Pekka Aittakumpu lähtee ehdolle kuntavaaleihin
Perusuomalaisten oululainen kansanedustaja ja kaupunginvaltuutettu Pekka Aittakumpu lähtee ehdolle ensi kevään kuntavaaleihin.
MIKA RINNE
Perussuomalaisten Keski-Suomen piiri järjesti kunta- ja aluevaalistartin viime lauantaina. Ohjelmassa oli myös piirin syyskokous sunnuntaina.
Perussuomalaisten kansanedustaja ja varapuheenjohtaja Mauri Peltokangas kannustaa puoleen kenttäväkeä kampanjoimaan täysillä ensi huhtikuun kunta- ja aluevaaleissa.
Peltokangas piti kokousväelle innostavan puheen Perussuomalaisten Keski-Suomen piirin syyskokouksessa Jyväskylässä sunnuntaina.
– Kannustan perussuomalaisia ja meidän henkisiä lähtemään tuleviin vaaleihin mukaan listoiltamme sekä kenttäväkeä tekemään täysillä sen, mitä kansanliikkeen eteen on tehty tähänkin asti, Peltokangas sanoo.
Vanhat puolueet yrittävät epätoivoisesti jarruttaa perussuomalaisten kannatuksen nousua esimerkiksi voivottelemalla sote-palvelujen kriisiä, vaikka ongelmien syynä on Sanna Marinin (sd.) hallituksen tekemä sote-uudistus.
– Ei me katsella sivuille tai taaksepäin. Menemme suoraan eteenpäin omilla loistavilla teemoilla. Opposition propagandan voi unohtaa ja keskittyä omaan tekemiseen. Se on joka tapauksessa Suomen etu, Peltokangas toteaa.
Peltokankaan mukaan tulevien kunta- ja aluevaalien ehdokashankinta etenee kuin juna.
– Täysillä listoilla lähdetään liikkeelle ja muuta ei edes ajatella. Ehdokashankinta on hyvässä vauhdissa. Vaaleissa mennään täysillä maaliin saakka, Peltokangas uhkuu.
Perussuomalaiset pitivät viikonloppuna näyttävän vaalistartin eri puolilla Keski-Suomea. Puolueen paikalliset luottamushenkilöt ja ehdokkaat tapasivat kuntalaisia lauantaina.
Vaaliteltoille saapui suuri joukko ihmisiä nauttimaan lämmintä glögiä sankassa lumisateessa, ja kinkkuarvonnan lomassa puntaroitiin myös vaaliteemoja.
Perussuomalaisten kansanedustaja Tomi Immonen oli vaaliteltalla yhdessä Laukaan Perussuomalaisten kanssa.
– Puolueelle on tärkeää, että meillä on hyvä koneisto. Se luo puitteet liittyä puolueeseen ja lähtemään ehdolle. Vaaliteltoilla on tärkeää kertoa ihmisille, millaista on olla perussuomalainen luottamushenkilö kunnassa, Immonen katsoo.
Hänestä on tärkeää, että luottamustehtäviin saadaan uusia ihmisiä.
– Arvostetaan pitkään työtä tehneitä luottamushenkilöitä ja annetaan tilaa uusille tulokkaille. Vanhoissa kuvioissa pysyminen on merkki pysähtyneisyydestä, joten kuntapolitiikassa pitää pystyä uusiutumaan, Immonen muistuttaa.
Kansanedustaja Immonen haluaisi keventää hyvinvointialueiden byrokratiaa karsimalla aluevaltuustojen kokoa ja pienentämällä niiden roolia päätöksenteossa.
– Aluevaltuuston roolia ja tarpeellisuutta pitäisi pohtia uudelleen. Poliitikkojen suuri määrä sekä iso rooli pitkittää päätöksentekoa ja jäykistää esimerkiksi pelastusviranomaisten toiminnan kehittämistä. Poliitikkojen ei ole tarkoituksenmukaista olla ohjaamassa pelastustoimea, Immonen sanoo.
Tuulivoimaloita nousee ympäri Suomea, ja Immosen mukaan ne ovat yksi kuntavaalien teema. Monet kuntalaiset vastustavat tuulivoimaloita muun muassa kiinteistöjen arvon alenemisen ja maisemahaittojen takia. Osa kunnanjohtajista puolestaan haluaa voimaloita, sillä he laskevat niiden kasvattavan paikallista kiinteistöveropottia.
– Tarvitsemme Suomeen tuulivoimalain. Nyt tuulivoimaloihin liittyvä kiinteistövero on nappikauppaa. Meidän pitäisi verottaa tuulivoimayhtiöiden voittomarginaalia, jolloin kunnat hyötyisivät niistä taloudellisesti, Immonen sanoo.
Hänen mukaansa kuntalaisten kanssa käydyissä keskusteluissa esiin on noussut huoli suurpetokannan kasvusta. Lisäksi perinteinen suomalainen perhekäsitys on saanut kannatusta.
– Monien suomalaisten mielestä perheeseen kuuluvat äiti, isä ja lapset. Tämä on konservatiivinen näkemys, mutta sillä on paljon kannatusta. Suurpetojen osalta ainakin pohjoisessa Keski-Suomessa huolestuttaa erityisesti karhukannan voimistuminen. Sen hallitsematonta kasvua olisi syytä pystyä rajoittamaan metsästyksen avulla, Immonen kertoo.
Laukaan Perussuomalaisten nykyinen puheenjohtaja Tommi Leppänen kertoi vaaliteltalla lauantaina, että hän on tyytyväinen puolueensa kannatukseen.
– Meillä menee entistä paremmin. Olemme saaneet uusia ja nuoria ehdokkaita tuleviin vaaleihin. Suuri yleisö on meidän puolellamme. Keskusta on vaikeuksissa, kun ne ovat demareiden kanssa samaa pataa, Leppänen toteaa.
Hänen seuraajanaan vuodenvaihteen jälkeen jatkava Olli Puttonen on samoilla linjoilla.
– Perussuomalaisten kannatus on kasvamaan päin. Uusia ehdokkaita on joka ikäluokasta. Minulla on todella positiivinen fiilis vaaleja ajatellen. Tavoitteena on olla Laukaan suurin puolue ensi huhtikuun vaaleissa, Puttonen sanoo.
Perussuomalaisten kansanedustaja Tomi Immonen oli vaaliteltalla yhdessä Laukaan Perussuomalaisten kanssa.
Mika Rinne
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Perusuomalaisten oululainen kansanedustaja ja kaupunginvaltuutettu Pekka Aittakumpu lähtee ehdolle ensi kevään kuntavaaleihin.
Helsingin pormestariksi pyrkivä elinkeinoministeri Wille Rydman toteaa, että moni äänestäjä on kuntavaaleissa mennyt aiemmin niin sanottuun pormestarilankaan: Helsinkiin on kokoomusta äänestämällä toki saatu kokoomuslainen pormestari, joka kuitenkin on pitkälti luovuttanut operatiivisen johdon apulaispormestarille. Samaan aikaan Helsingin kaupunkiympäristöstä vastaava apulaispormestari on ollut vihreä Anni Sinnemäki. Lopputulos ei ole imarteleva.
Median klikkiotsikoiden kautta politiikasta välittyy usein riitaisa vaikutelma, joka ei kerro koko todellisuutta yhteisten asioiden hoidosta. Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra kutsuukin kansaa perussuomalaisten tapahtumiin, mikäli kiinnostaa tietää, mitä politiikassa oikeasti tapahtuu. - Pysy kuulolla, ja tutustu siihen, mitä sanottavaa meillä oikeasti on, Purra sanoo.
Kansanedustaja Kaisa Garedew on jättänyt eduskunnalle toimenpidealoitteen minimisuojaetäisyyden säätämisestä tuulivoimaloiden ja asutuksen välille. Aloitteen ehdotus täydentäisi toimia, joilla hallitus tavoittelee tuulivoiman hyväksyttävyyden vahvistamista.
Viikon suosituimmat
Punavihreä kupla on suomalaisessa poliittisessa keskustelussa tunnettu käsite, jolla kuvataan sananmukaisesti kuplautunutta, vasemmistoa myötäilevää yhteisöä. Punavihreään hegemoniaan on tähän saakka keskeisesti kuulunut yhteiskunnallisen eliitin ja sitä myötäilevän median voimakas vieraantuminen tavallisesta kansasta, sen huolenaiheista ja toiveista. Juristitaustainen kirjailija Jarkko Tontti esittää nyt konkreettisin perusteluin, miten ajat ovat muuttuneet ja punavihreä arvomaailma törmännyt seinään.
Ilmastonmuutos on saattanut pahentaa Kalifornian kuivuutta ja voimistaa tuulia, mutta maastopalot johtuvat ihmisten toiminnasta. Useita epäiltyjä tuhopolttajia on jo otettu kiinni. Kuvernööri Newson on kutsunut kansalliskaartin apuun estämään palaneiden kotien ryöstelyä.
2020-luvulla journalismi on kriisissä. Toimittajien ja mediayleisön suhde on jännittynyt, ja samalla uudet ailahtelevat ansaintamallit kasaavat painetta toimituksille. Mediamaailmaa läheltä seuraavat vaikuttajat tarkastelevat syitä siihen, miksi journalismi on ajautunut alennustilaan.
Useamman vuosikymmenen ajan jatkunut tuhansien englantilaistyttöjen järjestelmällinen groomaus, ahdistelu ja sarjaraiskaukset ovat suurin rauhanajan rikos modernin Euroopan historiassa, kirjoittaa historioitsija ja kolumnisti Dominic Green amerikkalaisessa The Free Press -lehdessä. Nämä rikokset ovat enimmäkseen pakistanilaistaustaisten muslimimiesten tekemiä, ja valtaosa heistä ei ole joutunut vastuuseen. 2010-luvulla sekä oikeiston että vasemmiston johtamat hallitukset yrittivät hyssytellä vyyhtiä muutamien symbolisten oikeudenkäyntien jälkeen. Se näytti onnistuvan, kunnes Elon Musk perehtyi osaan oikeudenkäyntiasiakirjoista ja nosti asian esille omistamallaan X-alustalla. Nyt skandaali ravistelee Ison-Britannian yhteiskuntajärjestystä, eikä vyyhtiä voi enää hyssytellä.
Yksi kritiikin kohde Los Angelesin alueen maastopaloihin liittyen on se, että monien mielestä poliitikkojen ja pelastuslaitoksen johdon olisi pitänyt ideologisen yhdenvertaisuuspuuhastelun sijasta keskittyä perusasioihin, kuten varmistamaan palopostien toimivuus ja sammutusveden saatavuus. Los Angelesin pelastuslaitoksella on viime vuosina panostettu vahvasti DEI-ideologian edistämiseen.
Suuri enemmistö kaikista Ruotsissa raiskaustuomion vuosina 2000-2020 saaneista oli maahanmuuttajataustaisia. Ero etnisesti ruotsalaisiin oli jopa 7-kertainen. Sosioekonomiset seikat ja syrjäytyminen eivät selitä rikoksia, selviää Lundin yliopiston tekemästä tutkimuksesta. Syyt on etsittävä muualta.
DEI-ideologia jyllää vielä vahvasti Suomessa, varsinkin julkisella sektorilla, mutta synnyinmantereellaan DEI vetää viimeisiä henkäyksiään. Facebookin omistava Meta-konserni on liittynyt niiden suuryritysten joukkoon, jotka ovat ilmoittaneet lopettavansa DEI-hankkeensa. Käytännössä se näkyy muun muassa siten, että jatkossa Facebookin toimitilojen miestenvessoissa ei ole enää tarjolla ilmaisia tamponeja.
Saksan liittokansleri Olaf Scholz (SPD) päätti estää noin kolmen miljardin euron arvoisen tukipaketin Ukrainalle. Tukipaketti olisi sisältänyt kriittisiä puolustusjärjestelmiä, kuten IRIS-T-ilmatorjuntajärjestelmiä ja Patriot-ilmatorjuntaohjuksia, joita Ukraina on pyytänyt suojellakseen kansalaisiaan Venäjän aggressioilta. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen pitää päätöstä käsittämättömänä ja vastuuttomana.
Yli puolet Ruotsin työikäisestä väestöstä on ulkomaalaistaustaisia vuonna 2033. Heistä useimpien tausta on Euroopan ulkopuolella. Kohti mielenkiintoisia aikoja ollaan menossa ja äänestämisessä saattaa piillä demokratian muutoksen avain. Göteborgs-Posten on haastatellut somalivaikuttajaa.
Kun Kiinan omat merialueet oli kalastettu tyhjäksi, kommunistivaltio pystytti maailman suurimman kalastuslaivaston ja lähetti sen imuroimaan maailman merille. Valtavat uivat tehtaat tuhoavat kalakantoja kiihtyvällä vauhdilla. 3,3 miljardia ihmistä saa maailmassa huomattavan osan ravintoaan kalasta, mutta ennen pitkää yhä useammalle jää nälkä.