Kylmyyden ja kosteuden vuoksi suuri osa viljasta ei ole vielä kypsää, kun taas osa on jo ylikypsää. Mitään ei pääse silti puimaan, koska pellot ovat liian pehmeitä runsaiden sateiden takia.
Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliiton MTK:n valtuuskunnan puheenjohtaja Tommi Lunttila kuvaa kuluvaa vuotta poikkeuksellisen vaikeaksi. Monien viljelijöiden mukaan tilanne on jopa pahempi kuin katastrofivuonna 1987, jota pidetään lähihistorian huonoimpana.
Ero vuoden 1987 ja tämän päivän välillä on se, että aikoinaan valtio maksoi viljelijöille korvauksia menetetyistä sadoista. Nykyisin vain ani harvalla on mahdollisuus saada korvauksia.
Valtion on tultava apuun
Valtion satokorvaukset on yritetty korvata yksityisten vakuutusyhtiöiden myymillä satovahinkovakuutuksilla, joiden myynti alkoi viime vuonna. Vakuutuksia on kuitenkin vain harvalla. Toisaalta vakuutusyhtiöstä on kerrottu viljelijöille, että vakuutus ei kata kylmyydestä tai jatkuvista sateista aiheutuvia menetyksiä.
– Maatilojen elinkelpoisuus ja sitä kautta kotimaisen viljan viljely on Suomelle tärkeää. Kun sääolot ovat näin poikkeukselliset ja viljelijöitä uhkaa taloudellinen katastrofi, on valtion tultava apuun, jotta pahimman yli päästään. Siksi maanviljelijöille on annettava kriisitukea heti, sanoo perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Leena Meri.
