

LEHTIKUVA
Meri: Sotaoikeudenkäynnit käytävä kansainvälisessä rikostuomioistuimessa
Pirkanmaan käräjäoikeudessa on käynnissä sotarikoksista syytetyn oikeudenkäynti, jonka istunnot kuitenkin pidetään Liberiassa sekä naapurimaassa Sierra Leonessa. Syytteet liittyvät Liberian toiseen sisällissotaan, joka käytiin vuosien 1999-2003 välillä. Asiasta kirjallisen kysymyksen tehnyt lakivaliokunnan puheenjohtaja Leena Meri siirtäisi sotarikosoikeudenkäynnit kansainväliseen tuomioistuimeen.
Kansainvälisen rikostuomioistuimen toimivaltaan kuuluvat myös sotarikokset, mutta se on toissijainen kansalliseen tuomioistuimeen nähden.
– Pahimmillaan voi olla tilanne, jossa samaa rikoskokonaisuutta käsitellään useassa eri maassa, koska syytetyt saattavat asua eri maiden alueilla. Sotarikokset ja rikokset ihmisyyttä vastaan ovat vakavia rikoksia, joista tietysti tuomiot tulee saada. Sotarikosoikeudenkäynnit vaativat erityisosaamista ja resursseja, joita olisi yhteisellä kansainvälisellä rikostuomioistuimella, kertoo Leena Meri.
– Koko ajatus pitäisi siis kääntää toisinpäin, eli että näitä asioita ajaisi ensisijaisesti yhteinen kansainvälinen rikostuomioistuin ja vasta toissijaisesti kansalliset tuomioistuimet.
Kansalaisten oikeustaju syystäkin koetuksella
Kansalliset tuomioistuimet järjestävät sotarikosoikeudenkäynnit jokainen omalla tavallaan. Suomalaiset syyttäjät, poliisit, tuomari ja puolustusasianajaja viettävät useita viikkoja Liberiassa tapauksen parissa, kun taas esimerkiksi Sveitsi ja Belgia kutsuvat todistajat maahansa.
– Esitutkinta kesti yli kaksi vuotta ja suomalaiset poliisit etsivät todisteita kiertämällä Liberian maaseudun kyliä, mutta samaan aikaan Suomessa poliisin resurssit eivät riitä tutkimaan vähäisempiä rikoksia, ja se koettelee kansalaisten oikeustajua – ja syystäkin, Meri toteaa.
– On kohtuutonta, että yksittäisten maiden vastuulle jäävät sotarikosoikeudenkäynnit kuluineen. Sotarikokset ovat vakavia rikoksia, joiden selvittämiseen paras taho olisi kansainvälinen erityistuomioistuin.
Oikeudenkäyntikulut jopa viisi miljoonaa euroa
Vastaavanlaisena oikeudenkäyntinä voidaan pitää niin sanottua Ruanda-oikeudenkäyntiä, joka on Suomen historian yksi kalleimmista oikeudenkäynneistä. Tuolloin kulut nousivat kaikkinensa jopa viiteen miljoonaan euroon.
Kirjallisessa kysymyksessään Meri kysyy ministeriltä, edistääkö Suomi aktiivisesti kansainvälisen rikostuomioistuimen kehittämistä tai vastaavan perustamista sotarikoksia varten. Meri haluaa tietää myös sen, vaatiiko Suomi kulujen kompensoimista vai kustantaako Suomi jatkossakin näiden oikeudenkäyntien kulut itse.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
- Ruanda-oikeudenkäynti Liberian sisällissota rikokset ihmisyyttä vastaan sotarikosoikeudenkäynnit sotarikokset kansainvälinen tuomioistuin kirjallinen kysymys Leena Meri
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Liberian sotarikoksista epäilty joutui oikeuteen – mutta miksi Suomessa?

Purra ihmettelee, miksi hallitus toi Isis-naisia Suomeen: ”Monilta muilta mailta on hyvin onnistunut se, että vain lapset tuodaan”

Hallitus junaili terroristit Suomeen salaa – PS: Ministerit valehtelevat, virkamiehet valehtelevat, kaikki valehtelevat, jotta maahan saa tuotua Isis-liikkeeseen kuuluvia ihmisiä!

Haavisto Ylen A-studiossa: Suomen viranomaiset olivat Turkin rajalla vastaanottamassa Isis-naisia – autettiin myös lentokentälle matkalle Suomeen

Kalliit sotarikosoikeudenkäynnit Suomessa jatkuvat – Meri: ”Onko edessämme oikeudenkäyntivyöry?”

Suomessa asuvan sierraleonelaismiehen sotarikossyytetutkinnan käsittelykulut puhututtavat – oikeus matkustaa jo toisen kerran Liberiaan
Viikon suosituimmat

Hallitus on alentanut jakeluvelvoitetta, polttoaineveroa ja ajoneuvoveroa – ministeri Ranne: ”Me rakennamme Suomea, jossa ei mennä autoilijan kukkarolle”
Suomi on autokansaa, ja tämä näkyy myös hallituksen teoissa, sanoo perussuomalainen liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne.

Entinen työväenpuolue vasemmistoliitto kannustaa nyt terveitä työikäisiä ideologiseen lorvailuun sosiaalitukien varassa
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela katsoo, että Suomessa terveellä ihmisellä tulisi olla mahdollisuus siirtyä oleskelemaan sosiaalituilla, toisten veronmaksajien kustantaessa hänen elämisensä. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom sen sijaan linjaa, että perussuomalaisille on päivän selvää, että ideologisesti työttömällä ei pidä olla oikeutta muiden veronmaksajien kustantamaan tukeen.

Eduskuntaryhmän pääsihteeri: Vihervasemmisto voitti vaalit – tätä se tarkoittaa kunnissa ja hyvinvointialueilla
Suomen yli puhalsi alue- ja kuntavaaleissa vihervasemmistolainen puhuri, mikä tarkoittaa kuntiin ja hyvinvointialueille kylmää kyytiä, kirjoittaa perussuomalaisten eduskuntaryhmän pääsihteeri Olli Immonen.

Kansanedustaja Antikainen: Tekoäly analysoi Luonnonvarakeskuksen vastaukset ja ehdotti sitten kantelun tekemistä
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen esitti Luonnonvarakeskukselle (Luke) joukon suoria kysymyksiä susikannan kehityksestä, kanta-arvion menetelmistä, laittoman tappamisen arvioinnista ja kansainvälisestä raportoinnista. Hän antoi Lukelle kaksi viikkoa aikaa vastata viralliseen tietopyyntöönsä. Määräaika kului kuitenkin umpeen ilman vastauksia. Vastaukset saapuivat vasta sen jälkeen, kun Antikainen oli 8.4. lähettänyt medialle tiedotteen vastaamattomasta tietopyynnöstä, ja tiedote oli julkaistu Suomen Uutisissa. Luke toimitti vastaukset sähköpostitse samana iltana klo 20.27.

Ministeri Lulu Ranne pistäisi koko Yleisradion johdon vaihtoon: ”Kun on tulosvastuu, niin tulos tai ulos”
Liikenne- ja viestintäministeri, diplomi-insinööri Lulu Ranne keskustelee tuoreessa Suomen Uutiset Show -keskusteluohjelmassa suomalaisesta mediasta ja erityisesti Yleisradion asemasta. Ohjelman vieraina ovat lakimies ja kilpailuoikeuden asiantuntija Mikko Alkio sekä johdon konsultti, Aamulehden ex-päätoimittaja Jussi Tuulensuu. Ohjelmassa selviää muun muassa, miten monitahoinen hallinnollinen rakenne Yleisradion ympärille onkaan rakentunut, mikä osaltaan on hidasteena Ylen toimintaan ja rahoitukseen kohdistuvien muutoksien tekemiselle.

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla
Ilmastokeskustelu muistuttaa tänään monin tavoin 1600-luvulla käytyjä väittelyitä ja käsityksemme ilmastonmuutoksesta peilaavat yllättävällä tavalla ikivanhoja ajatuksellisia rintamalinjoja. Yhdet vaativat kulutuksen vähentämistä, toiset uskovat vihreään teknologiaan ja kolmannet kieltävät kokonaan ihmisen vaikutuksen ilmastoon.

Saksan tuleva hallitus haluaa kieltää valehtelun ja viedä kansankiihottajilta oikeuden asettua ehdokkaaksi vaaleissa
Saksan kristillisdemokraattien ja demarien hallituskoalitio aikoo säätää desinformaation levittämisen rangaistavaksi teoksi. Valeuutisten levittämistä tehostavien verkkorobottien käyttö kielletään. Mediaa valvomaan se haluaa oman koneistonsa. Kritiikissä kysytään, aikooko mustapunahallitus perustaa myös totuusministeriön.

Yhdysvallat: Valkoinen talo ehdottaa julkisen yleisradiotoiminnan rahoituksen lopettamista

SDP vaatii lähivaalien jälkeen ”reilumpaa” politiikkaa, eli löyhempää talouskuria sotealueille – Miko Bergbom muistuttaa karuista tosiasioista
SDP:n kansanedustaja Tytti Tuppuraisen mukaan alue- ja kuntavaalien tulos kertoo halusta inhimilliseen politiikkaan, mikä demarien kielellä käytännössä tarkoittaisi taloudellisista tavoitteista joustamista. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom muistutti eilisessä A-studiossa edustajakollegaansa, että hyvinvointiyhteiskunnan pystyssä pysyminen on ensisijainen tavoite - ja samalla paras tukiverkko pienituloiselle ihmiselle.

Sahateollisuus varoittaa ilmastokilvoittelun valtavista kustannuksista – Lulu Ranne: Suomen ei pidä valita näivettävää skenaariota, jossa metsäsektoriamme ajetaan alas
Uusimmat

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla

Suomen antama kehitysapu väheni 165 miljoonaa euroa yhdessä vuodessa
Toimitus suosittelee
PS Naiset 1/2025

Lue lisää
Perussuomalainen 1/2025

Lue lisää