Hallitus ei voi suojella vain yhtä tautityyppiä, vaan tarkastelee lääkekorvauksia laajalla katseella. Lääkekorvausjärjestelmää kehitetään samalla pitkäjänteisesti, sanoo sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattila.
Kansanedustaja Sanna-Kaisa Pekonen (vas.) kysyi eduskunnan kyselytunnilla, miksi kakkostyypin diabeteksen lääkekorvauksia on alennettu. Pekonen maalaili, ettei lääkekorvauksista säästäminen johda edes säästöihin, jos potilas joutuu tinkimään hoidostaan.
Mattila vastasi, että potilaita kyllä hoidetaan joka tapauksessa.
– Kyllä, meillä on säästöjä lääkealalla ja yksi ryhmä. Mutta meillä on myös muita potilasryhmiä, joilla lääkemenot ovat suuria. Entäpä se yksinhuoltajaäiti, jolla on astmalääkkeitä, kannatteko huolta myös heistä? Minusta lääkekorvausjärjestelmää pitää tarkastella tulevaisuudessa kokonaisuutena. Ja kyllä, tasa-arvoisemmin niin, ettei se koske näin yhtä potilasryhmää, vaan voitaisiin kiinnittää huomiota siihen, miten pienituloisten lääkehoito toteutuu, Mattila vastasi.
Diabetes ei vain elintapasairaus
Pekonen kysyi, aikooko hallitus arvottaa ihmisiä elintapojen mukaan.
– Vihjaatteko Te nyt elintasosairauteen? Minä en. Kyllä me kaikki tiedämme, että meillä on myös perimä diabetekseen Suomessa. Meillä on myös moneen muuhun sairauteen perimä, Mattila vastasi.
Hän kertoi, että lääkekorvaus säilyy ja tulee samalle tasolle kuin verenpaine- ja muut sydänlääkkeet eli 65 prosenttiin. Ja sen lisäksi rationaalinen lääkehoito on kirjattu hallitusohjelmaan.
– Teen kaikkeni, että myös lääkkeetön hoito etenee, enkä viittaa todellakaan elintasosairauteen, vaan että lääkkeettömän ja lääkkeellisen hoidon yhdistelmällä olisi mahdollista parantaa väestön hyvinvointia, Mattila vastasi.
Sokerivero on EU:n kainalossa
Outi Alanko-Kahiluoto (vihr.) kysyi, voisiko Suomi ehkäistä diabetesta ja kansanterveyden haittoja sokeriverolla.
Mattila vastasi hallituksen olevan sokeriverossa Brysselin ikeen alla. Pienituloisten lääkekatto tulee myös pysymään ennallaan, jopa laskemaan hieman. Lääkkeetöntä hoitoa tulee edistää, mihin liittyy mm. liikunta.
– Sokeriveron kaltaista järjestelmää, kyllä, minä kannatan henkilökohtaisesti sitä. Miten hallitus voi sitä edistää, jää nähtäväksi, Mattila vastasi.