

Martti Mölsä
Martti Mölsä: Paskalain korjaamista piti valvoa loppuun saakka
Pirkanmaalainen kansanedustaja Martti Mölsä (ps.) on tehnyt pitkän päivätyön paskalain korjaamisessa. Lain suunnittelussa tarvittiin hänen asiantuntemustaan, jonka hän oli kerännyt vuosikymmenten kokemuksella rakennusmestarina, rakennustarkastajana ja rakennusalan yrittäjänä.
Paskalaki tuli voimaan vuonna 2004, mistä ehti vierähtää 12 vuotta eli kolme vaalikautta, ennen kuin kaivattu muutos saatiin aikaan.
Vaan muutos ei ollut kerralla selvä: sitä piti valvoa loppuun saakka, Mölsä muistelee.
– Tänäänhän se vasta varmistui, kun valiokunnan mietintö voitti äänestyksessä. Mutta mietinnönkin viilausta täytyi vahtia loppuun saakka tarkasti. Se on välttämätöntä, kun ympäristövaliokuntaa johtaa opposition edustaja Satu Hassi (vihr.). Kyllä he yrittävät käyttää kaikki metkut, Mölsä korosti.
Tärkeä kohta kertoi, koska viemäriä vaaditaan
Hän sai vielä ihan lopussa varmistettua, että aivan oleellinen perustelukohta tulee kirjatuksi valiokunnan mietintöön asti.
-Kysymyksessä oli ympäristönsuojelulain 156 b § 2. kohta, joka kuuluu: tehdään rakennuksen rakentamiseen verrattavissa oleva rakennuslupaa edellyttävä korjaus- ja muutostyöt. Esitin lisäystä, että mietinnössä lainsäädännön sisältöä avataan tältä osin seuraavalla täydennyksellä. Tällainen rakennushanke rinnastuisi uudisrakennuksen kaltaiseen muutokseen, jota yleiskielessä usein kuvataan peruskorjauksena. Tämä hyväksyttiin valiokunnassa, Mölsä kertoo.
Ennen vuotta 2004 valmistuneisiin kuivan maan asuntoihin ei tarvitse tehdä uuden lain mukaan mitään. Jos rakennus sijaitsee alle 100 metrin päässä rannasta tai pohjavesialueilla, täytyy siihen tehdä tiukempien määräysten mukaiset jätevesien käsittelyjärjestelyt.
Mölsä harmittelee, että ainakin 16 000 asukasta ehti ostaa jätevesiasetuksen tiukkojen määräysten mukaiset viemärilaitteet. Eikä siinä mitään, jos ne toimivat, mutta kun monikaan pienpuhdistamo ei toimi vaaditulla tavalla kovasta hinnasta huolimatta.
– Ja niitä pakkomyytiin viranomaisten vaatimuksesta, Mölsä moittii.
Silvander: Tämä selvensi epätietoisten tilanteen
Oppositio yritti vastaväitteillään kyseenalaistaa, selkiyttääkö hallituksen uusi esitys maaseudun asukkaiden tilannetta vai ei. Varsinkin vihreät olisivat halunneet pitäytyä alkuperäisen ns. paskalain tiukoissa määräyksissä.
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän mielestä asiassa ei ole kahta sanaa sanottavana hallituksen esitystä vastaan.
– Kyllä se selkeyttää! Suomessa oli 100 000 – 200 000 ihmistä, jotka olivat epätietoisia siitä, mitä heidän pitää tehdä jätevesien puhdistamiseksi, vai pitääkö heidän tehdä mitään. Nyt on selkeytetty, koska tarvitsee tehdä ja mitä. Linjaukset on tehty ja niihinkin voidaan hakea poikkeuksia, jos mökissä asuu vaikkapa iäkäs mummo, eikä remonttiin olisi rahoja, sanoo Iiro Silvander, joka vastaa maa- ja metsätalousvaliokunnan ja ympäristövaliokunnan asioista perussuomalaisten ryhmäkansliassa.
Artikkelia muokattu 21.12.2016 klo 12.27.
Veli-Pekka Leskelä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita

Viikon suosituimmat

Hallitus on alentanut jakeluvelvoitetta, polttoaineveroa ja ajoneuvoveroa – ministeri Ranne: ”Me rakennamme Suomea, jossa ei mennä autoilijan kukkarolle”
Suomi on autokansaa, ja tämä näkyy myös hallituksen teoissa, sanoo perussuomalainen liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne.

Entinen työväenpuolue vasemmistoliitto kannustaa nyt terveitä työikäisiä ideologiseen lorvailuun sosiaalitukien varassa
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela katsoo, että Suomessa terveellä ihmisellä tulisi olla mahdollisuus siirtyä oleskelemaan sosiaalituilla, toisten veronmaksajien kustantaessa hänen elämisensä. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom sen sijaan linjaa, että perussuomalaisille on päivän selvää, että ideologisesti työttömällä ei pidä olla oikeutta muiden veronmaksajien kustantamaan tukeen.

Eduskuntaryhmän pääsihteeri: Vihervasemmisto voitti vaalit – tätä se tarkoittaa kunnissa ja hyvinvointialueilla
Suomen yli puhalsi alue- ja kuntavaaleissa vihervasemmistolainen puhuri, mikä tarkoittaa kuntiin ja hyvinvointialueille kylmää kyytiä, kirjoittaa perussuomalaisten eduskuntaryhmän pääsihteeri Olli Immonen.

Kansanedustaja Antikainen: Tekoäly analysoi Luonnonvarakeskuksen vastaukset ja ehdotti sitten kantelun tekemistä
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen esitti Luonnonvarakeskukselle (Luke) joukon suoria kysymyksiä susikannan kehityksestä, kanta-arvion menetelmistä, laittoman tappamisen arvioinnista ja kansainvälisestä raportoinnista. Hän antoi Lukelle kaksi viikkoa aikaa vastata viralliseen tietopyyntöönsä. Määräaika kului kuitenkin umpeen ilman vastauksia. Vastaukset saapuivat vasta sen jälkeen, kun Antikainen oli 8.4. lähettänyt medialle tiedotteen vastaamattomasta tietopyynnöstä, ja tiedote oli julkaistu Suomen Uutisissa. Luke toimitti vastaukset sähköpostitse samana iltana klo 20.27.

Miko Bergbom: Perussuomalaiset on politiikan hammaslääkäri, SDP karkkipussi
Kansanedustaja Miko Bergbom vertaa perussuomalaisten toimivan politiikassa kuin hammaslääkäri, joka tekee oikeita asioita, mutta jonka tuoliin ei ehkä aina ole niin kiva istahtaa. Vastaavasti SDP toimii politiikassa tarjoten äänestäjilleen pulleaa karkkipussia. - Surullisena olen seurannut SDP:n ”kaikki voi tehdä velaksi” -kampanjaa. Rahaa on helppo luvata lisää, mutta pelkään sitä, että SDP:n lupaukset tulevat johtamaan ympäri Suomea kuntaveron korotuksiin, Bergbom sanoo.

Ministeri Lulu Ranne pistäisi koko Yleisradion johdon vaihtoon: ”Kun on tulosvastuu, niin tulos tai ulos”
Liikenne- ja viestintäministeri, diplomi-insinööri Lulu Ranne keskustelee tuoreessa Suomen Uutiset Show -keskusteluohjelmassa suomalaisesta mediasta ja erityisesti Yleisradion asemasta. Ohjelman vieraina ovat lakimies ja kilpailuoikeuden asiantuntija Mikko Alkio sekä johdon konsultti, Aamulehden ex-päätoimittaja Jussi Tuulensuu. Ohjelmassa selviää muun muassa, miten monitahoinen hallinnollinen rakenne Yleisradion ympärille onkaan rakentunut, mikä osaltaan on hidasteena Ylen toimintaan ja rahoitukseen kohdistuvien muutoksien tekemiselle.

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla
Ilmastokeskustelu muistuttaa tänään monin tavoin 1600-luvulla käytyjä väittelyitä ja käsityksemme ilmastonmuutoksesta peilaavat yllättävällä tavalla ikivanhoja ajatuksellisia rintamalinjoja. Yhdet vaativat kulutuksen vähentämistä, toiset uskovat vihreään teknologiaan ja kolmannet kieltävät kokonaan ihmisen vaikutuksen ilmastoon.

Yhdysvallat: Valkoinen talo ehdottaa julkisen yleisradiotoiminnan rahoituksen lopettamista

Saksan tuleva hallitus haluaa kieltää valehtelun ja viedä kansankiihottajilta oikeuden asettua ehdokkaaksi vaaleissa
Saksan kristillisdemokraattien ja demarien hallituskoalitio aikoo säätää desinformaation levittämisen rangaistavaksi teoksi. Valeuutisten levittämistä tehostavien verkkorobottien käyttö kielletään. Mediaa valvomaan se haluaa oman koneistonsa. Kritiikissä kysytään, aikooko mustapunahallitus perustaa myös totuusministeriön.

SDP vaatii lähivaalien jälkeen ”reilumpaa” politiikkaa, eli löyhempää talouskuria sotealueille – Miko Bergbom muistuttaa karuista tosiasioista
SDP:n kansanedustaja Tytti Tuppuraisen mukaan alue- ja kuntavaalien tulos kertoo halusta inhimilliseen politiikkaan, mikä demarien kielellä käytännössä tarkoittaisi taloudellisista tavoitteista joustamista. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom muistutti eilisessä A-studiossa edustajakollegaansa, että hyvinvointiyhteiskunnan pystyssä pysyminen on ensisijainen tavoite - ja samalla paras tukiverkko pienituloiselle ihmiselle.
Uusimmat

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla

Suomen antama kehitysapu väheni 165 miljoonaa euroa yhdessä vuodessa
Toimitus suosittelee
PS Naiset 1/2025

Lue lisää
Perussuomalainen 1/2025

Lue lisää