PS ARKISTO
Sähkön kulutuksesta ei saa syyllistää ketään – ”Tavallisilla ihmisillä suurin osa käytöstä on lämmityskäyttöä”
Eduskuntapuolueet kokoontuvat maanantaina puimaan sähkön hintakattoa, jota perussuomalaiset esitti jo kesällä ja johon myös demarit tarttuivat tällä viikolla. Perussuomalaisten kansanedustaja Leena Meri huomauttaa, että vitkasteluun ei ole aikaa. – Ihmiset odottavat sähkölaskujensa kanssa, ja he tarvitsevat pikaisesti apua tilanteeseensa.
Eduskunnan budjettikeskustelun yhteydessä pääministeri Sanna Marin (sd.) esitti tällä viikolla yllättäen sähkölle hintakattoa, joka olisi 20 senttiä kilowattitunnilta. Uudistus rahoitettaisiin valtiovarainministeriön valmistelemalla niin sanotulla windfall-verolla.
Perussuomalaisten varapuheenjohtaja, kansanedustaja Leena Meri huomautti eilen Ylen A-talkissa, että hän esitti Ylellä jo viime kesänä perussuomalaisten ratkaisuja sähkökriisiin, kuten ALV-alennusta ja hintakattoa.
– Nyt, viisi kuukautta myöhemmin, voin vain ihmetellä, miksi tässä on kestänyt näin kauan. Sähkön hintahan oli kovissa lukemissa jo viime talvena, kauan ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan. Hintakatto olisi nopea keino, jos asiasta saataisiin nyt jonkinlainen esitys.
Syntyykö sopu maanantaina?
Demarien eduskuntaryhmän puheenjohtajan Antti Lindtmanin mukaan hintakattoa olisi kuitenkin vähintään arvioitu jo syksyllä.
Maanantaina on kaikkien eduskuntapuolueiden kokous, jossa puidaan hintakattoa. Niin Lindtman kuin keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Eeva Kalli arvioivat, että hintakatosta saataisiin aikaan sopu maanantaina kokouksessa.
Erilaisia malleja on ollut esillä.
– Olen luottavainen ja uskon, että kun maanantain kokouksesta astellaan ulos, niin meillä on yhteisymmärrys asiasta, Kalli sanoi.
Meri huomautti, että vitkasteluun ei ole aikaa.
– Tärkeintä on, että joku malli saataisiin aikaiseksi pian, koska ihmiset odottavat sähkölaskujensa kanssa ja tarvitsevat pikaisesti apua tilanteeseensa.
Myös vihreä siirtymä nostaa sähkön hintaa
Meri sanoi, että on saanut jo kesällä hätääntyneitä puheluita ihmisiltä, että mistä voi enää saada kohtuuhintaisen sähkösopimuksen.
– Silloin niitä ei enää saanut. Moni onkin roikkunut kesästä saakka löysässä hirressä. Nyt olisikin hyvä saada tietää, milloin hintakattomalli valmistuu. Ilman hallituksen esitystä asia ei etene.
Perussuomalaisissa on pohdittu myös vaihteluväliä hintakatossa. Meri huomautti, että pidemmällä aikavälillä toimimatonta sähkömarkkinaa on samalla pakko alkaa uudistaa.
Samoilla linjoilla on ollut Huoltovarmuuskeskuksen entinen toimitusjohtaja Tomi Lounema, joka tuonut esille, että vihreä siirtymä nostaa sähkön hintaa.
– Sähkön hintaan ei siten vaikuta pelkästään Venäjän hyökkäyssota. On siis aika keskustella koko järjestelmän muuttamisesta, koska Euroopassa on pitkään tehty vääränlaista energiapolitiikkaa, Meri sanoi.
Kunpa olisi tehty järkevää energiapolitiikkaa
Kansalaisia kehotetaan nyt säästämään sähköä. Meri huomautti kuitenkin, että sähkön käytöstä ei pitäisi syyllistää ketään, koska sähköä ei ole tapana kuluttaa huvin vuoksi.
– Monet ovat jo tehneet parhaansa ja säästäneet sähköä. Tavallisilla ihmisillä suurin osa sähkön käytöstä on lämmityskäyttöä, koska pakkasella on vain saatava kodit lämpimiksi. Ongelmana on nyt se, että moni on hädissään. Soittelevat meillekin, että joulu on peruttu, koska jouluksi varattu 600 euroa ei riitä.
Meri muistutti, että sähkön hintaa nostaa myös puutteellinen tuotanto.
– Kunpa meillä olisi hiilivoimaloita eli olisimme tehneet järkevää ja huoltovarmaa energiapolitiikkaa, kuten Huoltovarmuuskeskuskin on esittänyt. Tässä kohtaa työkalupakkiin siis tarvittaisiin myös turvetta ja hiilivoimaa.
Perussuomalaiset on aiemmin esittänyt hintakaton lisäksi myös muita keinoja, kuten sähköveron alentamista ja arvonlisäveron alentamista.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
- arvonlisäveron alennus sähkön kulutus sähkösopimukset sähkön hintakatto sähkölaskut sähkömarkkinat Eeva Kalli vihreä siirtymä Tomi Lounema Huoltovarmuuskeskus sähkön hinta sähkövero Antti Lindtman Sanna Marin Leena Meri Hiilivoima Turve Energiapolitiikka
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Suomalaiset vararikossa ennen EU:n laajuista sähkön hintakattoa – Leena Meri vaatii kriisille kansallista ratkaisua
Älykkään sähköverkon ominaisuuksia hyödynnettävä kiertävissä sähkökatkoksissa
Perussuomalaiset ovat vaatineet hintakattoa jo pitkään: ”On perheitä, joissa lapset leikkivät takki päällä sisällä, kun on pakko säästää – silti sähkölasku on tonnin”
Demarit ehdottaa yllättäen sähkön hintakattoa, jota perussuomalaiset esitti jo viime kesänä
Eduskuntapuolueet huomenna koolle puimaan sähkön hintakattoa – Purra pohtii, syntyykö parlamentaarisesta hälystä vain uusi kallis ja tehoton malli
Elomaa: Maksamaton sähkölasku ei saisi johtaa maksuhäiriömerkintään tai ulosottoon
Pääministeri Marinin mukaan sähkötukia olisi alettu valmistella jo syksyllä – ministeriön virkamies ja VATT:n tutkija eri mieltä: ”Tietoa olisi, mutta puhelin ei ole soinut”
Junnila: Suomen tulee puolustaa omia perinteitään – joulupukilla on suuri rooli maabrändin vahvistamisessa
Muistatko, mitä vihreät uskottelivat vielä viime talvena: ”Ilmastotoimet suojaavat energian hintojen nousulta”
Viikon suosituimmat
Kirjailija Jarkko Tontti: Punavihreä kupla on puhkeamassa – ”Eliitille koittanut viimeinen hetki havahtua, että he ovat irtautuneet suomalaisesta elämästä”
Punavihreä kupla on suomalaisessa poliittisessa keskustelussa tunnettu käsite, jolla kuvataan sananmukaisesti kuplautunutta, vasemmistoa myötäilevää yhteisöä. Punavihreään hegemoniaan on tähän saakka keskeisesti kuulunut yhteiskunnallisen eliitin ja sitä myötäilevän median voimakas vieraantuminen tavallisesta kansasta, sen huolenaiheista ja toiveista. Juristitaustainen kirjailija Jarkko Tontti esittää nyt konkreettisin perusteluin, miten ajat ovat muuttuneet ja punavihreä arvomaailma törmännyt seinään.
Mikä meni pieleen journalismissa? – Näkökulmia median alennustilan aiheuttajista
2020-luvulla journalismi on kriisissä. Toimittajien ja mediayleisön suhde on jännittynyt, ja samalla uudet ailahtelevat ansaintamallit kasaavat painetta toimituksille. Mediamaailmaa läheltä seuraavat vaikuttajat tarkastelevat syitä siihen, miksi journalismi on ajautunut alennustilaan.
Ilmastonmuutos ei sytyttänyt Los Angelesin maastopaloja – epäiltyjä tuhopolttajia otettu kiinni
Ilmastonmuutos on saattanut pahentaa Kalifornian kuivuutta ja voimistaa tuulia, mutta maastopalot johtuvat ihmisten toiminnasta. Useita epäiltyjä tuhopolttajia on jo otettu kiinni. Kuvernööri Newson on kutsunut kansalliskaartin apuun estämään palaneiden kotien ryöstelyä.
Vanhemmat ottavat jo juristin mukaan lapsensa opettajatapaamisiin – opettajilta kuppi nurin
Opettajien työelämä Ruotsissa ei ole välttämättä ollut ruusuilla tanssimista tähänkään asti. Uusin vitsaus ovat juristit, joita vanhemmat raahaavat mukaan pikkupiltin opettajatapaamisiin. Näin tapahtuu sekä hyvinvoivissa yksityiskouluissa että ongelmalähiöiden kunnallisissa oppilaitoksissa. Kuppi meni nurin jo opetusministeriltäkin.
Jättimäinen grooming-skandaali lopulta julki: rasismisyytösten pelko ja väestösuhteiden vaaliminen tukkivat viranomaisten suut -“Suurin rauhan ajan rikos ja sen peittely Britannian historiassa”
Useamman vuosikymmenen ajan jatkunut tuhansien englantilaistyttöjen järjestelmällinen groomaus, ahdistelu ja sarjaraiskaukset ovat suurin rauhanajan rikos modernin Euroopan historiassa, kirjoittaa historioitsija ja kolumnisti Dominic Green amerikkalaisessa The Free Press -lehdessä. Nämä rikokset ovat enimmäkseen pakistanilaistaustaisten muslimimiesten tekemiä, ja valtaosa heistä ei ole joutunut vastuuseen. 2010-luvulla sekä oikeiston että vasemmiston johtamat hallitukset yrittivät hyssytellä vyyhtiä muutamien symbolisten oikeudenkäyntien jälkeen. Se näytti onnistuvan, kunnes Elon Musk perehtyi osaan oikeudenkäyntiasiakirjoista ja nosti asian esille omistamallaan X-alustalla. Nyt skandaali ravistelee Ison-Britannian yhteiskuntajärjestystä, eikä vyyhtiä voi enää hyssytellä.
DEI-ideologia ei varjellut Kaliforniaa maastopaloilta – viranomaisille kovaa kritiikkiä
Yksi kritiikin kohde Los Angelesin alueen maastopaloihin liittyen on se, että monien mielestä poliitikkojen ja pelastuslaitoksen johdon olisi pitänyt ideologisen yhdenvertaisuuspuuhastelun sijasta keskittyä perusasioihin, kuten varmistamaan palopostien toimivuus ja sammutusveden saatavuus. Los Angelesin pelastuslaitoksella on viime vuosina panostettu vahvasti DEI-ideologian edistämiseen.
Antikainen: Scholzin päätös jättää Ukraina ilman apua on häpeällinen – Tuppurainen siunasi Suomen demarien tuen Berliinissä
Saksan liittokansleri Olaf Scholz (SPD) päätti estää noin kolmen miljardin euron arvoisen tukipaketin Ukrainalle. Tukipaketti olisi sisältänyt kriittisiä puolustusjärjestelmiä, kuten IRIS-T-ilmatorjuntajärjestelmiä ja Patriot-ilmatorjuntaohjuksia, joita Ukraina on pyytänyt suojellakseen kansalaisiaan Venäjän aggressioilta. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen pitää päätöstä käsittämättömänä ja vastuuttomana.
Somaleista puolet työttöminä ja lopuilla usein toimeentulovaikeuksia Ruotsissa – maan työikäisistä enemmistö ulkomaalaistaustaisia jo vuonna 2033
Yli puolet Ruotsin työikäisestä väestöstä on ulkomaalaistaustaisia vuonna 2033. Heistä useimpien tausta on Euroopan ulkopuolella. Kohti mielenkiintoisia aikoja ollaan menossa ja äänestämisessä saattaa piillä demokratian muutoksen avain. Göteborgs-Posten on haastatellut somalivaikuttajaa.
Mielipiteenvapaus somessa kuohuttaa saksalaisia – viestipalvelu X:stä alkoi joukkopako, kun Musk kehotti saksalaisia äänestämään AfD:tä
Amerikkalaisen teknomiljardöörin Elon Muskin ja Vaihtoehto Saksalle -puolueen (AfD) puheenjohtajan Alice Weidelin torstai-iltana X-viestipalvelukanavalla käymä keskustelu Saksan politiikasta ja Mars-lennoista räjäytti käyntiin myrskyisän keskustelun vaalivaikuttamisesta ja mielipiteenvapaudesta sosiaalisessa mediassa. Monet ammattiliitot ja Saksan korkein oikeus ovat ilmoittaneet jättävänsä X:n.
Kiinalaiset troolarit imuroivat kalat maailman meristä – pian tyhjän saa pyytämättäkin
Kun Kiinan omat merialueet oli kalastettu tyhjäksi, kommunistivaltio pystytti maailman suurimman kalastuslaivaston ja lähetti sen imuroimaan maailman merille. Valtavat uivat tehtaat tuhoavat kalakantoja kiihtyvällä vauhdilla. 3,3 miljardia ihmistä saa maailmassa huomattavan osan ravintoaan kalasta, mutta ennen pitkää yhä useammalle jää nälkä.