

MATTI MATIKAINEN
Meri: Kriminaalipolitiikkaan ja rangaistuksiin tarvitaan järkeä – ”Vakavista rikoksista tuomittujen tulee istua tuomiot loppuun asti”
Kansanedustaja, perussuomalaisten 1. varapuheenjohtaja Leena Meri esitteli sunnuntaina perussuomalaisten puolueneuvoston kokouksessa kriminaalipolitiikan linjauksia. Meren esitys kytkeytyi vahvasti Suomen rikoslain uudistuksiin. Meri esittää ensinnäkin rangaistusjärjestelmän päivittämistä siten, että rangaistukset saataisiin järkilinjalle.
Leena Meri nostaa esille rangaistuksen määräämiseen liittyvät uudistustarpeet.
– Vakavien rikosten, kuten henki-, väkivalta- ja seksuaalirikosten, rangaistuksia on kiristettävä. Isona teemana tähän liittyvät myös rangaistuksien paljousalennukset, joista tulee voida luopua, Meri sanoo.
Paljousalennus on kansankieltä, joka viittaa Suomessa käytössä olevaan yhtenäisrangaistusmalliin. Sen mukaan, jos henkilö tuomitaan useista eri rikoksista, tuomion pohjaksi otetaan ankarin teko, minkä jälkeen muista rikoksista tuomitaan lievempi rangaistus.
Käytännössä kyse on siitä, että mitä enemmän rikoksia, sitä lievempi rangaistus seuraa suhteessa rikosten määrään.
– Tällä hetkellä tilanne on se, että mitä enemmän rikoksia teet, sitä vähemmän kärsit. Kaupankäyntiin voi hyvin soveltua ota kolme ja maksa yksi -malli, sehän on positiivinen asia. Rikosoikeuteen ei kuitenkaan sovellu ”tee kolme rikosta ja kärsi yhdestä” -malli, Meri sanoo.
Rikosoikeudellisen vastuun alaikäraja on 15 vuotta. Meri huomauttaa, että myös nuorten tekemiin vakaviin henkeen ja terveyteen kohdistuviin rikoksiin on puututtava.
– Nähtävissä on ollut, että jopa 14-vuotiaat tai sitäkin nuoremmat ovat syyllistyneet vakaviin rikoksiin. Näihin tulisi voida puuttua ainakin tapauskohtaisesti, eli myös alle 15-vuotias olisi voitava tuomita rangaistukseen.
Rangaistusasteikon alaraja korkeammalle
Rikoslaissa rangaistavaksi säädetystä teosta määrätään rangaistus noudattaen rikoksesta rangaistusasteikkoa, joka asettaa rajat sille, mitä teosta vähintään voidaan tuomita, ja mikä on maksimirangaistus.
Meri katsoo, että rangaistusasteikon alarajaa tulisi nostaa korkeammalle erityisesti törkeimmissä henkeen ja terveyteen kohdistuvissa rikoksissa, jotta seuraamus olisi oikeudenmukaisessa suhteessa teon vakavuuteen.
– Esimerkkinä voidaan nostaa törkeä pahoinpitely, joka on teko, jossa voidaan aiheuttaa toiselle vaikea ruumiinvamma, vakava sairaus tai hengenvaarallinen tila. Rangaistuksen alaraja on nyt jopa naurettavan alhainen: vain yksi vuosi vankeutta.
Vaarallisia vankeja ei pidä päästää lomille
Mediassa on viime vuosina ollut esillä useita väkivaltaisia, jopa lapsiin kohdistuneita seksuaalirikoksia, joissa tekijä on usein selvinnyt ehdollisella rangaistuksella. Ehdollinen rangaistus viittaa rangaistuksen täytäntöönpanon lykkäämiseen, jolloin tuomittu ei oikeasti joudu vankilaan.
– Suomessa on ollut myös grooming-tapauksia, joissa kohteina on ollut useita alaikäisiä. Mielestäni näistä pitäisi aina tuomita ehdoton rangaistus, Meri sanoo.
Hän esittää, että jatkossa vakavista rikoksista tuomittujen henkilöjen tulisi istua tuomiot loppuun asti.
– Tuomiot on kärsittävä lähtökohtaisesti päivästä päivään. Vakavaan henki-, väkivalta- ja seksuaalirikokseen syyllistyneille ei tule voida myöntää mahdollisuutta ehdonalaiseen vapauteen. Vaarallisiksi arvioitujen vankien kohdalla elinkautisen vankeusrangaistuksen pitää olla tosiasiallisesti elinkautinen, eikä vaarallisia vankeja pidä sijoittaa avolaitoksiin tai päästää lomille.
Sarjanäpistelijät kuriin
Meri esittää myös muita uudistuksia kuten jalkapantojen määräämistä vainoamisesta tuomituille lähestymiskiellon noudattamisen tehosteeksi sekä sakon muuntorangaistuksen käytön laajentamista, jolla olisi mahdollista puuttua tehokkaammin kauppoja piinaaviin sarjanäpistelijöihin.
Perussuomalaiset puolustaa sananvapautta. Perussuomalaiset jätti jo vuosia sitten lakialoitteen, jossa esitettiin rikoslain kiihottamispykälän muuttamista. Perussuomalaiset katsoo, että rangaistavaa tulisi olla ainoastaan rikoksella uhkaaminen ja rikokseen yllyttäminen.
Myös Meri nostaa jälleen esille kansanryhmää vastaan kiihottamista koskevan pykälän uudistaminen. Meri katsoo, että rangaistavaa tulisi olla väkivaltaan kiihottaminen tai sillä uhkailu.
Meri huomauttaa, että kiihottamisrikoksen tunnusmerkistön tulisi ylipäätään olla paremmin ennakoitavissa rikosoikeudellisen laillisuusperiaatteen vaatimalla tavalla.
– Ihmisten pitää siis voida tietää etukäteen, syyllistyykö rikokseen vai ei. Ei voi olla niin, että teon tehtyään jäädään arvailun varaan.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- tuomioiden alaraja ensikertalaisuus näpistykset kriminaalipolitiikka henkirikokset rikosoikeus vangit lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö grooming Vankeus rangaistukset tuomiot alaikäiset Kiihottaminen kansanryhmää vastaan. Raiskaus Leena Meri Sananvapaus perussuomalaiset Rikollisuus
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Tavio: Tavallisten suomalaisten palkan ostovoima vähenee nopeammin kuin kertaakaan aiemmin 2000-luvulla

Halla-aho: Sekä Nato-jäsenyyden kannatusta että sen vastustusta ohjaa Venäjän pelko

Syyllistävä “Greta Thunberg -politiikka” ei vähennä päästöjä tai suojele luontoa – Ranne: Ilmastotoimissa tarvitaan malttia ja itsesuojeluvaistoa

Immonen: Suomella ei ole tulevaisuutta, jos maahanmuuton laatuun ja määrään ei puututa nopeasti tehokkailla toimilla

Lakivaliokunnan puheenjohtaja Meri sisäisestä turvallisuudesta: Oikeusturvan toteutuminen ja turvallisuus vaativat resursseja

Peltokangas: Maatalousyritysten kannattavuutta tulee parantaa – ”Ruokatuotannon omavaraisuus on Suomen turvatakuu”

Purra vaatii hallitusta laittamaan asiat tärkeysjärjestykseen: Maailman ”onnellisimmassa” maassa on pitkät leipäjonot – suomalaisten verovarat käytettävä omien kansalaisten hyvinvointiin

Meri: Rangaistuksia tulee kiristää henkeen ja terveyteen kohdistuvissa rikoksissa

Meri: Rikosten paljousalennuksista luovuttava – ”Tee kolme, kärsi yksi” -periaate pois rikoslaista
Viikon suosituimmat

Hallitus on alentanut jakeluvelvoitetta, polttoaineveroa ja ajoneuvoveroa – ministeri Ranne: ”Me rakennamme Suomea, jossa ei mennä autoilijan kukkarolle”
Suomi on autokansaa, ja tämä näkyy myös hallituksen teoissa, sanoo perussuomalainen liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne.

Entinen työväenpuolue vasemmistoliitto kannustaa nyt terveitä työikäisiä ideologiseen lorvailuun sosiaalitukien varassa
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela katsoo, että Suomessa terveellä ihmisellä tulisi olla mahdollisuus siirtyä oleskelemaan sosiaalituilla, toisten veronmaksajien kustantaessa hänen elämisensä. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom sen sijaan linjaa, että perussuomalaisille on päivän selvää, että ideologisesti työttömällä ei pidä olla oikeutta muiden veronmaksajien kustantamaan tukeen.

Eduskuntaryhmän pääsihteeri: Vihervasemmisto voitti vaalit – tätä se tarkoittaa kunnissa ja hyvinvointialueilla
Suomen yli puhalsi alue- ja kuntavaaleissa vihervasemmistolainen puhuri, mikä tarkoittaa kuntiin ja hyvinvointialueille kylmää kyytiä, kirjoittaa perussuomalaisten eduskuntaryhmän pääsihteeri Olli Immonen.

Kansanedustaja Antikainen: Tekoäly analysoi Luonnonvarakeskuksen vastaukset ja ehdotti sitten kantelun tekemistä
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen esitti Luonnonvarakeskukselle (Luke) joukon suoria kysymyksiä susikannan kehityksestä, kanta-arvion menetelmistä, laittoman tappamisen arvioinnista ja kansainvälisestä raportoinnista. Hän antoi Lukelle kaksi viikkoa aikaa vastata viralliseen tietopyyntöönsä. Määräaika kului kuitenkin umpeen ilman vastauksia. Vastaukset saapuivat vasta sen jälkeen, kun Antikainen oli 8.4. lähettänyt medialle tiedotteen vastaamattomasta tietopyynnöstä, ja tiedote oli julkaistu Suomen Uutisissa. Luke toimitti vastaukset sähköpostitse samana iltana klo 20.27.

Ministeri Lulu Ranne pistäisi koko Yleisradion johdon vaihtoon: ”Kun on tulosvastuu, niin tulos tai ulos”
Liikenne- ja viestintäministeri, diplomi-insinööri Lulu Ranne keskustelee tuoreessa Suomen Uutiset Show -keskusteluohjelmassa suomalaisesta mediasta ja erityisesti Yleisradion asemasta. Ohjelman vieraina ovat lakimies ja kilpailuoikeuden asiantuntija Mikko Alkio sekä johdon konsultti, Aamulehden ex-päätoimittaja Jussi Tuulensuu. Ohjelmassa selviää muun muassa, miten monitahoinen hallinnollinen rakenne Yleisradion ympärille onkaan rakentunut, mikä osaltaan on hidasteena Ylen toimintaan ja rahoitukseen kohdistuvien muutoksien tekemiselle.

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla
Ilmastokeskustelu muistuttaa tänään monin tavoin 1600-luvulla käytyjä väittelyitä ja käsityksemme ilmastonmuutoksesta peilaavat yllättävällä tavalla ikivanhoja ajatuksellisia rintamalinjoja. Yhdet vaativat kulutuksen vähentämistä, toiset uskovat vihreään teknologiaan ja kolmannet kieltävät kokonaan ihmisen vaikutuksen ilmastoon.

Yhdysvallat: Valkoinen talo ehdottaa julkisen yleisradiotoiminnan rahoituksen lopettamista

Saksan tuleva hallitus haluaa kieltää valehtelun ja viedä kansankiihottajilta oikeuden asettua ehdokkaaksi vaaleissa
Saksan kristillisdemokraattien ja demarien hallituskoalitio aikoo säätää desinformaation levittämisen rangaistavaksi teoksi. Valeuutisten levittämistä tehostavien verkkorobottien käyttö kielletään. Mediaa valvomaan se haluaa oman koneistonsa. Kritiikissä kysytään, aikooko mustapunahallitus perustaa myös totuusministeriön.

SDP vaatii lähivaalien jälkeen ”reilumpaa” politiikkaa, eli löyhempää talouskuria sotealueille – Miko Bergbom muistuttaa karuista tosiasioista
SDP:n kansanedustaja Tytti Tuppuraisen mukaan alue- ja kuntavaalien tulos kertoo halusta inhimilliseen politiikkaan, mikä demarien kielellä käytännössä tarkoittaisi taloudellisista tavoitteista joustamista. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom muistutti eilisessä A-studiossa edustajakollegaansa, että hyvinvointiyhteiskunnan pystyssä pysyminen on ensisijainen tavoite - ja samalla paras tukiverkko pienituloiselle ihmiselle.

Sahateollisuus varoittaa ilmastokilvoittelun valtavista kustannuksista – Lulu Ranne: Suomen ei pidä valita näivettävää skenaariota, jossa metsäsektoriamme ajetaan alas
Uusimmat

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla

Suomen antama kehitysapu väheni 165 miljoonaa euroa yhdessä vuodessa
Toimitus suosittelee
PS Naiset 1/2025

Lue lisää
Perussuomalainen 1/2025

Lue lisää