LEHTIKUVA JA ANTTI HEISKANEN
Masennus ei ole häpeä – mutta apua siihen on saatava
Masennukseen voi sairastua kuka tahansa. Se saapuu yleensä salaa, ellei se ole jonkin voimakkaasti koetun elämäntapahtuman seurausta. Joskus masennuksenkaltaisesta tilasta selviää keskustelemalla ja pohtimalla omaa elämäntilannettaan, mutta joskus sen ylitse pääseminen vaatii vuosien kuntoutuksen ja lääkityksen.
Kaksi voimakasta masennuskautta läpi käynyt kokemusasiantuntija Katja Lemberg, 41, kertoo, että vielä vajaa kaksikymmentä vuotta sitten masennuksesta ei juurikaan puhuttu tai sitä poteva henkilö leimattiin vähintäänkin omituiseksi.
– Vajotessani ensimmäisen kerran masennuksen kaltaiseen olotilaan vuonna 1997, en käsittänyt lainkaan mikä minulla oli, sillä kaiken piti olla hyvin. Olin terve, minulla oli hyvä koulutus ja vakituinen työpaikka insinöörinä, Lemberg muistelee.
– Kaikki muuttui, kun eräs tuttavani kysyi minulta vointiani. Tuo kysymys laukaisi minussa jonkin suuren prosessin, mikä nyt jälkikäteen ajateltuna oli täysin loogista. Vanhempani olivat juuri eronneet, olin muuttanut eri paikkakunnalle, hankkinut ensimmäisen asuntoni, aloittanut opiskelut ja lisäksi eronnut poikaystävästäni, hän muistelee.
Väsymyksestä paniikkiin
Katja kertoo oireilleensa hyvin monipuolisesti väsymyksestä paniikkiin ja pakokauhun valtaan. Hänen elämänsä muuttui voimakkaasti, työpaikka jäi jatkuvan sairauslomakierteen päätteeksi ja uusi alku asteli hiljalleen hänen elämäänsä.
– Suuret tunteet ja asiat vaativat oman aikansa käsitellä. Silloin kun ihminen on masentunut tai esimerkiksi suree jotakin asiaa voimakkaasti, ei hän tokene siitä parin viikon sairaslomalla tai lääkepurkilla. Suurten asioiden läpikäyminen on myös oman tietoisuuden laajentamista eli henkistä kasvamista. Siksi kyseenalaistankin sen, onko masennus kaikissa tapauksissa diagnosoitava sairaus vai yksinkertaisesti kasvun paikka, hän pohdiskelee.
Katja kertoo selvinneensä ensimmäisestä masennuskaudestaan parin vuoden pohdiskelulla ja päätyneensä toivuttuaan eri alan yrittäjäksi.
– Ehdin pyörittää yritystäni vain kaksi vuotta, kun masennus iski uudelleen toden teolla. Tuolloin olin yrittäjyyteni lisäksi pienen pojan yksinhuoltaja. Tunnollinen luonteeni ja voimavarani pettivät, ja vajosin syvään mustaan kuiluun poikani ollessa vasta puolen vuoden ikäinen, hän muistelee kauhulla. Uusi masennuskausi oli niin raju, ettei Katja kyennyt tekemään juuri mitään.
– Ainoat asiat, jotka jaksoin tehdä, oli syöttää lapseni ja syödä jotain itsekin. Ilman äitiäni en olisi nyt tässä ja luultavasti poikanikin olisi otettu huostaan.
– Äitini otti tuolloin vuorotteluvapaata pienen perheeni vuoksi ja jäi hoitamaan poikaani seitsemäksi kuukaudeksi. Saadakseni itse omasta elämästäni kiinni, ryhdyin purkamaan pahaa oloani muun muassa neuvolan psykiatrisen sairaanhoitajan vastaanotolla ja käymään vertaistukitapaamisissa. Perheemme sai tuolloin runsaasti myös ulkopuolista tukea. Myöhemmin olen laskenut, että käytin vuosien 2002- 2006 aikana kolmenkymmenen eri organisaation apua, Katja kuvailee pudistellen päätään.
Apua tarjottava heti
Katja muistuttaa, että ihminen voi päätyä masennukseen monesta eri syystä.
– Joskus ihminen masentuu vakavan sairastumisen myötä, joskus luopuessaan jostakin tärkeästä ihmisestä tai elämänvaiheesta ja joskus esimerkiksi vauvan syntymän yhteydessä. Masennus on kuitenkin aina uuvuttava olotila, jossa ihmisen mieli tekee muutostyötä. Se on eri asioiden läpikäymistä, asioista luopumista ja uuden hyväksymistä. Masennusta ei tulisi pelätä, sillä siitä kyllä selviää entistä vahvempana, hän lohduttaa.
Katjan mielestä tämän hetkinen palvelujärjestelmä ei tue eikä auta masennukseen sairastunutta kattavasti ja pitkäjänteisesti, vaan masentunut jätetään liian usein tunteidensa kanssa yksin.
– Mikäli masentunut ei saa tarpeeksi ajoissa keskusteluapua tai kykene käymään syystä tai toisesta esimerkiksi vertaistukitapaamisissa tai koe saavansa apua lääkityksestä, hän saattaa tipahtaa hyvinkin nopeasti yhteiskuntamme ulkopuolelle.
Tällä hetkellä masennukseen sairastuneelle ihmiselle ei ole tarjota myöskään sellaista paikkaa, jonne hän voisi mennä puhumaan muiden masennuspotilaiden kanssa. Jo pelkästään mielenterveyspalveluihin pääseminen saattaa viedä paikkakunnasta riippuen kuukausia, ellei niiden pariin päädy liian rajuin keinoin.
Masennuksesta kannattaa puhua
Katja kertoo masennuksesta puhumisen tuottaneen tulosta: hänen kotikaupunkiinsa Kotkaan avattiin vuonna aivan uudenlainen kohtaamispaikka Kasvava keskus.
– Kasvava keskus tarjoaa tukea ihmiseltä toiselle sekä apua sisäisen ja ulkoisen maailman järjestämisessä. Tällä hetkellä keskuksessa on töissä vaihteleva määrä ihmisiä vaihtelevilla sopimuksilla. Keskuksesta löytyy kaikkien osaajia, niin yrittäjiä sosiaali- ja terveysalan ammattilaisiakin, Katja kertoo tyytyväisenä.
Kotkassa on tehty kehittämistyötä myös sosiaalipsykiatrisessa yhdistyksessä, joka tarjoaa kokemusasiantuntijuutta ja tukea masennuksen jälkeen työelämään palaaville.
Kirjoitus on julkaistu Perussuomalainen 15/2013 -lehdessä.
MINNA KORVA-PERÄMÄKI
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Töitä kehitysvammasta huolimatta – järkevää työtä tekeville käsille
Mielenterveyspalvelut kaipaavat uudistamista – vain harva pääsee hoitoon
Viikon suosituimmat
Teemu Keskisarjan ja Onni Rostilan kolumni: Huuhaa-kyselytutkimukset hakkaavat viattomia äijiä
Lähi-idästä kotoisin olevat naiset toivovat burkakieltoa: “Ennen kun tulin Suomeen, en ollut nähnyt burkaa”
Iranin Teheranista kotoisin oleva nainen kertoo nähneensä burkan ensi kertaa Helsingissä. Hän kertoo tajunneensa tuolloin, että suomalainen feminismi tarkoittaa vain "sinisiä ja vihreitä hiuksia tai ajamattomia kainaloita".
Emmi Nuorgam: “Vihaan mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä”
Tänään vietetään kansainvälistä miestenpäivää. Nyky-yhteiskunnassa nainen voi avoimesti kertoa miesvihastaan, mutta toksisesta radikaalifeminismistä ei juurikaan puhuta. Somevaikuttaja Emmi Nuorgam sanoo vihaavansa "mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä". Kansanedustaja Joakim Vigelius vastaa kysymällä, miksei mediassa koskaan kirjoiteta avoimesti naisten radikalisoimiseen pyrkivistä vihaisista feministinaisista.
Tappelut ”mustien ja valkoisten” oppilaiden välillä jatkuneet koko syksyn ruotsalaiskoulussa – ”Traagista”, valittaa paikallispoliisi
Pohjoismaisen yhteiskunnan polarisaatio kuplii kunnolla nyt jo koululaitoksessa. Ruotsalaisessa pikkukunnassa ”mustat ja valkoiset” ovat pitkin syksyä ottaneet yhteen nyrkein ja iskulausein. Useimmat tappeluihin ja levottomuuksiin osallistuneista ovat 10-vuotiaita.
Rydman: Helsingistä tehtävä jälleen turvallinen – ”On luovuttava politiikasta, joka karkottaa pääkaupungista hyvät veronmaksajat ja täyttää sen väkivaltaisilla jengeillä ja islamistisaarnaajilla”
Helsingin pormestariksi pyrkivä elinkeinoministeri Wille Rydman haluaa palauttaa pääkaupunkimme takaisin tunnollisille työssäkäyville ihmisille ja uutterille yrittäjille. - Helsinki kuuluu niihin alueisiin maassamme, jotka eniten kärsivät vääränlaisesta maahanmuuttopolitiikasta, Rydman sanoo.
Halla-aho: “Tällä tavoin venäläisille voitaisiin osoittaa, että vaikka kello käy, niin kello ei käy heidän hyväkseen”
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho kommentoi tuhat päivää jatkunutta Ukrainan sotaa Suomen Uutisille.
Päivän pointti: Trump valitsi ministeriksi huippuyliopistosta valmistuneen sotaveteraanin – valtamedia ja vasemmistomeppi veivasivat tittelin tv-juontajaksi
Yhdysvaltain presidentiksi valitun Donald Trumpin tuoreet henkilövalinnat tulevaan hallintoonsa aiheuttavat ahdistusta mediassa ja Trumpin politiikan vastustajissa. Reaktiot ovat samankaltaisia Atlantin valtameren molemmilla puolilla.
Analyysi: Yhdysvalloissa vasemmisto radikalisoitui pienessä ajassa ja vieraantui hyvin kauas keskivertoäänestäjistä, ilmiö aiheuttaa vasemmistolle näköharhan
Viime vuosina media on korostanut kerronnassaan "laitaoikeistoa" ja välittänyt mielellään kuvaa oikeiston radikalisoitumisesta länsimaisena ilmiönä. Yhdysvalloista kerätyn datan valossa näyttää kuitenkin siltä, että pikemminkin vasemmiston näkemykset ovat muuttuneet radikaalimmiksi, kun taas oikeisto on pysynyt lähes paikallaan.
Suomen ja Somalian välinen maaohjelman kautta tapahtuva kehitysyhteistyö keskeytetään – ministeri Tavio: Suomi ei voi jatkaa kehitysyhteistyötä maan kanssa, joka ei ota takaisin omia kansalaisiaan
Suomi keskeyttää maaohjelman kautta tehtävän kahdenvälisen kehitysyhteistyön Somalian kanssa, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Tavio kertoo. Päätös palautuu hallitusohjelmaan, jossa linjataan, että Suomen kehitysyhteistyö on ehdollistettu omien kansalaisten vastaanottamiselle ja kansainvälisen sääntöperusteisen järjestyksen tukemiselle.
Hälyttävä tutkimustulos: kolmasosa Tanskan muslimeista sympatisoi terroristijärjestö Hamasia
Tanskassa äskettäin suoritetun kyselytutkimuksen mukaan peräti kolmasosa Tanskan muslimeista sympatisoi terroristijärjestö Hamasia. Yhtä suuri osuus pitää Hamasin vuosi sitten Israeliin tekemää hyökkäystä oikeutettuna siviiliuhreista huolimatta. Tanskan muslimeista 44 prosenttia sanoo, että Israelin valtiolla ei ole oikeutta olemassaoloon.
Uusimmat
Antikainen: Suomi irti Ottawan sopimuksesta ja maamiinat takaisin
Jaana Strandman: Hallitus vahvistaa lasten oikeuksia
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2024
Lue lisää