Matias Turkkila: Poliittiset virkanimitykset ovat kaverikapitalistien omia veikkausvoittotarinoita

Päätoimittaja Matias Turkkila pohdiskelee esitelmässään suomalaisen kaverikapitalismin syvintä olemusta. Esitys ei päästä katsojaansa helpolla, mutta sen aikana muotoutuu uudenlainen tapa vastata muun muassa kysymyksiin: miksi asuminen ja liikkuminen on täällä niin kallista, miksi suuryritykset menestyvät ja pienet eivät, millä tavoin kansanvallan puolustusmekanismit on yksi kerrallaan kytketty pois päältä, ja miksi poliittisia virkanimityksiä tehdään.

Matias Turkkila (ps.) kirjoittaa hyväveli-verkoston toimintatavoista Suomen Perustan uutuusteoksessa Veroja, velkaa ja kaverikapitalismia. Turkkila esitteli omaa osuuttaan perjantain Tuumaustunnilla.

Turkkila: Luuletko asuvasi markkinatalousmaassa. Youtube, 42 min.

Turkkila käy esityksessään läpi viisi “kaverikapitalismin valttikorteiksi” listaamaansa keinoa: Regulaatiomassa, Forgotten Man, Lakien kaksoisfunktio, Poliittiset virkanimitykset sekä Valvojan kaappaaminen.

– Suomessa finanssialan toimijat osallistuvat finanssialan sääntelyä koskevan lainsäädännön valmisteluun. Vakuutusyhtiöt osallistuvat vakuutusalan säännösten valmisteluun ja eläkeyhtiöt omaansa. Ilmiö tunnetaan nimellä Sääntelijän kaappaus (engl: ”Regulatory capture”), Turkkila avaa.

Käsitteen on kehittänyt taloustieteen nobelisti George Stigler. Kyse on Turkkilan mukaan siitä, että tahot, joita lainsäädännöllä ylipäätään pitäisi valvoa, osallistuvat lainsäädännön valmisteluun vaikuttaen lopputulokseen niin voimakkaasti, ettei lopputuloksena voi enää puhua valvonnasta vaan suosimisesta.

Hän viittaa esityksessään myös Anders Blomin tuoreeseen väitöskirjaan, joka avaa hätkähdyttävällä tavalla Suomen kaverikapitalistisia pohjavirtauksia. Väitöskirjassa kerrotaan, että taloudellinen eliitti on hankkinut itselleen aseman, josta se pystyy talouden ja politiikan sisäpiiritietoa hyväksi käyttämällä kykenee lobbaamaan lakeja mieleisekseen ja hallitsemaan Suomea.

Poliittisista virkanimityksistä

– Terveellä etiikalla varustettu kansalainen kavahtaa ajatusta, että poliittisesti nimetylle valtiomonopolin toimitusjohtajalle pitäisi maksaa kymppitonneja kuukaudessa yksinoikeudesta pyörittää monopolibisnestä. Mutta tilanne näyttää kovin erilaiselta heidän näkökulmastaan, jotka uskovat jonain päivänä voivansa kiivetä samalle paikalle, Turkkila kirjoittaa kirjan artikkelissa.

Hän nostaa esimerkiksi Jyrki Kataisen ex-valtiosihteeri Velipekka Nummikosken 24 000 €:n kuukausipalkan Veikkauksessa.

– Harva tulee ajatelleeksi, että nimitysketjuun kuuluville ylöspäin pyrkiville politrukeille ne ovat vahvaa ja tehokasta signalointia: ”Meidän jengissä pääsee ensin 4 000 € kuukausiliksoille, sitten 6 000 €, sitten 10 000 €, sitten 15 000 €… ja kovimmat yltävät 50 000 € tasolle.” Pääjohtajien palkat ovat kaverikapitalistien omia veikkausvoittotarinoita. Ja toisin kuin tavallisessa lotossa, jossa kansalainen voi voittaa yhden viidestoistamiljoonasosan todennäköisyydellä, taitava kaverikapitalisti pääsee poikkeuksetta rahasäkkeihin käsiksi. Taidoista ja röyhkeydestä on sitten kiinni, kuinka korkealle hän yltää. Virkanimitysten palkkojen röyhkeä signalointi ei juuri poikkea siitä, mitä diilerit lämpimämmissä maissa tekevät. Mitä punaisempi Ferrari, sen suurempi kelmi.

Turkkila ohjeistaa esityksessään poliitikkoja ja toimittajia. Ohje poliitikolle kuuluu: “Kun luoksesi pyrkii lobbari, heitä hänet joko ulos tai tee päinvastoin kuin hän toivoo.” Toimittajille puolestaan: “Mieti, kenen äänellä mediasi puhuu. Usein vastaus löytyy etusivun mainoksesta.”

Suomen Perusta -ajatuspajan kustantamaan “Veroja, velkaa ja kaverikapitalismia”-kirjan tekoon ovat osallistuneet myös Kai Järvikare, Sakari Puisto, Matti Putkonen, Heikki Koskenkylä, Arto Luukkanen, Simo Grönroos, Olli Pusa ja Matti Viren.