Lue lisää
PS Naiset 1/2025

Lue lisää
Perussuomalainen 1/2025

Lue lisää