Jyväskylän yliopisto aikoo saada korkeakouluun kattavammin sellaisetkin nuoret, joiden äidinkieli on jokin muu kuin suomi, ruotsi tai saame. He voivat ensi vaiheessa hakea omaa S2-väylää pitkin luokanopettajakoulutukseen, varhaiskasvatukseen tai sosiaalityöhön jo kevään 2026 yhteishaussa.
– Saavutettava yliopistokoulutus tuo mukanaan laajoja vaikutuksia ihmisten kokemuksiin osallisuudesta ja yhteenkuuluvuudesta – eikä vain tähän koulutukseen osallistuville, vaan esimerkiksi kaikille niille lapsille ja nuorille, jotka päiväkodeissa tai kouluissa kohtaavat samankaltaisesta taustasta tulevan opettajan, sanoo Jyväskylän yliopiston vararehtori Marja-Leena Laakso.
Haastava projekti
Yliopiston uusissa koulutusväylissä otetaan huomioon hakijoiden erilaiset kieli- ja kulttuuritaustat. Aloituspaikkojen määrä tulee näillä näkymin kuitenkin pysymään samana, vaikka uusi väylä otetaankin käyttöön. Loogisesti ajatellen voisi siis olettaa, että kisa opiskelupaikasta kovenee.
Jyväskylän yliopiston kunnianhimoinen hanke asettuukin uuteen valoon, kun sitä tarkastelee akateemiseen maailmaan kuuluvalla viileydellä ja kriittisyydellä. Kokonaisuus on kysymyksiä herättävä taannoisen Pisa-tutkimuksen tulosten valossa:
Yli 60 prosentilla ensimmäisen sukupolven maahanmuuttajataustaisista oppilaista on muun muassa niin huono lukutaito, etteivät he pysty osallistumaan täysipainoisesti esimerkiksi jatko-opintoihin ja työelämään, kertoo samaisen Jyväskylän yliopiston ja opetus- ja kulttuuriministeriön tutkimus. Tutkimuksessa hyödynnettiin vuoden 2022 Pisa-tutkimuksen tuloksia.
Monipuolisempi ja rikkaampi opiskeluympäristö
Marja-Leena Laakson mukaan kieli- ja kulttuuritietoinen lähestymistapa, jossa huomioidaan opiskelijoiden erilaiset taustat, lisää myös itse tutkinto-ohjelmissa olevien opiskelijoiden tasapuolisempaa kohtelua sekä valmentaa paremmin suomalaiseen työelämään.
– Myös täysin suomalaisesta kulttuuritaustasta tulevat oppilaat ja opiskelijat saavat mahdollisuuden opiskella kielellisesti ja kulttuurisesti monimuotoisemmassa ja rikkaammassa ympäristössä.
Laakson mukaan kieli- ja kulttuuritietoinen lähestymistapa, jossa huomioidaan opiskelijoiden erilaiset taustat, lisää myös itse tutkinto-ohjelmissa olevien opiskelijoiden tasapuolisempaa kohtelua sekä valmentaa paremmin suomalaiseen työelämään.
