Joe Biden ja Donald Trump. / LEHTIKUVA
Media julisti Joe Bidenin Yhdysvaltain seuraavaksi presidentiksi – Trump ei vieläkään luovuta
Useat suuret mediayhtiöt julistivat demokraattien Joe Bidenin Yhdysvaltain seuraavaksi presidentiksi ääntenlaskun edelleen jatkuessa Yhdysvaltain presidentinvaaleissa. Istuvan presidentin Donald Trumpin mukaan presidenttiydestä tulee päättää laillisten äänten perusteella. Presidentin
Yhdysvalloissa valitsee vaalien jälkeen järjestäytyvä valitsijamieskokous.
Useat suuret mediayhtiöt kuten CNN, NBC, BBC sekä Associated Press ovat julistaneet demokraattien ehdokkaan Joe Bidenin Yhdysvaltain seuraavaksi presidentiksi vaalien ääntenlaskennan viidentenä päivänä.
Esimerkiksi Associated Press perusteli päätöstään sillä, että Biden ohitti Donald Trumpin Pennsylvanian osavaltion ääntenlaskennassa puolen prosentin marginaalilla. Tämä tarkoittaisi sekä sitä, että Biden saisi Pennsylvanian 20 valitsijamiestä, että ylittäisi sen rajan, jonka alta osavaltion äänet joutuisivat vielä mahdolliseen uudelleenlaskentaan. Samalla Biden ylittäisi presidenttiyteen vaadittavan 270 valitsijamiehen rajan yhteislaskennassa.
Sekä Pennsylvanian että useiden muiden vaa’ankieliosavaltioiden ääntenlaskenta on tässä vaiheessa vielä kesken.
Bidenin kilpailija, istuva presidentti Donald Trump ei median päätöksestä ilahtunut. Trumpin tiedotteen mukaan Biden ja hänen medialiittolaisensa haluavat kiirehtiä voittoon, vaikkei vaa’ankieliosavaltioista ole vielä annettu lopullisia tuloksia.
“Lailliset äänet ratkaisevat vaalit, eivät uutismedia”, Trump toteaa omassa tiedotteessaan.
Biden julistautui voittajaksi
Pian median päätöksen jälkeen myös Biden itse julistautui vaalien voittajaksi.
“Olen otettu ja tunnen oloni nöyräksi siitä luottamuksesta, jonka yhdysvaltalaiset ovat osoittaneet minulle ja varapresidentiksi valitulle (Kamala) Harrisille”, Biden sanoo omassa tiedotteessaan.
Viestintäpalvelu Twitterissä Biden vakuutti, että hänestä tulee presidentti kaikille yhdysvaltalaisille huolimatta siitä, äänestivätkö he Bidenia vai eivät.
Bidenin varapresidenttinä Harrisista tulisi samalla Yhdysvaltain ensimmäinen naispuolinen varapresidentti.
Bidenille sataa onnitteluja ympäri maailman, kannattajat juhlivat
Ympäri Yhdysvaltojen Bidenin kannattajat – ja kenties myös aivan erityisesti Trumpin vastustajat – kerääntyivät juhlimaan kaduille.
Myös johtajat ympäri maailman lähettivät onnitteluja Bidenille ja Harrisille.
Onnittelijoiden joukossa oli mm. Saksan liittokansleri Angela Merkel, Ranskan presidentti Emmanuel Macron sekä Iso-Britannian pääministeri Boris Johnson.
Myös Suomen presidentti Sauli Niinistö kertoi onnitelleensa Bidenia.
“Olen onnitellut Joe Bidenia tämän valinnasta. Odotan mahdollisuutta jatkaa vahvan kumppanuutemme rakentamista hänen ja Kamala Harrisin kanssa”, Niinistö kommentoi.
Trump kertoi vievänsä vaalituloksen vielä oikeusistuimiin tarkistettavaksi
Omassa tiedotteessaan presidentti Trump kertoi, ettei aio luovuttaa kisaa. Trump kertoi, että ensi viikosta alkaen hänen kampanjansa tulee viemään nyt saatuja vaalituloksia oikeusistuimiin.
“Amerikkalaisilla on oikeus rehellisiin vaaleihin: se tarkoittaa että kaikki lailliset äänet lasketaan, eikä yhtään laitonta ääntä lasketa. Tämä on ainoa tapa varmistaa, että kansalaisilla on täysi luottamus vaaleihimme.”
Tiedote julkaistiin Trumpin ollessa Virginiassa golfaamassa.
Ääntenlaskenta vaaleissa on edelleen käynnissä useissa osavaltioissa, mutta Trumpin mahdollisuudet hupenevat, ellei jotain selkeästi uutta ja merkittävää ilmaannu.
Toistaiseksi ei ole aivan selvää, millaisia tapauksia Trumpin kampanja tulee oikeusistuimiin viemään. Trump on kuitenkin useaan kertaan syyttänyt, että vaaleissa on tapahtunut vilppiä Bidenin eduksi.
Useissa vaa’ankieliosavaltioissa voittomarginaalit ovat olleet pieniä, joten ei ole mahdotonta, että lopullinen vaalitulos vielä joiltakin osin muuttuisi nyt ennustetusta tuloksesta.
Valitsijamieskokous – Näin presidentti oikeasti julistetaan
Median julistusten ohella on kuitenkin hyvä pitää mielessä, että Yhdysvalloissa presidentin valinta tapahtuu kuitenkin lain määräämässä järjestyksessä – ei mediailmoitusten perusteella.
Näin prosessi etenee: Yhdysvalloissa presidentin valitsee eri osavaltioiden edustajien valitsijamieskokous, joka kokoontuu 14. päivä joulukuuta valitsemaan seuraavan presidentin. Se ehdokas, joka saa kokouksessa taakseen tarvittavat 270 valitsijamiestä, voittaa.
Jokaisen osavaltion tulee olla valinnut omat edustajansa kuusi päivää ennen tätä, eli 8. päivä joulukuuta mennessä. Osavaltion valitsijamiesten kannan tulee nykyisen laintulkinnan mukaan perustua osavaltion äänestystulokseen. Valitsijamiesjärjestelmä perustuu alunperin 1700-luvun lopulla kirjoitettuun maan perustuslakiin.
Joulukuun päivämäärät ovat oleellisia myös mahdollisen oikeusprosessin näkökulmasta. Osavaltiotasolla vaalituloksia voi haastaa joulukuun 8. päivään saakka. Tämä saattaisi tarkoittaa esimerkiksi osavaltion äänten uudelleenlaskennan suorittamista. Lopullinen oikeusprosessi – esimerkiksi korkeimman oikeuden päätökset – tulee saattaa valmiiksi ennen lopullista 14. päivän valitsijamieskokousta. Esimerkiksi vuonna 2000 korkeimman oikeuden ratkaiseva Bush vs Gore
-päätös tehtiin 12. päivä joulukuuta. Tuolloin korkein oikeus omalla Floridan ääntenlaskuun liittyvällä päätöksellään käytännössä ratkaisi presidenttiyden George W. Bushille.
Jos Bidenin johto pitää, hänet valitaan siis presidentiksi joulukuun 14. päivä. Seuraavan presidentin virkaanastujaiset taas on määrä pitää tammikuun 20. päivä 2021. Siirtymävaiheessa presidenttinä jatkaisi edelleen Trump.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Viikon suosituimmat
Kirjailija Jarkko Tontti: Punavihreä kupla on puhkeamassa – ”Eliitille koittanut viimeinen hetki havahtua, että he ovat irtautuneet suomalaisesta elämästä”
Punavihreä kupla on suomalaisessa poliittisessa keskustelussa tunnettu käsite, jolla kuvataan sananmukaisesti kuplautunutta, vasemmistoa myötäilevää yhteisöä. Punavihreään hegemoniaan on tähän saakka keskeisesti kuulunut yhteiskunnallisen eliitin ja sitä myötäilevän median voimakas vieraantuminen tavallisesta kansasta, sen huolenaiheista ja toiveista. Juristitaustainen kirjailija Jarkko Tontti esittää nyt konkreettisin perusteluin, miten ajat ovat muuttuneet ja punavihreä arvomaailma törmännyt seinään.
Mikä meni pieleen journalismissa? – Näkökulmia median alennustilan aiheuttajista
2020-luvulla journalismi on kriisissä. Toimittajien ja mediayleisön suhde on jännittynyt, ja samalla uudet ailahtelevat ansaintamallit kasaavat painetta toimituksille. Mediamaailmaa läheltä seuraavat vaikuttajat tarkastelevat syitä siihen, miksi journalismi on ajautunut alennustilaan.
Ilmastonmuutos ei sytyttänyt Los Angelesin maastopaloja – epäiltyjä tuhopolttajia otettu kiinni
Ilmastonmuutos on saattanut pahentaa Kalifornian kuivuutta ja voimistaa tuulia, mutta maastopalot johtuvat ihmisten toiminnasta. Useita epäiltyjä tuhopolttajia on jo otettu kiinni. Kuvernööri Newson on kutsunut kansalliskaartin apuun estämään palaneiden kotien ryöstelyä.
Tamponit poistetaan Facebookin konttoreiden miestenvessoista – DEI-ideologia tekee kuolemaa Amerikassa
DEI-ideologia jyllää vielä vahvasti Suomessa, varsinkin julkisella sektorilla, mutta synnyinmantereellaan DEI vetää viimeisiä henkäyksiään. Facebookin omistava Meta-konserni on liittynyt niiden suuryritysten joukkoon, jotka ovat ilmoittaneet lopettavansa DEI-hankkeensa. Käytännössä se näkyy muun muassa siten, että jatkossa Facebookin toimitilojen miestenvessoissa ei ole enää tarjolla ilmaisia tamponeja.
Jättimäinen grooming-skandaali lopulta julki: rasismisyytösten pelko ja väestösuhteiden vaaliminen tukkivat viranomaisten suut -“Suurin rauhan ajan rikos ja sen peittely Britannian historiassa”
Useamman vuosikymmenen ajan jatkunut tuhansien englantilaistyttöjen järjestelmällinen groomaus, ahdistelu ja sarjaraiskaukset ovat suurin rauhanajan rikos modernin Euroopan historiassa, kirjoittaa historioitsija ja kolumnisti Dominic Green amerikkalaisessa The Free Press -lehdessä. Nämä rikokset ovat enimmäkseen pakistanilaistaustaisten muslimimiesten tekemiä, ja valtaosa heistä ei ole joutunut vastuuseen. 2010-luvulla sekä oikeiston että vasemmiston johtamat hallitukset yrittivät hyssytellä vyyhtiä muutamien symbolisten oikeudenkäyntien jälkeen. Se näytti onnistuvan, kunnes Elon Musk perehtyi osaan oikeudenkäyntiasiakirjoista ja nosti asian esille omistamallaan X-alustalla. Nyt skandaali ravistelee Ison-Britannian yhteiskuntajärjestystä, eikä vyyhtiä voi enää hyssytellä.
DEI-ideologia ei varjellut Kaliforniaa maastopaloilta – viranomaisille kovaa kritiikkiä
Yksi kritiikin kohde Los Angelesin alueen maastopaloihin liittyen on se, että monien mielestä poliitikkojen ja pelastuslaitoksen johdon olisi pitänyt ideologisen yhdenvertaisuuspuuhastelun sijasta keskittyä perusasioihin, kuten varmistamaan palopostien toimivuus ja sammutusveden saatavuus. Los Angelesin pelastuslaitoksella on viime vuosina panostettu vahvasti DEI-ideologian edistämiseen.
Yliopistotutkimuksen karu tulos: Ulkomaalaistaustaisten yliedustus raiskauksissa jopa 7-kertainen – syrjäytyminen ei ole syynä
Suuri enemmistö kaikista Ruotsissa raiskaustuomion vuosina 2000-2020 saaneista oli maahanmuuttajataustaisia. Ero etnisesti ruotsalaisiin oli jopa 7-kertainen. Sosioekonomiset seikat ja syrjäytyminen eivät selitä rikoksia, selviää Lundin yliopiston tekemästä tutkimuksesta. Syyt on etsittävä muualta.
Antikainen: Scholzin päätös jättää Ukraina ilman apua on häpeällinen – Tuppurainen siunasi Suomen demarien tuen Berliinissä
Saksan liittokansleri Olaf Scholz (SPD) päätti estää noin kolmen miljardin euron arvoisen tukipaketin Ukrainalle. Tukipaketti olisi sisältänyt kriittisiä puolustusjärjestelmiä, kuten IRIS-T-ilmatorjuntajärjestelmiä ja Patriot-ilmatorjuntaohjuksia, joita Ukraina on pyytänyt suojellakseen kansalaisiaan Venäjän aggressioilta. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen pitää päätöstä käsittämättömänä ja vastuuttomana.
Somaleista puolet työttöminä ja lopuilla usein toimeentulovaikeuksia Ruotsissa – maan työikäisistä enemmistö ulkomaalaistaustaisia jo vuonna 2033
Yli puolet Ruotsin työikäisestä väestöstä on ulkomaalaistaustaisia vuonna 2033. Heistä useimpien tausta on Euroopan ulkopuolella. Kohti mielenkiintoisia aikoja ollaan menossa ja äänestämisessä saattaa piillä demokratian muutoksen avain. Göteborgs-Posten on haastatellut somalivaikuttajaa.
Kiinalaiset troolarit imuroivat kalat maailman meristä – pian tyhjän saa pyytämättäkin
Kun Kiinan omat merialueet oli kalastettu tyhjäksi, kommunistivaltio pystytti maailman suurimman kalastuslaivaston ja lähetti sen imuroimaan maailman merille. Valtavat uivat tehtaat tuhoavat kalakantoja kiihtyvällä vauhdilla. 3,3 miljardia ihmistä saa maailmassa huomattavan osan ravintoaan kalasta, mutta ennen pitkää yhä useammalle jää nälkä.