Meri: Perussuomalaisessa Suomessa oma kansa on etusijalla – “Meillä ei ole varaa jakaa olemassa olevaa kakkua muille”

Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Leena Meri kehuu ryhmän yhteistyön olleen kuluneen vuoden aikana hyvähenkistä, miellyttävää ja innostavaa. – Asioista saa puhua, olla aidosti oma itsensä ja edustaa omia äänestäjiään.

Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Leena Meri kertasi ryhmän kesäkokouksessa viime syksynä tehtyä vaihtoehtobudjettia, jolla perussuomalaiset halusivat oikaista hallituksen epäoikeudenmukaisia linjauksia.

– Hallituksen aitiosta kehuttiin meidän ehdotuksiamme mm. työllisyyteen ja yrittäjyyteen liittyen, mutta valitettavasti niitä ei otettu kuitenkaan mukaan hallituksen työkalupakettiin. Perussuomalaiset haluavat rohkeasti rakentaa Suomea ja ihmettelevät, etteivät hyvät ideat kelpaa.

– Kyse on silloin vain valtataistelusta eikä hyvien ratkaisujen hakemisesta. Se on sääli, Meri toteaa.

Jaetaan kakkua ensisijaisesti suomalaisille

Perussuomalaisilla on kolme keskeistä periaatetta, joiden varaan maamme taloutta ja kuvaa rakennetaan. Näille rakentuu myös eduskuntaryhmän tuleva vaihtoehto:

– Jaetaan vain sitä kakkua, mitä on ja suomalaisille ensisijaisiin kohteisiin ensin. Kun eletään suu säkkiä myöten, pyrkimyksenä on oltava tuottavan työn ja yrittämisen edistäminen, jotta jaettavaa kakkua olisi enemmän, Meri listaa.

Perinteisesti opposition eduskuntaryhmät tekevät hallituksen budjettiin numerolistan, johon merkitään plussat ja miinukset.

– Syksy väitellään pelkistä yksittäisistä asioista ja kokonaisuus sekä rakenteelliset uudistukset jäävät taka-alalle. Etsitään pilkan kohteita siitä, että joku luku olisi jollain oppositiopuolueella laskettu väärin tai jopa unohtunut tuohon paperilistaan laittaa. Keskustelu on viikosta toiseen samaa jankutusta, Meri harmittelee.

– Hallitus unohtaa tahallaan, ettei oppositiopuolueella ole takanaan ministeriöiden koneistoa tekemässä laskelmia. Lisäksi on olemassa aiheita, joita ei saa kyseenalaistaa tai esittää mitään uutta. Yksi aihe on Ylen monopoli ja toimiminen verovaroilla sekä Suomen EU-jäsenyyden ongelmat.

Muutamme Suomen linjaa ja politiikkaa

Perussuomalaiset ovat puhuneet asumisen halpuuttamisen, yrittäjyyden, työllisyyden ja koulutuksen puolesta.

– Vaihtoehtobudjettimme sisälsi monia uusia ideoita, joista muutamia oli hallituksen budjettiesityksessä. Poliisin resurssit kasvavat hieman ja verotuksen työtulo- ja eläketulovähennys näyttävät olevan suurin piirtein samansuuntaisia kuin mitä perussuomalaiset esittivät, Meri toteaa.

Perussuomalaisten eduskuntaryhmä kokoontui kesällä pohtimaan uutta tapaa vastata hallituksen budjettiin.

– Valmistelimme rungon, joka on kaksiosainen. Ensimmäisessä ja tärkeimmässä osiossa kerromme, miten me rakennamme suomalaisille paremman Suomen, eli millainen on perussuomalainen Suomi.

– Emme siis tyydy paikkailemaan vain yksittäisiä lisäyksiä tai poistoja, vaan kerromme, miten muutamme Suomen linjaa ja politiikkaa perussuomalaiseksi niin lyhyellä kuin pitkälläkin aikavälillä, Meri kertoo.

Julkisen rahanjaon oltava oikeudenmukaista

Toisessa osassa eduskuntaryhmä tekee hallituksen budjettiin hätäapuna korjauspaketin, jonka muutosehdotuksia tehdään valiokunnissa ja eduskuntaäänestyksissä.

– Niillä muutoksilla koetamme kääntää budjetin ja politiikan suuntaa kohti perussuomalaista Suomea jo ensi vuonna. Keskeisiä pitkän linjan periaatteitamme perussuomalaisessa Suomessa ovat panostuksen Suomeen ja suomalaisiin, tarjoamalla heille uutta, parempaa sekä oikeudenmukaisempaa vaihtoehtoa yli vaalikausien ylittävälle ajalle.

– Kansallinen etu ja suomalaiset ovat aina perussuomalaisen politiikan ytimessä ja sen lähtökohtana. Julkisen rahanjaon tulee olla oikeudenmukaista ja panostukset tulee tehdä suomalaisten elintason nostamiseen, Meri painottaa.

Haittamaahanmuutto lopetetaan

Perussuomalaiset lopettaisivat valtion velkaantumisen ja edistäisivät talouskasvua.

– Tarjoamme työtä, turvaa ja oikeudenmukaisuutta suomalaisille. Ketään ei jätetä yksin. Kaikille suomalaisille annetaan hyvät edellytykset menestymiseen työn ja yrittämisen kautta. Haittamaahanmuutto lopetetaan ja sisäisestä turvallisuudesta huolehditaan. Kansallisomaisuutta uskalletaan suojella ja suomalaista maataloutta ja työtä uskalletaan puolustaa. Puhtaat vedet sekä luonnonrikkaudet sekä valtion omaisuus pidetään omissa käsissä, Meri listaa.

– Tältä pohjalta lähdemme vastaamaan hallituksen esityksiin talouden suunnasta ja ensi vuoden budjetista. Yksityiskohdat esittelemme tulevana syksynä.

Suomalaiset huolissaan maaseudun elinvoimasta

Perussuomalaiset ovat huolissaan Suomen maataloudesta, sen jatkuvuudesta ja maamme huoltovarmuudesta eli maamme elinvoimasta tuottaa viljaa, rehua ja lihaa tulevina vuosikymmeninä.

– Selvitysten mukaan ainoastaan perussuomalaiset eivät ole huolissaan. Tutkimuksen mukaan neljä viidestä suomalaisesta haluaa pitää maaseudun asuttuna. Lisäksi 66 % suomalaista kannattaa maataloustukien lisäämistä, koska satovahingot ovat heikentäneet maatalouden kannattavuutta.

– Maatalouden ja viljelijöiden avuksi tarvitaan jatkuvuutta ja varmuutta tulevaisuudesta. Mikäli jatketaan vain ja ainoastaan kertakorvausten tiellä, luo se epävarmuutta tulevaisuudesta. Hallituksen budjettiesityksessä myös lomituspalveluista ollaan leikkaamassa. Miten maatalousyrittäjät ja viljelijät nyt yhtäkkiä jaksavat paremmin? Viime kesänä satoi ja tänä kesänä kuivuus vaivasi, Meri ihmettelee.

EU ottaa rahat, mutta ei auta

Hallitus myönsi maataloudelle kriisipaketin, mikä on perussuomalaisten mielestä hyvä, joskin valmiiksi riittämätön, asia.

– Myöskään EU ei tule apuun. Suomi lähetti EU-komissiolle yhdessä Ruotsin, Tanskan ja Baltian maiden kanssa kirjeen, jossa pyydettiin kriisiapua. Vastauksena tuli EU:n maatalouskomissaari Phil Hoganilta, ettei tukea tipu. Kuivuusongelma on kuulemma niin laaja, ettei EU:lla ole rahaa ongelman hoitamiseen.

– Kun katsotaan EU:n huimia jäsenmaksuja ja budjetin kokoa, ei ongelma voi kuitenkaan olla rahan puute, vaan huono priorisointi; valtava budjetti tuhlataan täysin vääriin asioihin, Meri sivaltaa.

EU katsoo, että se on tehnyt maatalouden osalta, mitä on tehtävissä. Tukien maksuaikatauluja on aikaistettu ja pientä hienosäätöä on tehty, mutta tämä ei riitä.

– EU ei siis auta omia jäseniään ns. kehitysavulla – ei ainakaan nettomaksajia, kuten Suomi. Sanoisin sarkastisesti, että onpa hienoa kuulua kerhoon, joka ei sitten autakaan kun apua tarvitaan. Silti EU jäsenyyden huonot puolet ovat aihe, josta ei sovi suuresti puhua. Perussuomalaisia pilkataan aina, kun näitä asioita ottaa esille, Meri huomauttaa.

Suomalaiset poliitikot suomalaisten asialle

Meren mielestä taloudellisen tukemisen ja jaksamisen tukemisen pitää perustua laajaan ohjelmaan maatalouden elinkelpoisuuden säilyttämiseksi, eikä vuosittain annettaviin murusiin, kun hätä on jo kova.

– Se ei varmasti pitkällä aikavälillä edesauta pysymistä maataloustuottajana. Rahojen kierrättäminen Brysselin kautta näyttää huonolta vaihtoehdolta, sillä emme saa edes omiamme takaisin.

– Milloin suomalaiset poliitikot alkavat puolustaa suomalaisia? Meidän tulee suosia kotimaista tuotantoa, sanoi EU mitä tahansa. Vai pitkääkö meidän odottaa että Suomessa nähdään taas 1860-luvun nälänhätä? Perussuomalaisten mielestä ei, Meri painottaa.

Hallituksella keulii sotetila

Hallituksen esitys sote-uudistukseksi ei kelpaa perussuomalaisille, koska se tekee sote-palveluista veroparatiiseihin voittonsa piilottavien suuryhtiöiden pelikentän, ja korjaamisen sijasta se rikkoo jo hyvätkin asiat Suomen tutkitusti toimivasta ja kustannustehokkaasta julkisesta terveydenhuollosta.

– Hallituksella keulii kansallinen sotetila. On turha syyttää ja etsiä sotesyyllisiä sosiaali- ja terveysvaliokunnasta tai opposition kansanedustajista. Sotesyylliset löytyy kyllä ihan hallituksen riveistä. Kyseessä on hallituksen – ei opposition – esitys, Meri muistuttaa.

Perustuslakivaliokunta vaati lausunnossaan kesäkuun alussa lisäselvityksiä, jonka jälkeen perustuslakivaliokunta katsoo, ovatko muutokset hyväksyttävissä.

– Ei sitä pelkällä hallituksen pakottamisella saada läpi. Perustuslakivaliokunta on jo huomauttanut hallitusta kiirehtimisestä ja todennut, että esimerkiksi perustuslakivaliokunnan työtä ei voi hallituksen aikataululla pakottaa.

– Viimeinen temppu oli viime lauantaina Iltalehden julkisuuteen tuoma tieto VM:n niin sanotusta salaisesta sote-tiedotustilaisuudesta puolueiden johdolle, jossa sotea taas lobattiin. Jutussa esiintyi myös VM:n taulukko kesäkuun lopulta, jossa perustuslakivaliokunnalle oli jälleen kerran annettu aikataulu, jolloin lausunnon tulee olla valmis. Hallitus siis viis veisaa perustuslakivaliokunnan kannanotoista ja jatkaa painostamista, Meri tuhahtaa.

Ministeri syyttää Kelaa kyytien epäonnistumisesta

Kela esitti syksyllä 2017 tuloksetta sosiaali- ja terveysministeriölle korvausmenettelyn jatkamista vanhan mallin mukaisesti vähintään vuoden 2018 loppuun. Näin taksiliikenteessä tapahtuvia muutoksia olisi voitu paremmin arvioida Kelan korvaamien taksimatkoja käyttävien asiakkaiden näkökulmasta. Myös sekä uusia palveluntuottajia että autoilijoita olisi todennäköisesti saatu lisää mukaan.

Ministeriö ei tukenut Kelan esitystä ja otti tietoisen riskin epäonnistumisesta.

– Erityisiä ongelmia ovat aiheuttaneet autojen järjestelmien toimimattomuus sekä se, että autoilijat tekivät sopimuksia liian myöhään palveluntuottajien kanssa. Tästä on ollut seurauksena se, että autoja ei ole ollut riittävästi alueella käytössä, Meri tietää kertoa.

Julkisuudessa ministeri Anne Berner (kesk.) on vierittänyt syyn Kelalle. Hän totesi Ylen haastattelussa (26.7.), että Kelan taksikyytien ongelmat heinäkuun alussa eivät johtuneet lupien vapauttamisesta, vaan Kelan samanaikaisesta kilpailutuksesta. Kelan mukaan kilpailutus oli ainoa keino varmistaa Kela-taksiin oikeutetuille ihmisille yhdenvertainen pääsy terveyspalveluihin.

– Koska Kela varoitti ministeriötä uudistuksen liian nopeasta toteuttamisesta, eikä ministeriö antanut Kelalle sen pyytämää lisäaikaa, on hallituksen ratkaistava, miten se tukee Kelaa syntyneiden ongelmien ratkaisemisessa. Syyttelyn ja ongelman vierittämisen muille sijasta ministeriön pitäisi ottaa vastuu ja varmistaa, että kyytejä on tarjolla niihin oikeutetuille, Meri sanoo.

Sairaaloissa hoidetaan kalliisti laittomasti maassa olevia

Haitallinen maahanmuutto vaikuttaa kaikkiin tavallista, pientä ihmistä koskettaviin asioihin, koska se syö resursseja yhteiskunnan perustoiminnoista eikä se tuo muuta kuin lisää kuluja kansantalouteen, Meri muistuttaa.

– Helsinki päätti taannoin tarjota kattavat terveyspalvelut laittomasti maassa oleville. Siis ihmisillä, joilla ei ole oikeutta asua maassa, on oikeus samoihin palveluihin kuin maan asukkailla. Pääkaupunkiseudun sairaaloissa hoidetaan laittomasti maassa olevia hiv- ja tuberkuloosipotilaita, ja tällöin puhutaan oikeasti isoista rahoista.

– On selvää, että tällaiset palvelut houkuttelevat uusia tulijoita, minkä lisäksi niihin käytettävät resurssit ovat pois siitä, mihin julkiset sote-palvelut alun perin on tarkoitettu, Meri huomauttaa.

Suomi varautuu ottamaan 100 000 tulijaa kerralla

Meri toteaa, ettei pienellä maalla ole varaa toimia globaalina sosiaalitoimistona ja koko maailman terveyskeskuksena.

– Viimeisimpänä hullutuksena on se, että kohta ei saisi palauttaa ketään. On hyvä muistaa, että turvapaikkaprosessiin kuuluu, kuten kaikkiin hakemuksiin, se että kun päätös on kielteinen, silloin henkilö palautetaan vaikka väkisin. Mitä järkeä koko prosessissa, jos aina saa jäädä? Kuka suomalainen veronmaksaja saa kielteisen päätöksen jälkeen kuitenkin aina tahtonsa läpi? En minäkään voi ilmoittaa, että en noudata tuomioistuimen lopullisia päätöksiä, Meri ihmettelee.

– Vielä olemme saaneet lukea, että Suomi varautuu EU:n jäsenenä jopa 100 000 turvapaikanhakijan tulvaan. Eikö pitäisi varautua, ettei tällaista tulvaa tule? Perussuomalaisille sanotaan, että miksi te puhutte aina haitallisen maahanmuuton ongelmista. Eikö ongelmia pidetä esillä, kunnes ne on ratkaistu? Näin me ainakin aiomme tehdä.

Ulkomaista halpatyövoimaa houkutellaan jo sosiaaliturvalla

Meri puuttuu myös hallituksen suunnitelmiin poistaa Suomeen tulevilta ulkomaalaisilta neljän kuukauden työskentelyvaatimus sosiaaliturvan edellytyksenä.

– Hallituksen suunnitelmien mukaan jatkossa Suomen sosiaalieduista pääsisi nauttimaan, jos tienaa työttömyysturvan peruspäivärahan suuruisen ansion, eli 696,60 euroa kuukaudessa. Lisäksi muut Suomeen pysyvästi asumaan tulevat ihmiset olisivat välittömästi oikeutettuja sosiaaliturvaan. Tämä koskisi muun muassa opiskelijoita ja oleskeluluvan saaneita.

– Perussuomalaiset eivät tätä uudistusta hyväksy. Hallitus toivottaa päätöksellään ulkomaisen halpatyövoiman tervetulleeksi ja pyrkii vahvistamaan Suomen asemaa koko maailman sosiaalitoimistona, Meri puuskahtaa.

Meri painottaa, ettei Suomi tarvitse enää yhtään uutta maahanmuuton vetovoimatekijää lisää. Päinvastoin, vetovoimatekijöitä tulee karsia.

Perussuomalaisten mukaan hallitus on ajamassa päätöksellä suomalaisen duunariveronmaksajan entistä ahtaamalle.

– Hallitus pyrkii rahtaamaan Suomeen ulkomaista halpatyövoimaa valtion kompensaatiolla. Tämä tietää suomalaisille duunareille kylmää kyytiä. Tämä olisi yksi nykyisen hallituksen huonoimmista päätöksistä.

Suomalaisten elinkustannukset sen kun nousevat

Myös hallituksen suunnittelemat veroratkaisut ja tulojen riittävyys sekä kansalaisten ostovoima ovat puhuttaneet koko kesän.

– Tavallisen ahertavan ihmisen maksutaakka on Suomessa raskas: rahat ei riitä ja kaikki menee elossa pysymiseen, ja jos tekee enemmän, niin verot vain nousevat. Työssäkäyvät suomalaiset asuvat muuallakin kuin kaupunkien keskustoissa. Ihmiset tarvitsevat kohtuuhintaista asumista. Tällainen toiminta ei ole ”haittaa”, jota pitäisi verotuksen keinoin estää. Päinvastoin, tämä on toimintaa, jota valtion pitäisi kaikin käytössä olevin keinoin, jotta suomalaiset voisivat yrittää ja tehdä töitä.

– Sähkö ja lämmitys ovat jokapäiväisiä välttämättömyyksiä, joita ilman suomalaiset kotitaloudet eivät tule toimeen. Siksi näiden yliverottaminen ei ole perusteltua valtiontalouden tasapainottamiseksi. Ei ole viher- tai haittaveroja, on vain veroja, Meri muistuttaa.

Pieni- ja keskituloiset maksavat viherhumpan

Meren sanoo hallituksen puhuvan, ettei kenenkään ansiotulon verotaakkaa nosteta, mutta samalla se puhuu haittaverojen korotuksista, kuten työkone- ja lämmityspolttoaineiden kiristyksistä, mikä tarkoittaa energianverotuksen kiristymistä eli hinnankorotuksia kuluttajille.

– Nämä muut verot ovat tasaveroja ja kohdistuvat eniten pieni-ja keskituloisiin, jotka muutenkin maksavat leijonanosan ansioveroista.

– Vaikka hallituksen mukaan verotusta kevennetään kohdistamalla sitä pieni- ja keskituloisiin korottamalla verotuksen perusvähennystä, työtulovähennystä sekä valtion- ja kunnallisverotuksen eläketulovähennystä yhteensä 130 miljoonalla eurolla, mutta se ottaa saman verran noilla haittaveroilla, joten elämisen hinta kallistuu, Meri katsoo.

Eläkeläiset kituuttavat, kun maahanmuuttajia paapotaan

Meri ottaa kantaa myös eläkeläisten tilanteeseen. Monet kokevat epäoikeudenmukaisuutta pienistä työeläkkeistä.

– Monet ovat pettyneitä, koska erilaisia etuuksia hakevilla maahanmuuttajilla on tukenaan vahva edunvalvontajoukko, mutta samaan aikaan moni pitkän työuran pienillä tuloilla tehnyt henkilö kituuttaa pienellä eläkkeellään, Meri huomauttaa.

– Perussuomalaiset ovat esittäneet eduskunnassa työeläkkeiden indeksikorotuksen palauttamista. Olemme esittäneet, että indeksin palautus voitaisiin tehdä kohdennetusti pieni- ja keskituloisten eläkkeensaajien tuloluokassa. Asiaa ei ole selvitetty edelleenkään.

Perussuomalaiset esittivät 50 euron lääkeomavastuun poistamista jo viime vuonna.

– Se olisi suuri asia paljon sairastavalle ihmiselle, joka kamppailee pienten tulojen ja sairauksien keskellä. Hallitus lupasi lääkeomavastuun pienentämistä. Perussuomalaiset toivoo edelleen koko omavastuun poistamista pienituloisilta, Meri kertoo.

Yle-vero joutaa romukoppaan

Meri ottaa puheeksi myös aiheen, joka nosti keskustelua ja jonka arvostelu tuntuu “lähes kielletyltä”. Kyse on Ylen rahoituksesta verovaroin.

– Nykyisestä keskustelukulttuurista kertoo hyvin, että kun heitin haastattelussa ilmaan ajatuksen, että jatkossa Ylen tv-ohjelmista maksaisivat vain ne, jotka niitä katsovat ja muut vapautettaisiin kaikista maksuista, SDP:n kansanedustajan mielestä ehdotus oli ”raju ja käsittämätön irtiotto, joka merkitsisi sananvapauden oleellista kaventumista suomalaisessa yhteiskunnassa.” Edelleen SDP:n puolelta todettiin, että Yleä koskevat muutokset on sovittu tehtäväksi kaikkien eduskuntapuolueiden yhteisymmärryksessä.

– Niin. Tietääkseni mikään ei muuttunut pelkästään sillä, että otin asian puheeksi. Sellaista valtaa minulla ei ole. Mutta jostain se keskustelu aina alkaa ja toivotan muut puolueet mukaan hakemaan sitä SDP:n kuuluttamaa yhteisymmärrystä.
Muutenkin voisi olla enemmän vapautta valita, mistä maksaa. Esimerkiksi tämä olisi toteutettavissa niin, että jos haluat maksaa ylimääräistä Yle-veroa, niin laitat rastin ruutuun veroilmoituksessa, Meri esittää.

Meri tietää, että uudistuksessa Ylen tulot voisivat laskea rajusti, jos kansalaiset kokisivat, ettei ohjelmatarjonta vastaa heidän tarpeitaan.

– Tässä näen kuitenkin hyviä puolia. Yle joutuisi sitten monipuolisemmin huomioimaan ohjelmatuotannossaan, mitä kansalaiset todella haluavat ja miten asioita tulisi tasapuolisemmin käsitellä. Silloin toimii periaate, että maksaja myös saa vaikuttaa palveluun.

Suomalaisen teollisuuden säilyttäminen on ekoteko

Meri ottaa kantaa myös suomalaisen teollisuuden säilymiseen Suomessa, joka on perussuomalaisten mielestä ekoteko.

– Teollisuuttamme ei saa ajaa esimerkiksi Kiinaan, Intiaan tai muihin maihin, joissa päästöihin suhtaudutaan leväperäisesti. Suomessa on WHO:n vuonna 2017 julkaistun tutkimuksen mukaan maailman paras ulkoilmanlaatu.
Pienhiukkaspitoisuus on keskimäärin 6 mikrogrammaa kuutiometriä kohden, joka on matalin maakohtainen luku maailmassa.

– Teollisuuden ja liikenteen päästöjen minimointiohjelmat ovat tuottaneet tulosta. Suomi ei siis ole maailmanlaajuisesti ratkaisevassa asemassa esimerkiksi Pariisin ilmastosopimuksen toteuttamisesta. Nyt on muiden maiden aikaa hoitaa osuutensa, Meri vaatii.

Meri huomauttaa, ettei Suomella ole käytännön mahdollisuuksia tai taloudellisesti varaa ottaa muiden maiden päästötaakkoja kantaakseen.

– Toisin kuin monet muut puolueet perussuomalaiset puolustavat suomalaisten oikeuksia ajaa omalla autollaan sekä lämmittää taloja puuta polttaen sekä saunoa puusaunoissa, Meri painottaa.

– Kiivihiilen korvaaminen hetkessä on taloudellisesti erittäin vaikea toteuttaa, kuten Helsinki nyt kaavailee. Se tulee maksamaan valtavasti veronmaksajalle. Kaiken muutoksen tulee tapahtua ennakoidusti ja hallitusti. Ei äkkikäännöksin ja periaatteella, että maksoi mitä maksoi.

Sotiemme veteraanit viimein samalle viivalle

Viimeisenä aiheenaan Meri ottaa esille sotaveteraanit, joiden kunnollista hoitoa ja palveluita perussuomalaiset ovat vaatineet jo vuosia.

– Hallitus on löytänyt varat viimein vaatimusten jälkeen budjetista niin, että rintamaveteraanien kotipalveluihin tulee lakimuutos. Rintamaveteraaneille mahdollistetaan uuden lainsäädännön kautta samat kotona asumista tukevat palvelut kuin sotainvalideille. Päätös varmistaa sodassa olleiden kansalaisten palveluiden yhdenvertaisuuden kotipaikasta ja sotakohtalosta riippumatta, Meri iloitsee.

– Rintamaveteraaneilla on oikeus palveluihin ja kunnilla on oikeus laskuttaa kustannukset Valtiokonttorilta vastaavasti kuten sotainvalidienkin osalta. Perussuomalaiset ovat pitäneet aihetta pitkään esillä ja lakialoitekin asiasta on tehty. Kunniavelka maamme vajaalle 12 000 veteraanille saadaan vihdoin hoidettua.