MATTI MATIKAINEN
Meri: Tiloja lopetetaan, maanviljelijät ahdingossa – kotimainen ruuantuotanto loppuu, jos emme muuta toimintapojamme
– Maatalouden ja viljelijöiden avuksi tarvitaan jatkuvuutta ja varmuutta tulevaisuudesta, koska epävarmuudessa on kamalinta elää. Mikäli jatketaan vain kertakorvausten tiellä, se ei luo pysyvyyttä, kansanedustaja Leena Meri sanoo.
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Leena Meri sanoi Työmiehen tuumaustunnilla, kuinka perussuomalaiset ovat huolissaan Suomen maataloudesta, sen jatkuvuudesta ja maamme huoltovarmuudesta eli maamme kyvystä tuottaa viljaa, rehua ja lihaa tulevina vuosikymmeninä.
– Äskettäin Ylellä julkaistiin selvitys, jonka mukaan neljä viidestä suomalaisesta haluaa pitää maaseudun asuttuna. Keskusta hurrasi tulokselle. Mutta jos näin on, miksi verotuksen kautta keskusta osallistuu toimiin, jotka olennaisesti vaikeuttavat maaseudulla asumista? Tähän kuuluu mm. kulutusverotuksen, kuten autoilun, kallistuminen bensaveron korkealla tasolla ja korotuksilla.
Lomitustoiminnasta leikataan, viljelijöiden hätä jatkuu
Meri korosti, kuinka maatalouden ja viljelijöiden avuksi tarvitaan jatkuvuutta ja varmuutta tulevaisuudesta.
– Epävarmuudessa on kamalinta elää. Mikäli jatketaan vain kertakorvausten tiellä, luo se epävarmuutta tulevaisuudesta, ei pysyvyyttä. Hallituksen budjettiesityksessä myös lomituspalveluista ollaan leikkaamassa. Miten maatalousyrittäjät ja viljelijät nyt yhtäkkiä muka jaksavat paremmin? Meri kysyi.
– Katsoin nimittäin sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan talousarvioesitystä, jossa esitetään ensi vuodelle, kuinka maatalousyrittäjien ja turkistuottajien lomitustoiminnan menot alenisivat 11 miljoonaa euroa edellisvuodesta. Vähennys johtuisi tarvearvion muutoksesta ja siitä, että maatalousyrittäjien jaksamista tukevan hankkeen yhden miljoonan euron rahoitus päättyisi. Mihin viljelijöiden hätä on muka kadonnut?
Maatilojen määrän väheneminen huolestuttaa
Meri kertoi lukeneensa Maaseudun Tulevaisuus -lehdestä tutkimuksen, jonka mukaan maatilojen määrän arvioidaan puolittavan 25 vuoden kuluessa. Vuonna 2000 Suomessa oli 78 000 maatilaa. Ennusteen mukaan vuonna 2025 tiloja olisi enää 37 000.
– Hurjimmalta näyttää sikatilojen määrän kehitys. Vuosisadan vaihteen tilamäärästä olisi vuonna 2025 jäljellä enää 15 prosenttia, eli 3 006 tilasta pudotaan 454 tilaan. Lypsykarjatiloista on samassa ajassa katoamassa yli kolme neljännestä.
– Tilojen väheneminen jatkuu tasaisena, eikä heikko satovuosi erityisesti vauhdita sitä. Viime kesänä satoi rankasti ja tänä kesänä kuivuus on vaivannut maaseudulla.
Meri huomautti, että myös erikoistutkija Arto Latukka Luonnonvarakeskuksesta arvioi, että tilojen väheneminen jatkuu.
– Hänen mukaansa huono vuosi heijastuu kyselytutkimuksissa niin, että moni sanoo laittavansa pillit pussiin. Latukan mukaan käytännössä ei se silti mene niin: lopettaminen on todellisuudessa peruuttamaton päätös, joka tehdään harkiten ja pitkällä tähtäimellä. Siihen ei yhden vuoden sää tai tukiratkaisut vaikuta, Meri sanoi.
– Perussuomalaiset vaativat, että maaseudun taloudellisen tukemisen sekä ihmisten jaksamisen tukemisen pitää perustua laajaan ohjelmaan maatalouden elinkelpoisuuden säilyttämiseksi eikä vuosittain annettaviin murusiin kun hätä on jo kova. Siksi meidän pitää muuttaa tapaamme toimia.
Pitkät etäisyydet lisäävät elinkustannuksia
Kulutusverotuksen kiristyminen on myös omiaan kasaamaan painetta maaseudulle.
– Maaseudulla asuminen on aina kalliimpaa kuin kaupunkiasuminen, kun huomioidaan liikkumisen ja polttoaineiden kulut. Tämän vuoksi näitä veroja ei pitäisi nostaa. Samoin julkinen liikenne olisi saatava ulottumaan ympäri Suomea.
Myös perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho näkee, kuinka maaseutu on laajemmin pidettävä asumiskelpoisena.
– Olisi huolehdittava siitä, että ne jotka haluavat asua maaseudulla, niin heillä olisi myös mahdollisuus tehdä niin. Tämä edellyttää myös esimerkiksi tieverkon kunnossapitoa sekä palvelujen, kuten koulujen ja synnytyssairaaloiden saatavuutta koko maassa, Halla-aho sanoo.
Katso Tuumaustunti kokonaisuudessaan Youtubesta:
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Huhtasaari haluaa tukea kotimaista ruokatuotantoa: ”Kysymys on huoltovarmuudesta, puhtaudesta ja myös eläinten oikeuksista”
Maa- ja metsätalousvaliokunnan perussuomalaiset: Maataloutta on voitava harjoittaa jatkossakin Suomessa
Perussuomalaiset kyselytunnilla: ”Hallitus on ajanut maatalouden kriisiin ja vielä keskustan ollessa pääministeripuolue!”
Halla-aho: Suomi on suomalaisten rakentama ja suomalaisille kuuluva maa – haittamaahanmuutto on lopetettava
Meri: Hallituksen veronalennuslupauksissa bluffin makua – toisella kädellä annetaan ja toisella otetaan reippaasti pois
Slunga-Poutsalo: Hallitus voisi tunnustaa, ettei sote-uudistuksesta tullut hallituspuolueiden vaaliveturia, vaan se oli susi jo syntyessään
Perussuomalaiset pettyivät hallituksen toimiin viljelijöitä kohtaan – “Tekohengitystä”
Eurovaaliehdokas Karri Ollila perää reilun kaupan sääntöjä myös suomalaisille viljelijöille
Reijonen: Jätetäänkö Suomen koululaiset ja vanhukset pian ilman maitoa ja lihaa ilmastohienostelun takia?
Viikon suosituimmat
Teemu Keskisarjan ja Onni Rostilan kolumni: Huuhaa-kyselytutkimukset hakkaavat viattomia äijiä
Lähi-idästä kotoisin olevat naiset toivovat burkakieltoa: “Ennen kun tulin Suomeen, en ollut nähnyt burkaa”
Iranin Teheranista kotoisin oleva nainen kertoo nähneensä burkan ensi kertaa Helsingissä. Hän kertoo tajunneensa tuolloin, että suomalainen feminismi tarkoittaa vain "sinisiä ja vihreitä hiuksia tai ajamattomia kainaloita".
Tappelut ”mustien ja valkoisten” oppilaiden välillä jatkuneet koko syksyn ruotsalaiskoulussa – ”Traagista”, valittaa paikallispoliisi
Pohjoismaisen yhteiskunnan polarisaatio kuplii kunnolla nyt jo koululaitoksessa. Ruotsalaisessa pikkukunnassa ”mustat ja valkoiset” ovat pitkin syksyä ottaneet yhteen nyrkein ja iskulausein. Useimmat tappeluihin ja levottomuuksiin osallistuneista ovat 10-vuotiaita.
Emmi Nuorgam: “Vihaan mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä”
Tänään vietetään kansainvälistä miestenpäivää. Nyky-yhteiskunnassa nainen voi avoimesti kertoa miesvihastaan, mutta toksisesta radikaalifeminismistä ei juurikaan puhuta. Somevaikuttaja Emmi Nuorgam sanoo vihaavansa "mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä". Kansanedustaja Joakim Vigelius vastaa kysymällä, miksei mediassa koskaan kirjoiteta avoimesti naisten radikalisoimiseen pyrkivistä vihaisista feministinaisista.
Rydman: Helsingistä tehtävä jälleen turvallinen – ”On luovuttava politiikasta, joka karkottaa pääkaupungista hyvät veronmaksajat ja täyttää sen väkivaltaisilla jengeillä ja islamistisaarnaajilla”
Helsingin pormestariksi pyrkivä elinkeinoministeri Wille Rydman haluaa palauttaa pääkaupunkimme takaisin tunnollisille työssäkäyville ihmisille ja uutterille yrittäjille. - Helsinki kuuluu niihin alueisiin maassamme, jotka eniten kärsivät vääränlaisesta maahanmuuttopolitiikasta, Rydman sanoo.
Halla-aho: “Tällä tavoin venäläisille voitaisiin osoittaa, että vaikka kello käy, niin kello ei käy heidän hyväkseen”
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho kommentoi tuhat päivää jatkunutta Ukrainan sotaa Suomen Uutisille.
Päivän pointti: Trump valitsi ministeriksi huippuyliopistosta valmistuneen sotaveteraanin – valtamedia ja vasemmistomeppi veivasivat tittelin tv-juontajaksi
Yhdysvaltain presidentiksi valitun Donald Trumpin tuoreet henkilövalinnat tulevaan hallintoonsa aiheuttavat ahdistusta mediassa ja Trumpin politiikan vastustajissa. Reaktiot ovat samankaltaisia Atlantin valtameren molemmilla puolilla.
Analyysi: Yhdysvalloissa vasemmisto radikalisoitui pienessä ajassa ja vieraantui hyvin kauas keskivertoäänestäjistä, ilmiö aiheuttaa vasemmistolle näköharhan
Viime vuosina media on korostanut kerronnassaan "laitaoikeistoa" ja välittänyt mielellään kuvaa oikeiston radikalisoitumisesta länsimaisena ilmiönä. Yhdysvalloista kerätyn datan valossa näyttää kuitenkin siltä, että pikemminkin vasemmiston näkemykset ovat muuttuneet radikaalimmiksi, kun taas oikeisto on pysynyt lähes paikallaan.
Suomen ja Somalian välinen maaohjelman kautta tapahtuva kehitysyhteistyö keskeytetään – ministeri Tavio: Suomi ei voi jatkaa kehitysyhteistyötä maan kanssa, joka ei ota takaisin omia kansalaisiaan
Suomi keskeyttää maaohjelman kautta tehtävän kahdenvälisen kehitysyhteistyön Somalian kanssa, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Tavio kertoo. Päätös palautuu hallitusohjelmaan, jossa linjataan, että Suomen kehitysyhteistyö on ehdollistettu omien kansalaisten vastaanottamiselle ja kansainvälisen sääntöperusteisen järjestyksen tukemiselle.
Hälyttävä tutkimustulos: kolmasosa Tanskan muslimeista sympatisoi terroristijärjestö Hamasia
Tanskassa äskettäin suoritetun kyselytutkimuksen mukaan peräti kolmasosa Tanskan muslimeista sympatisoi terroristijärjestö Hamasia. Yhtä suuri osuus pitää Hamasin vuosi sitten Israeliin tekemää hyökkäystä oikeutettuna siviiliuhreista huolimatta. Tanskan muslimeista 44 prosenttia sanoo, että Israelin valtiolla ei ole oikeutta olemassaoloon.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2024
Lue lisää