LEHTIKUVA JA ANTTI HEISKANEN
Masennus ei ole häpeä – mutta apua siihen on saatava
Masennukseen voi sairastua kuka tahansa. Se saapuu yleensä salaa, ellei se ole jonkin voimakkaasti koetun elämäntapahtuman seurausta. Joskus masennuksenkaltaisesta tilasta selviää keskustelemalla ja pohtimalla omaa elämäntilannettaan, mutta joskus sen ylitse pääseminen vaatii vuosien kuntoutuksen ja lääkityksen.
Kaksi voimakasta masennuskautta läpi käynyt kokemusasiantuntija Katja Lemberg, 41, kertoo, että vielä vajaa kaksikymmentä vuotta sitten masennuksesta ei juurikaan puhuttu tai sitä poteva henkilö leimattiin vähintäänkin omituiseksi.
– Vajotessani ensimmäisen kerran masennuksen kaltaiseen olotilaan vuonna 1997, en käsittänyt lainkaan mikä minulla oli, sillä kaiken piti olla hyvin. Olin terve, minulla oli hyvä koulutus ja vakituinen työpaikka insinöörinä, Lemberg muistelee.
– Kaikki muuttui, kun eräs tuttavani kysyi minulta vointiani. Tuo kysymys laukaisi minussa jonkin suuren prosessin, mikä nyt jälkikäteen ajateltuna oli täysin loogista. Vanhempani olivat juuri eronneet, olin muuttanut eri paikkakunnalle, hankkinut ensimmäisen asuntoni, aloittanut opiskelut ja lisäksi eronnut poikaystävästäni, hän muistelee.
Väsymyksestä paniikkiin
Katja kertoo oireilleensa hyvin monipuolisesti väsymyksestä paniikkiin ja pakokauhun valtaan. Hänen elämänsä muuttui voimakkaasti, työpaikka jäi jatkuvan sairauslomakierteen päätteeksi ja uusi alku asteli hiljalleen hänen elämäänsä.
– Suuret tunteet ja asiat vaativat oman aikansa käsitellä. Silloin kun ihminen on masentunut tai esimerkiksi suree jotakin asiaa voimakkaasti, ei hän tokene siitä parin viikon sairaslomalla tai lääkepurkilla. Suurten asioiden läpikäyminen on myös oman tietoisuuden laajentamista eli henkistä kasvamista. Siksi kyseenalaistankin sen, onko masennus kaikissa tapauksissa diagnosoitava sairaus vai yksinkertaisesti kasvun paikka, hän pohdiskelee.
Katja kertoo selvinneensä ensimmäisestä masennuskaudestaan parin vuoden pohdiskelulla ja päätyneensä toivuttuaan eri alan yrittäjäksi.
– Ehdin pyörittää yritystäni vain kaksi vuotta, kun masennus iski uudelleen toden teolla. Tuolloin olin yrittäjyyteni lisäksi pienen pojan yksinhuoltaja. Tunnollinen luonteeni ja voimavarani pettivät, ja vajosin syvään mustaan kuiluun poikani ollessa vasta puolen vuoden ikäinen, hän muistelee kauhulla. Uusi masennuskausi oli niin raju, ettei Katja kyennyt tekemään juuri mitään.
– Ainoat asiat, jotka jaksoin tehdä, oli syöttää lapseni ja syödä jotain itsekin. Ilman äitiäni en olisi nyt tässä ja luultavasti poikanikin olisi otettu huostaan.
– Äitini otti tuolloin vuorotteluvapaata pienen perheeni vuoksi ja jäi hoitamaan poikaani seitsemäksi kuukaudeksi. Saadakseni itse omasta elämästäni kiinni, ryhdyin purkamaan pahaa oloani muun muassa neuvolan psykiatrisen sairaanhoitajan vastaanotolla ja käymään vertaistukitapaamisissa. Perheemme sai tuolloin runsaasti myös ulkopuolista tukea. Myöhemmin olen laskenut, että käytin vuosien 2002- 2006 aikana kolmenkymmenen eri organisaation apua, Katja kuvailee pudistellen päätään.
Apua tarjottava heti
Katja muistuttaa, että ihminen voi päätyä masennukseen monesta eri syystä.
– Joskus ihminen masentuu vakavan sairastumisen myötä, joskus luopuessaan jostakin tärkeästä ihmisestä tai elämänvaiheesta ja joskus esimerkiksi vauvan syntymän yhteydessä. Masennus on kuitenkin aina uuvuttava olotila, jossa ihmisen mieli tekee muutostyötä. Se on eri asioiden läpikäymistä, asioista luopumista ja uuden hyväksymistä. Masennusta ei tulisi pelätä, sillä siitä kyllä selviää entistä vahvempana, hän lohduttaa.
Katjan mielestä tämän hetkinen palvelujärjestelmä ei tue eikä auta masennukseen sairastunutta kattavasti ja pitkäjänteisesti, vaan masentunut jätetään liian usein tunteidensa kanssa yksin.
– Mikäli masentunut ei saa tarpeeksi ajoissa keskusteluapua tai kykene käymään syystä tai toisesta esimerkiksi vertaistukitapaamisissa tai koe saavansa apua lääkityksestä, hän saattaa tipahtaa hyvinkin nopeasti yhteiskuntamme ulkopuolelle.
Tällä hetkellä masennukseen sairastuneelle ihmiselle ei ole tarjota myöskään sellaista paikkaa, jonne hän voisi mennä puhumaan muiden masennuspotilaiden kanssa. Jo pelkästään mielenterveyspalveluihin pääseminen saattaa viedä paikkakunnasta riippuen kuukausia, ellei niiden pariin päädy liian rajuin keinoin.
Masennuksesta kannattaa puhua
Katja kertoo masennuksesta puhumisen tuottaneen tulosta: hänen kotikaupunkiinsa Kotkaan avattiin vuonna aivan uudenlainen kohtaamispaikka Kasvava keskus.
– Kasvava keskus tarjoaa tukea ihmiseltä toiselle sekä apua sisäisen ja ulkoisen maailman järjestämisessä. Tällä hetkellä keskuksessa on töissä vaihteleva määrä ihmisiä vaihtelevilla sopimuksilla. Keskuksesta löytyy kaikkien osaajia, niin yrittäjiä sosiaali- ja terveysalan ammattilaisiakin, Katja kertoo tyytyväisenä.
Kotkassa on tehty kehittämistyötä myös sosiaalipsykiatrisessa yhdistyksessä, joka tarjoaa kokemusasiantuntijuutta ja tukea masennuksen jälkeen työelämään palaaville.
Kirjoitus on julkaistu Perussuomalainen 15/2013 -lehdessä.
MINNA KORVA-PERÄMÄKI
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Töitä kehitysvammasta huolimatta – järkevää työtä tekeville käsille
Mielenterveyspalvelut kaipaavat uudistamista – vain harva pääsee hoitoon
Viikon suosituimmat
Teemu Keskisarjan ja Onni Rostilan kolumni: Näin Yle valeuutisoi pikkutyttöjen teurastuksen
Itäkeskuksen muslimiyrittäjä HS:lle: Hameen on oltava löysä lantion kohdalta, jotta muut miehet kuin minä eivät näe
Helsingin Itäkeskuksen Hansasillalla esillä ollut islamilaisia pukeutumissääntöjä esittelevä kyltti on puhututtanut mediassa ja somessa tällä viikolla. Kyltissä kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa samankaltaisia kylttejä on nähty jo pitkään. Saksassa on tuotu oikeuden eteen myös sharia-poliiseja.
Maahanmuuttopolitiikka kiristyy koko EU:ssa – PS-meppi Sebastian Tynkkynen: ”Ratkaisujen aika on tullut” – kokoomuksen meppi Aura Salla nosti äärioikeistokortin
Euroopan unionin maahanmuuttopolitiikka on liikkeessä ja kääntymässä selvästi tiukempaan suuntaan. Sekä keskeisissä EU-toimielimissä että jäsenvaltioiden hallinnoissa ilmenee tahtotilaa tiukentaa maahanmuuton sääntöjä ja tehostaa laittomasti EU:ssa oleskelevien palautuksia. - Ihmisoikeuksista EU:ssa pidetään jatkossakin kiinni, mutta kenenkään ihmisoikeus ei ole oleskelu laittomasti EU-maissa, perussuomalaisten meppi Sebastian Tynkkynen sanoo.
Vihersiirtymä vastatuulessa: Saksalaisautoilijat vaihtavat sähköautonsa bensaan ja dieseliin
Autoilijoiden siirtyminen sähköisiin kulkuvälineisiin tökkii välittömästi, kun tuet loppuvat. Saksassa jopa kolmannes sähköautoaan vaihtaneista on siirtynyt takaisin bensaan tai dieseliin sen jälkeen, kun avustukset hiipuivat. Tavoite fossiilivapaasta uusien autojen kaupasta vuonna 2035 karkaa yhä kauemmaksi.
Mäenpää: Itäkeskuksen kyltit seurausta vihreiden maahanmuuttopolitiikasta
Yksi kuluvan viikon kuumimmista puheenaiheista on ollut Helsingin Itäkeskukseen ilmestynyt herättänyt ohjetaulu koskien musliminaisten pukeutumista. Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää muistuttaa ohjeistuksesta pöyristynyttä vihreiden puheenjohtajaa Sofia Virtaa siitä, että tapahtunut on seurasta vihreidenkin tukemasta avoimien rajojen maahanmuuttopolitiikasta.
Yle kehysti Trumpin kampanjatilaisuuden vitsin rasismiksi: ”Roskasaari” – tosiasiassa Puerto Rico hukkuu roskiin
Ylen toimittajien mieleen ei tullut tarkistaa, miksi Amerikassa on ennenkin kutsuttu Puerto Ricoa roskasaareksi. Rasismi ei liity asiaan, vaan vertaus on sangen kirjaimellinen, koska roskia Puerto Ricossa riittää. Saaren asukkaiden yksi suurimpia ongelmia onkin jäteasemien tilan puute, ja eri arvioiden mukaan kaatopaikkatila saattaa loppua kesken 2–4 vuodessa.
Kamala Harris on positiivisen erityiskohtelun tuotos – maailman menestynein “DEI-rekry”
Kamala Harris on uransa joka käänteessä hyötynyt siitä, että hän on nainen ja kuuluu rodulliseen vähemmistöön. Hän on malliesimerkki siitä, miten paljon positiivinen erityiskohtelu voi edistää vähemmistöjen menestystä. Varapresidenttinä hän oli Bidenin "DEI-rekry", joka lopulta syrjäytti presidentti Bidenin. Nyt hänellä on mahdollisuus nousta maailman mahtavimman maan presidentiksi.
PS-Nuoriso: Suomessa ei ole sijaa sharia-laille
Perussuomalainen Nuoriso on tyrmistynyt, mutta ei vähääkään yllättynyt islamilaisten pukeutumissääntöjen julistamisesta Itäkeskuksessa. Uutisoidussa julisteessa kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa julisteet ovatkin jo vuosia sitten vaihtuneet islamistisiin “sharia-poliiseihin”, jotka häiriköivät kansalaisia islamilaisten oppien rikkomisesta.
Koko läntinen maailma velloo tunnemyrskyissä – Suomestakin tuli puberteettiyhteiskunta, jota rakennetaan fiilispohjalta
Tietokirjailija-kouluttaja Katleena Kortesuon uutuuskirja "Tunteet tapissa" kertoo havainnollisesti, kuinka olemme siirtyneet tietopohjaisesta konsensusyhteiskunnasta tunneuskovaisuuden maailmaan, jonka perustukset valettiin 1980- ja 1990-luvuilla. Monelta osin yhteiskuntamme on kuin 13-vuotias teini, joka kokee tunteita vahvasti ja viskoutuu tunnemyrskyn mukana milloin mihinkin suuntaan. Pelkkä tunne on kuitenkin surkea kumppani silloin, jos edessä on vaikea ja kauaskantoinen päätös.
Kun transkiihkoilu tieteen jyräsi: woke-aktivistilääkäri salasi tutkimustulokset, joiden mukaan murrosiän siirtäminen ei paranna nuorten mielenterveyttä
Merkittävänä transoikeuksien puolestapuhujana tunnettu lääkäri myönsi estäneensä julkaisemasta tutkimustuloksia vuosikymmenen takaisesta hankkeesta, jonka tulokset eivät miellyttäneet häntä. Veronmaksajien rahoittaman, 10 miljoonaa dollaria maksaneen hankkeen tarkoituksena oli selvittää murrosikää jarruttavien hoitojen vaikutuksia amerikkalaislapsiin. Tutkimuksesta ei löytynyt näyttöä sille, että murrosiän lykkääminen parantaisi potilaiden mielenterveyttä. New York Timesin haastattelema kohutohtori Johanna Olson-Kennedy uskoo, että lapsille suunnattujen transhoitojen kriitikot saattaisivat hyödyntää tutkimustuloksia poliittisesti. Olson-Kennedyn toimintaa on arvosteltu tieteen vastaiseksi. Kriitikot huomauttavat, että tutkimustulosten panttaaminen estää kansaa saamasta tieteellistä tietoa aiheesta, joka jakaa amerikkalaisten mielipiteitä erittäin jyrkästi.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2024
Lue lisää