Martin Scheininin vastine syyttömyysolettamaa koskevaan juttuun
Martin Scheininin vastine Suomen Uutisten eilen julkaisemaan juttuun ohessa:
Rikoslaki on kaikille sama – samoin rikoksesta syytetyn syyttömyysolettama
Etusivun kirjoituksenne ”Persujahdista riehaantunut oikeusproffa Martin Scheinin unohti jo syyttömyysolettamankin – prosessioikeuden professori palautti maan pinnalle” (24.1.2020) sisältää olennaisia asiavirheitä. Kirjoitus koskee yhteiskunnallisesti tärkeitä asioita, joten virheet tulee korjata.
Kävin 24.1.2020 Twitterissä vuoropuhelua kansanedustaja Leena Meren (PS) kanssa, ja keskusteluun liittyi myös muita ihmisiä. Kirjoituksenne perustuu tähän Twitter-keskusteluun, mutta ei anna siitä oikeaa kuvaa. Lehtenne ei myöskään ollut minuun yhteydessä ennen kirjoituksen julkaisemista.
Valtakunnansyyttäjä Raija Toiviaisen pyydettyä eduskunnalta perustuslain 30 §:ssä tarkoitettua suostumusta asettaa kansanedustaja Juha Mäenpää (PS) syytteeseen kiihottamisesta kansanryhmää vastaan, olen julkisuudessa katsonut Perussuomalaisten tekevän virheen, jos he määrävähemmistöllään estävät suostumuksen antamisen. Olen korostanut, että rikoslaki on kaikille sama ja että vain eduskunnan suostumuksen jälkeen tehtävällä syyttäjän päätöksellä syytteen nostamisesta tai syyttämättä jättämisestä, ja ensin mainitusta seuraavan oikeudenkäynnin kautta, voidaan ratkaista kysymys Mäenpään syyllisyydestä tai syyttömyydestä. Jos Perussuomalaiset estävät eduskunnan suostumuksen antamisen, Mäenpää jää asiassa suoritetun esitutkinnan lopputuloksen mukaisesti rikoksesta epäillyksi, pysyvästi.
Kansanedustaja, varatuomari, valtakunnanoikeuden jäsen Leena Meri puuttui kannanottoihini, kysellen eikö Mäenpää nauti ihmisoikeutena turvattua syyttömyysolettamaa. Hänen näkemyksensä ymmärtääkseni oli, että jos eduskunta epää luvan syytteen nostamiselle, Mäenpäästä tulisi syytön siihen rikokseen, josta häntä esitutkinnan tuloksena nyt epäillään.
Asia ei ole näin. Syyttömyysolettama kuuluu perustaviin ihmisoikeuksiin, ennen muuta Euroopan ihmisoikeussopimuksen 6 (2) artiklan nojalla. Huomionarvoista kuitenkin on, että tuolla sopimuskohdalla on oma soveltamisalansa, jota koskee Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen laaja arvovaltainen käytäntö. Syyttömyysolettama on rikoksesta syytetyn oikeus ja se kohdistuu erityisesti tuomioistuimeen, jonka toimintaa ei saa rasittaa ennakkokäsitys syytetyn syyllisyydestä. Syytetty on syyllinen vasta kun syyttäjä on näyttänyt tuomioistuimessa rikoksen toteen ja tuomioistuin on tämän vahvistanut. Siksi eduskunnan päätös estää syytteen nostaminen ei tekisi Mäenpäästä syytöntä vaan tämä jäisi pysyvästi rikoksesta epäillyksi. Ei rikolliseksi, ei syytetyksi, ei syyttömäksi – vaan rikoksesta epäillyksi.
Meri on viitannut myös Suomen omaan esitutkintalakiin, jonka mukaan syyttömyysolettama on voimassa jo esitutkinnan aikana. Tämä on totta, mutta ei muuta edellä sanottua. Mäenpää on nauttinut syyttömyysolettamaa poliisin esitutkinnassa, joka on päättynyt poliisin arvioon, jonka mukaan häntä epäillään rikoksesta. Jos oikeusprosessi jatkuisi syytteen ja oikeudenkäynnin kautta, hän saisi koko ajan hyväkseen syyttömyysolettaman. Mutta jos Perussuomalaiset eduskunnassa estävät syytteen nostamisen, se ei tee Mäenpäästä syytöntä.
Lehdessänne viitataan myös prosessioikeuden professori Mikko Vuorenpään tviitteihin, joissa hän näyttää antaneen tukensa Meren näkemyksille. Vuorenpään ja minun välinen näkemysero on kuitenkin näennäinen, koska puhumme eri asiasta. Vuorenpää käytti ns. analogia-argumenttia rinnastaen Mäenpään tilanteen tapaukseen, jossa tuomioistuin jättää sille esitetyn syytteen
tutkimatta. En kiistä sitä, mitä Vuorenpää tuossa toisessa asiassa sanoo, mutta totean ettei sillä ole nyt merkitystä. Vuorenpään kannanotot eivät muuta sitä, mitä olen sanonut syyttömyysolettaman soveltamisalasta. Hänen oma rinnastuksensahan koskee nimenomaisesti tilannetta, jossa henkilö on – toisin kuin Mäenpää – rikoksesta syytettynä.
En pidä oikeutettuna, että lehtenne välittää lukijoille käsityksen, että oikeustieteellinen asiantuntemukseni voitaisiin sivuuttaa sen vuoksi, että olen 1980-luvun alussa, tarkemmin sanoen 1981-82 ja siis lähes 40 vuotta sitten, osallistunut puoluepoliittiseen toimintaan. Kuten olen julkisesti tuonut esiin, kävin jo 1980-luvun puolivälissä läpi itsetutkiskelun, jonka kautta päädyin säilyttämään kriittisyyden ja jopa radikaalisuuden, mutta asettaen yksilön vapauden muiden arvojen yläpuolelle. Oikeustieteellisen asiantuntijan urani olen tehnyt tuon uudelleenarvioinnin jälkeen, erityisesti vuonna 1991 tarkastetusta väitöskirjastani lähtien.
Ei ole mitään ”persujahtia”. Rikoslaki on kaikille sama, eikä kansanedustajan menettelyllistä syytesuojaa tulisi mielestäni käyttää tämän perustavan periaatteen horjuttamiseen En ole ”riehaantunut” enkä käy ”hurjilla kierroksella”. Olen vain yrittänyt asiantuntemukseni perusteella mutta samalla kansantajuisesti selittää, mitä ihmisoikeuksiin kuuluva syyttömyysolettama tarkoittaa, ja mitä se ei tarkoita. Mielestäni Suomen Uutisten lukijoilla on oikeus tietää tämä.
Martin Scheinin 25.1.2020
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Kansanedustaja Leena Meri vastaa professori Martin Scheininille: Syyttömyysolettama on voimassa koko prosessin ajan eikä se pääty poliisitutkintaan
Viikon suosituimmat
Teemu Keskisarjan ja Onni Rostilan kolumni: Huuhaa-kyselytutkimukset hakkaavat viattomia äijiä
Lähi-idästä kotoisin olevat naiset toivovat burkakieltoa: “Ennen kun tulin Suomeen, en ollut nähnyt burkaa”
Iranin Teheranista kotoisin oleva nainen kertoo nähneensä burkan ensi kertaa Helsingissä. Hän kertoo tajunneensa tuolloin, että suomalainen feminismi tarkoittaa vain "sinisiä ja vihreitä hiuksia tai ajamattomia kainaloita".
Tappelut ”mustien ja valkoisten” oppilaiden välillä jatkuneet koko syksyn ruotsalaiskoulussa – ”Traagista”, valittaa paikallispoliisi
Pohjoismaisen yhteiskunnan polarisaatio kuplii kunnolla nyt jo koululaitoksessa. Ruotsalaisessa pikkukunnassa ”mustat ja valkoiset” ovat pitkin syksyä ottaneet yhteen nyrkein ja iskulausein. Useimmat tappeluihin ja levottomuuksiin osallistuneista ovat 10-vuotiaita.
Emmi Nuorgam: “Vihaan mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä”
Tänään vietetään kansainvälistä miestenpäivää. Nyky-yhteiskunnassa nainen voi avoimesti kertoa miesvihastaan, mutta toksisesta radikaalifeminismistä ei juurikaan puhuta. Somevaikuttaja Emmi Nuorgam sanoo vihaavansa "mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä". Kansanedustaja Joakim Vigelius vastaa kysymällä, miksei mediassa koskaan kirjoiteta avoimesti naisten radikalisoimiseen pyrkivistä vihaisista feministinaisista.
Rydman: Helsingistä tehtävä jälleen turvallinen – ”On luovuttava politiikasta, joka karkottaa pääkaupungista hyvät veronmaksajat ja täyttää sen väkivaltaisilla jengeillä ja islamistisaarnaajilla”
Helsingin pormestariksi pyrkivä elinkeinoministeri Wille Rydman haluaa palauttaa pääkaupunkimme takaisin tunnollisille työssäkäyville ihmisille ja uutterille yrittäjille. - Helsinki kuuluu niihin alueisiin maassamme, jotka eniten kärsivät vääränlaisesta maahanmuuttopolitiikasta, Rydman sanoo.
Halla-aho: “Tällä tavoin venäläisille voitaisiin osoittaa, että vaikka kello käy, niin kello ei käy heidän hyväkseen”
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho kommentoi tuhat päivää jatkunutta Ukrainan sotaa Suomen Uutisille.
Päivän pointti: Trump valitsi ministeriksi huippuyliopistosta valmistuneen sotaveteraanin – valtamedia ja vasemmistomeppi veivasivat tittelin tv-juontajaksi
Yhdysvaltain presidentiksi valitun Donald Trumpin tuoreet henkilövalinnat tulevaan hallintoonsa aiheuttavat ahdistusta mediassa ja Trumpin politiikan vastustajissa. Reaktiot ovat samankaltaisia Atlantin valtameren molemmilla puolilla.
Analyysi: Yhdysvalloissa vasemmisto radikalisoitui pienessä ajassa ja vieraantui hyvin kauas keskivertoäänestäjistä, ilmiö aiheuttaa vasemmistolle näköharhan
Viime vuosina media on korostanut kerronnassaan "laitaoikeistoa" ja välittänyt mielellään kuvaa oikeiston radikalisoitumisesta länsimaisena ilmiönä. Yhdysvalloista kerätyn datan valossa näyttää kuitenkin siltä, että pikemminkin vasemmiston näkemykset ovat muuttuneet radikaalimmiksi, kun taas oikeisto on pysynyt lähes paikallaan.
Mitä ihmettä? Britanniassa poliisi ilmestyi palkitun toimittajan ovelle, ilmoitti tutkivansa “ei-rikollista viharikostapausta”, muttei suostunut kertomaan, mistä oli kyse
Johtavat brittiläiset poliitikot ovat esittäneet voimakasta kritiikkiä poliisille, joka tutkii Telegraph-lehden toimittajan sosiaalisen median julkaisua. Essexin poliisi ilmestyi viime sunnuntaina palkitun toimittaja Allison Pearsonin ovelle ja kertoi tutkivansa tämän vuoden takaista sosiaalisen median päivitystä ”ei-rikollisena viharikostapauksena”. Poliisi kieltäytyi kertomasta tarkemmin edes tutkinnan alaiselle Pearsonille, mitä sisältöä tutkinta koskee. Tapaus on herättänyt kansainvälistä huomiota, ja sitä on verrattu orwellilaiseen fiktioon.
Suomen ja Somalian välinen maaohjelman kautta tapahtuva kehitysyhteistyö keskeytetään – ministeri Tavio: Suomi ei voi jatkaa kehitysyhteistyötä maan kanssa, joka ei ota takaisin omia kansalaisiaan
Suomi keskeyttää maaohjelman kautta tehtävän kahdenvälisen kehitysyhteistyön Somalian kanssa, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Tavio kertoo. Päätös palautuu hallitusohjelmaan, jossa linjataan, että Suomen kehitysyhteistyö on ehdollistettu omien kansalaisten vastaanottamiselle ja kansainvälisen sääntöperusteisen järjestyksen tukemiselle.
Uusimmat
Jaana Strandman: Hallitus vahvistaa lasten oikeuksia
Miko Bergbom: Päätös Somalian maaohjelman keskeyttämisestä on oikea
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2024
Lue lisää