LEHTIKUVA
Suomalaisten asumiskulut kallistuvat jälleen ensi vuonna, mutta käteen jäävät tulot eivät kasva, kertoo Ylen Uutiset.
Suurimmat euromääräiset korotukset kohdistuvat öljylämmitteisessä omakotitalossa asuviin. Heitä koskee sekä kiinteistöveron että lämmityspolttoaineiden veron nousu. Toinen ryhmä, joita nämä korotukset erityisesti koskettavat ovat yksinasuvat eläkeläiset, joilla ei ole suuria tuloja, todetaan Omakotiliitosta.
Noin 10 prosentin korotus
Asumisen menot nousevat ensi vuonna, koska vakituisen asuinrakennuksen ja muiden asuinrakennusten kiinteistöveron alarajaa korotetaan. Myös yleisen kiinteistöveron alaraja nousee.
Kiinteistöveron nostamisen takia kerrostalossa asuvan asumiskulut nousevat ensi vuonna noin 10 prosenttia, paikkakunnasta riippuen korotus on noin 20-110 euroa.
– Asumistuen enimmäisasumismenojen jäädyttäminen tämän vuoden tasolle tarkoittaa sitä, että mahdollinen vuokrankorotus jää kokonaan asukkaan maksettavaksi. Myös vuokraindeksin vaihtuminen huonompaan elinkustannusindeksiin pienentää asumistukea. Tuki ei enää nouse samassa suhteessa vuokrien kanssa, perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Leena Meri toteaa.
Asumisesta on vaikea säästää
Meri muistuttaa, että pääkaupunkiseudun vuokrat ovat jo nyt järkyttävän korkeat.
– Jos asukas on pienituloinen tai hän saa jo toimeentulotukea, tarvitaan tätä tukea aiempaa enemmän eli muutos näkyy lopulta Kelan myöntämissä tuissa.
– Perusuomalaiset eivät ymmärrä, miksi hallitus nyt nousukaudella kurittaa erityisesti pääkaupunkiseudulla asuvia keski- ja pienituloisia sekä yksinasuvia eläkeläisiä. Ihminen voi säästää monissa menoissaan, mutta ei juuri asumisessaan. Koti on oltava jokaisella, Meri painottaa.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Iranin Teheranista kotoisin oleva nainen kertoo nähneensä burkan ensi kertaa Helsingissä. Hän kertoo tajunneensa tuolloin, että suomalainen feminismi tarkoittaa vain "sinisiä ja vihreitä hiuksia tai ajamattomia kainaloita".
Tänään vietetään kansainvälistä miestenpäivää. Nyky-yhteiskunnassa nainen voi avoimesti kertoa miesvihastaan, mutta toksisesta radikaalifeminismistä ei juurikaan puhuta. Somevaikuttaja Emmi Nuorgam sanoo vihaavansa "mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä". Kansanedustaja Joakim Vigelius vastaa kysymällä, miksei mediassa koskaan kirjoiteta avoimesti naisten radikalisoimiseen pyrkivistä vihaisista feministinaisista.
Pohjoismaisen yhteiskunnan polarisaatio kuplii kunnolla nyt jo koululaitoksessa. Ruotsalaisessa pikkukunnassa ”mustat ja valkoiset” ovat pitkin syksyä ottaneet yhteen nyrkein ja iskulausein. Useimmat tappeluihin ja levottomuuksiin osallistuneista ovat 10-vuotiaita.
Helsingin pormestariksi pyrkivä elinkeinoministeri Wille Rydman haluaa palauttaa pääkaupunkimme takaisin tunnollisille työssäkäyville ihmisille ja uutterille yrittäjille. - Helsinki kuuluu niihin alueisiin maassamme, jotka eniten kärsivät vääränlaisesta maahanmuuttopolitiikasta, Rydman sanoo.
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho kommentoi tuhat päivää jatkunutta Ukrainan sotaa Suomen Uutisille.
Viime vuosina media on korostanut kerronnassaan "laitaoikeistoa" ja välittänyt mielellään kuvaa oikeiston radikalisoitumisesta länsimaisena ilmiönä. Yhdysvalloista kerätyn datan valossa näyttää kuitenkin siltä, että pikemminkin vasemmiston näkemykset ovat muuttuneet radikaalimmiksi, kun taas oikeisto on pysynyt lähes paikallaan.
Suomi keskeyttää maaohjelman kautta tehtävän kahdenvälisen kehitysyhteistyön Somalian kanssa, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Tavio kertoo. Päätös palautuu hallitusohjelmaan, jossa linjataan, että Suomen kehitysyhteistyö on ehdollistettu omien kansalaisten vastaanottamiselle ja kansainvälisen sääntöperusteisen järjestyksen tukemiselle.
Suomen maahanmuuttopolitiikkaa tiukennetaan ulkomaalaislain muutoksilla. Kansainvälinen suojelu muutetaan luonteeltaan väliaikaiseksi, ja lupien kestoa lyhennetään EU-oikeuden mahdollistamaan minimiin. Jatkossa rikoksiin syyllistyminen ja kansallisen turvallisuuden vaarantaminen johtavat suojeluaseman myöntämättä jättämiseen tai lakkauttamiseen.
Tanskassa äskettäin suoritetun kyselytutkimuksen mukaan peräti kolmasosa Tanskan muslimeista sympatisoi terroristijärjestö Hamasia. Yhtä suuri osuus pitää Hamasin vuosi sitten Israeliin tekemää hyökkäystä oikeutettuna siviiliuhreista huolimatta. Tanskan muslimeista 44 prosenttia sanoo, että Israelin valtiolla ei ole oikeutta olemassaoloon.
Hämeenlinna ei maksakaan 1 500 euron hyvitystä alakoululaiselle, jonka yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta katsoi joutuneen syrjityksi uskonnon tai vakaumuksen perusteella tämän kuultua hengellistä musiikkia koulussa lokakuussa järjestetyssä uskonnollisessa konsertissa.
