

LEHTIKUVA
Meri: Suomenhevoset pelastettava – varsaraha takaisin kasvattajille
Kansanedustaja Leena Meri haluaa varsarahan takaisin suomenhevosten kasvattajille. Vaatimustaan Meri perustelee suomenhevoskannan pienenemisellä ja sukulinjojen kaventumisella.
Leena Meri jätti asiasta kirjallisen kysymyksen ministerin vastattavaksi.
– Suomenhevosten määrä on romahtanut huolestuttavasti. Kasvattajat tarvitsevat konkreettista apua ja porkkanaa, jotta tämä maailmalla ainutlaatuinen hevosrotu saataisiin säilytettyä. Tällä hetkellä kasvatustoiminta lepää monien hyväntahtoisuuden varassa.
– Ennätysmäärä suomenhevosia oli vuonna 1950, jolloin niitä oli Suomessa peräti 410 000 yksilöä. Tänä päivänä vastaava luku on noin 20 000. Romahdusta ei selitä pelkästään tekniikan kehitys, sillä myös 2010-luvulla syntyvien varsojen määrä on laskenut. Siinä missä 10 vuotta sitten varsoja syntyi reilut 1400, nykyään luku on enää noin tuhat, Meri kertoo.
Ammattilaisilta hätähuuto
Meri kysyy kirjallisessa kysymyksessään, mitä konkreettisia toimenpiteitä hallitus aikoo tehdä ainutlaatuisen suomenhevosrodun säilyttämiseksi ja suunnitellaanko varsarahan palauttamista kasvattajien työn tukemiseksi.
– Hevoset, hevostalous ja raviurheilu ovat aina olleet iso osa suomalaista yhteiskuntaa. Hevostalous työllistää noin 15 000 henkeä osa- tai kokoaikaisesti. Työllistäviä aloja ovat esimerkiksi tallit, ravihevosten valmennus ja eläinlääkäripalvelut. Lisäksi välillisesti työllistäviä aloja ovat tapahtuma-ala, lääketeollisuus ja varusteiden valmistajat, Meri luettelee.
– Alan ammattilaiset ovat ehdottaneet runsaasti erilaisia toimia tilanteen korjaamiseksi. Yksi niistä olisi tuoda niin kutsuttu varsaraha takaisin kasvattajille. Palautteen perusteella myös kasvattajapalkintojen jako tulisi palauttaa tasapuolisemmaksi. Suomenhevoset saavat pienemmät palkinnot kuin lämminveriset hevoset. Lisäksi ikäluokkien palkintoja tulee tasapuolistaa.
Suomen itsenäisyyden symbolieläin
Meri muistuttaa, että suomenhevonen on ainoa alkuperäinen suomalainen hevosrotu ja Suomen itsenäisyyden symbolieläin. Suomenhevonen täytti 110 vuotta Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuotena.
– Suomenhevonen palveli uskollisesti ihmisen rinnalla Suomen sodissa ja jälleenrakennuksessa. Jos kanta köyhtyy ja menetetään, on menetys lopullinen. Tähän tulee viimein herätä konkreettisilla toimenpiteillä. On vain yksi suomenhevonen, jota emme saa menettää, Meri sanoo.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Elomaa: Kissojen rekisteröinnistä tehtävä pakollista uuden eläinten hyvinvointilain yhteydessä

PS: Eläinsuojelulain uudistuksessa pitäisi näkyä enemmän kunnianhimoa

Leena Meri: Eläimeen sekaantuminen kiellettävä lailla – lakialoite kansanedustajien allekirjoitettavaksi

Huhtasaari huolissaan metsästyskoirien kohtelusta Espanjassa

Meri: Kauniit sanat eivät pelasta suomenhevosta – uudentyyppisiä tukimuotoja ei ole suunnitteilla
Viikon suosituimmat

Hallitus on alentanut jakeluvelvoitetta, polttoaineveroa ja ajoneuvoveroa – ministeri Ranne: ”Me rakennamme Suomea, jossa ei mennä autoilijan kukkarolle”
Suomi on autokansaa, ja tämä näkyy myös hallituksen teoissa, sanoo perussuomalainen liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne.

Entinen työväenpuolue vasemmistoliitto kannustaa nyt terveitä työikäisiä ideologiseen lorvailuun sosiaalitukien varassa
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela katsoo, että Suomessa terveellä ihmisellä tulisi olla mahdollisuus siirtyä oleskelemaan sosiaalituilla, toisten veronmaksajien kustantaessa hänen elämisensä. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom sen sijaan linjaa, että perussuomalaisille on päivän selvää, että ideologisesti työttömällä ei pidä olla oikeutta muiden veronmaksajien kustantamaan tukeen.

Ministeri Lulu Ranne pistäisi koko Yleisradion johdon vaihtoon: ”Kun on tulosvastuu, niin tulos tai ulos”
Liikenne- ja viestintäministeri, diplomi-insinööri Lulu Ranne keskustelee tuoreessa Suomen Uutiset Show -keskusteluohjelmassa suomalaisesta mediasta ja erityisesti Yleisradion asemasta. Ohjelman vieraina ovat lakimies ja kilpailuoikeuden asiantuntija Mikko Alkio sekä johdon konsultti, Aamulehden ex-päätoimittaja Jussi Tuulensuu. Ohjelmassa selviää muun muassa, miten monitahoinen hallinnollinen rakenne Yleisradion ympärille onkaan rakentunut, mikä osaltaan on hidasteena Ylen toimintaan ja rahoitukseen kohdistuvien muutoksien tekemiselle.

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla
Ilmastokeskustelu muistuttaa tänään monin tavoin 1600-luvulla käytyjä väittelyitä ja käsityksemme ilmastonmuutoksesta peilaavat yllättävällä tavalla ikivanhoja ajatuksellisia rintamalinjoja. Yhdet vaativat kulutuksen vähentämistä, toiset uskovat vihreään teknologiaan ja kolmannet kieltävät kokonaan ihmisen vaikutuksen ilmastoon.

Saksan tuleva hallitus haluaa kieltää valehtelun ja viedä kansankiihottajilta oikeuden asettua ehdokkaaksi vaaleissa
Saksan kristillisdemokraattien ja demarien hallituskoalitio aikoo säätää desinformaation levittämisen rangaistavaksi teoksi. Valeuutisten levittämistä tehostavien verkkorobottien käyttö kielletään. Mediaa valvomaan se haluaa oman koneistonsa. Kritiikissä kysytään, aikooko mustapunahallitus perustaa myös totuusministeriön.

Yhdysvallat: Valkoinen talo ehdottaa julkisen yleisradiotoiminnan rahoituksen lopettamista

Valtiovarainministeri Riikka Purra: Joko saataisiin veroja oikeaan suuntaan ja kasvu liikkeelle Suomessakin?
Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra postaa veroista Facebookissa ja viestipalvelu X:ssä. Purran mukaan Suomi häviää verojen ja talouskasvun Ruotsi-maaottelun.

Ministeri Ranne: Asfaltti tuoksuu taas tänä kesänä – ”Tiehankkeet työllistävät nimenomaan suomalaisia”
Liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne kertoo, että teitä korjataan taas ennätystahtiin perussuomalaisten vahtivuorolla.

Sahateollisuus varoittaa ilmastokilvoittelun valtavista kustannuksista – Lulu Ranne: Suomen ei pidä valita näivettävää skenaariota, jossa metsäsektoriamme ajetaan alas

Suomen antama kehitysapu väheni 165 miljoonaa euroa yhdessä vuodessa
Kansainvälinen kehitysrahoitus kääntyi selvään laskuun vuonna 2024 niin Suomessa kuin kansainvälisesti. Tuoreen laskelman mukaan Suomen antama kehitysapu pieneni 12,9 prosenttia vuodesta 2023 vuoteen 2024 - siis yhdessä vuodessa.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
PS Naiset 1/2025

Lue lisää
Perussuomalainen 1/2025

Lue lisää