LEHTIKUVA
Meri: Maahanmuuttajien alempi sosiaaliturva törmäsi perustuslakiin – “Teimme kaikkemme ja jatkamme asian selvittämistä, nykyjärjestelmään meillä ei ole varaa”
Hallitus esitti vuosi sitten turvapaikkapoliittisessa toimenpideohjelmassaan alempaa sosiaaliturvaa ulkomaalaisille. Ehdotettu lakimuutos on kuitenkin törmännyt perustuslaillisiin ongelmiin ja hallitus vetää esityksensä takaisin.
Eduskunnan perustuslakivaliokunnan käsittelyn aikana on käynyt ilmi, että ulkomaalaisten alempi sosiaaliturva olisi ristiriidassa yhdenvertaisuusperiaatteen kanssa.
Liian antelias sosiaaliturva vetää väkeä
Perussuomalaisten mielestä erilaiset tukimuodot maahanmuuttajille pitäisi olla mahdollista toteuttaa niin että ilman perustuslaillisia ongelmia pystytään huomioimaan valtion taloudellinen tilanne ja vaikutukset Suomen vetovoimaisuuteen.
– Pohjoismainen sosiaaliturva ei ole kestävä järjestelmä, jos sen piiriin pääsee liian helposti ja halukkaita tulijoita on paljon, sanoo kansanedustaja, varatuomari Leena Meri.
– Suomi oli vuoden 2015 pakolaiskriisissä yksi Euroopan suosituimmista kohdemaista turvapaikanhakijoille, vaikka sijaitsemme Euroopan perukoilla. Mikä muu tänne voisi vetää kuin antelias sosiaaliturvamme?
Tiettyjä perusoikeuksia vain kansalaisille
Perussuomalaiset halusi selvittää mahdollisuuden ulkomaalaisten alempaan sosiaaliturvaan, vaikka ei ollut takeita hankkeen onnistumisesta.
– Mielestämme oli erittäin tärkeää, että mahdollisuutta ulkomaalaisten alempaan sosiaaliturvaan selvitettiin. Toteamme, että nykyinen perustuslaki ei tältä osin mahdollista joustavan maahanmuuttopolitiikan tekemistä, Meri jatkaa.
– Tiettyjen oikeuksien ulottaminen kaikkiin Suomessa oleskeleviin voi olla kansantaloudellemme liikaa. Tiettyjen perusoikeuksien rajaaminen vain kansalaisille pitäisi olla mahdollista ja se lisäisi kansalaisuuden arvoa. Perussuomalaiset jatkaa asian selvittämistä. Nykyjärjestelmään meillä ei ole varaa.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Turvapaikkavalitukset käsitellään entistä rivakammin
Viikon suosituimmat
Teemu Keskisarjan ja Onni Rostilan kolumni: Huuhaa-kyselytutkimukset hakkaavat viattomia äijiä
Lähi-idästä kotoisin olevat naiset toivovat burkakieltoa: “Ennen kun tulin Suomeen, en ollut nähnyt burkaa”
Iranin Teheranista kotoisin oleva nainen kertoo nähneensä burkan ensi kertaa Helsingissä. Hän kertoo tajunneensa tuolloin, että suomalainen feminismi tarkoittaa vain "sinisiä ja vihreitä hiuksia tai ajamattomia kainaloita".
Emmi Nuorgam: “Vihaan mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä”
Tänään vietetään kansainvälistä miestenpäivää. Nyky-yhteiskunnassa nainen voi avoimesti kertoa miesvihastaan, mutta toksisesta radikaalifeminismistä ei juurikaan puhuta. Somevaikuttaja Emmi Nuorgam sanoo vihaavansa "mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä". Kansanedustaja Joakim Vigelius vastaa kysymällä, miksei mediassa koskaan kirjoiteta avoimesti naisten radikalisoimiseen pyrkivistä vihaisista feministinaisista.
Tappelut ”mustien ja valkoisten” oppilaiden välillä jatkuneet koko syksyn ruotsalaiskoulussa – ”Traagista”, valittaa paikallispoliisi
Pohjoismaisen yhteiskunnan polarisaatio kuplii kunnolla nyt jo koululaitoksessa. Ruotsalaisessa pikkukunnassa ”mustat ja valkoiset” ovat pitkin syksyä ottaneet yhteen nyrkein ja iskulausein. Useimmat tappeluihin ja levottomuuksiin osallistuneista ovat 10-vuotiaita.
Rydman: Helsingistä tehtävä jälleen turvallinen – ”On luovuttava politiikasta, joka karkottaa pääkaupungista hyvät veronmaksajat ja täyttää sen väkivaltaisilla jengeillä ja islamistisaarnaajilla”
Helsingin pormestariksi pyrkivä elinkeinoministeri Wille Rydman haluaa palauttaa pääkaupunkimme takaisin tunnollisille työssäkäyville ihmisille ja uutterille yrittäjille. - Helsinki kuuluu niihin alueisiin maassamme, jotka eniten kärsivät vääränlaisesta maahanmuuttopolitiikasta, Rydman sanoo.
Halla-aho: “Tällä tavoin venäläisille voitaisiin osoittaa, että vaikka kello käy, niin kello ei käy heidän hyväkseen”
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho kommentoi tuhat päivää jatkunutta Ukrainan sotaa Suomen Uutisille.
Päivän pointti: Trump valitsi ministeriksi huippuyliopistosta valmistuneen sotaveteraanin – valtamedia ja vasemmistomeppi veivasivat tittelin tv-juontajaksi
Yhdysvaltain presidentiksi valitun Donald Trumpin tuoreet henkilövalinnat tulevaan hallintoonsa aiheuttavat ahdistusta mediassa ja Trumpin politiikan vastustajissa. Reaktiot ovat samankaltaisia Atlantin valtameren molemmilla puolilla.
Analyysi: Yhdysvalloissa vasemmisto radikalisoitui pienessä ajassa ja vieraantui hyvin kauas keskivertoäänestäjistä, ilmiö aiheuttaa vasemmistolle näköharhan
Viime vuosina media on korostanut kerronnassaan "laitaoikeistoa" ja välittänyt mielellään kuvaa oikeiston radikalisoitumisesta länsimaisena ilmiönä. Yhdysvalloista kerätyn datan valossa näyttää kuitenkin siltä, että pikemminkin vasemmiston näkemykset ovat muuttuneet radikaalimmiksi, kun taas oikeisto on pysynyt lähes paikallaan.
Suomen ja Somalian välinen maaohjelman kautta tapahtuva kehitysyhteistyö keskeytetään – ministeri Tavio: Suomi ei voi jatkaa kehitysyhteistyötä maan kanssa, joka ei ota takaisin omia kansalaisiaan
Suomi keskeyttää maaohjelman kautta tehtävän kahdenvälisen kehitysyhteistyön Somalian kanssa, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Tavio kertoo. Päätös palautuu hallitusohjelmaan, jossa linjataan, että Suomen kehitysyhteistyö on ehdollistettu omien kansalaisten vastaanottamiselle ja kansainvälisen sääntöperusteisen järjestyksen tukemiselle.
Hälyttävä tutkimustulos: kolmasosa Tanskan muslimeista sympatisoi terroristijärjestö Hamasia
Tanskassa äskettäin suoritetun kyselytutkimuksen mukaan peräti kolmasosa Tanskan muslimeista sympatisoi terroristijärjestö Hamasia. Yhtä suuri osuus pitää Hamasin vuosi sitten Israeliin tekemää hyökkäystä oikeutettuna siviiliuhreista huolimatta. Tanskan muslimeista 44 prosenttia sanoo, että Israelin valtiolla ei ole oikeutta olemassaoloon.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2024
Lue lisää