

LEHTIKUVA
Marko ”Fobba” Forss Ylellä: ”Ikärajalla on väliä rikosten selvittämisen kannalta”
Helsingin poliisilaitoksen nuorisoryhmän tutkinnanjohtaja Marko Forss sanoi Ruben Stillerin ohjelmassa, että poliisi tarvitsisi lisää keinoja alle viisitoistavuotiaiden tekemien rikosten tutkintaan.
Helsingin poliisilaitoksen nuorisoryhmän tutkinnanjohtaja Marko Forss aloittaa ikärajakeskustelun vanhasta laista.
– Rikoslaki säädettiin 1889, ja viidentoista vuoden rikosoikeudellinen ikäraja tuli voimaan 1894. Ikärajaa on useamman kerran yritetty muuttaa suuntaan tai toiseen. Perustelu, miksi sitä ei ole muutettu, on yleensä ollut se, että meillä ei ole oikeanlaisia seuraamuksia näille alle viisitoistavuotiaille. Ja sen takia sitä ei ole muutettu.
– Ja sanotaan näin poliisina, niin minua kiinnostaa paljon enemmän se puoli, miten me selvitetään rikoksia ja miten me katkaistaan niitä rikoskierteitä. Ja siitä näkökulmasta tämä on paljon mielenkiintoisempi kysymys, Forss sanoo Ylellä.
Pakkokeinoja ei voi käyttää alle 15-vuotiaaseen
Forss sanoo, että 15–17-vuotiaat eivät myöskään juuri saa kovia rangaistuksia, joten ikärajan alentamisella ei olisi tuomioihin vaikutusta.
– Kun puhutaan semmoisista henkirikoksista ja ylitörkeistä rikoksista, silloin voidaankin olla vähän ihmeissään, jos vaikka on kaksi neljätoistavuotiasta epäiltyä ja viisitoistavuotias epäilty, niin emme pysty turvaamaan sitä esitutkintaa niillä pakkokeinoilla. Meillä on erikseen kielletty pidättäminen, matkustuskielto, tehostettu matkustuskielto ja vangitseminen. Ja se on koko ajan ollut pikkusen häilyvä tämä, että mitä pakkokeinoja saat muuten käyttää alle viisitoistavuotiaaseen.
– Kaikki muut on oikeasti sallittuja, voit vaikka telekuunnella alle viisitoistavuotiasta, mutta nämä vapauteen kohdistuvat, jotka ovat rikoksen selvittämisen kannalta tärkeimmät, niitä ei ole mahdollista tehdä. Se näkökulma on semmoinen tärkeämpi, että pystytään turvaamaan se tutkinta. Mutta ymmärrän tietenkin senkin kehityskulun, että ei haluta alle viisitoistavuotiaita sulkea edes päiväksi kahdeksi poliisivankilaan, vaikka siellä olisi joku vakava rikos, hän sanoo.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
- vangitseminen rangaistkset alaikäisten tekemät rikokset rikoskierre pidätykset rangaistusvastuu Marko Forss pakkokeinot matkustuskielto rikosoikeudellinen vastuu Ruben Stiller Yle
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Erityisesti ulkomaalaisasiat ruuhkauttavat oikeuslaitosta, jonot ovat kohtuuttomat ja henkilöstö ylikuormittunut

Perussuomalaiset: Hallitus on epäonnistunut kansalaisten turvallisuudesta huolehtimisessa – ”Sinisilmäinen maahanmuuttopolitiikka on suoraan yhteydessä jengirikollisuuteen”

Purra Haapala-TV:ssa: Katurikollisuuden juurisyy on huono maahanmuuttopolitiikka – ”Tästä ei pääse mihinkään, vaikka jengeissä mukana olisi myös suomalaisia”

Purra esitti epäluottamusta: Suomalaiset ovat kyllästyneet haittamaahanmuuton ongelmiin, mutta hallitus ei edelleenkään kehtaa myöntää nuoriso- ja katurikollisuuden juurisyitä
Viikon suosituimmat

Hallitus on alentanut jakeluvelvoitetta, polttoaineveroa ja ajoneuvoveroa – ministeri Ranne: ”Me rakennamme Suomea, jossa ei mennä autoilijan kukkarolle”
Suomi on autokansaa, ja tämä näkyy myös hallituksen teoissa, sanoo perussuomalainen liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne.

Entinen työväenpuolue vasemmistoliitto kannustaa nyt terveitä työikäisiä ideologiseen lorvailuun sosiaalitukien varassa
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela katsoo, että Suomessa terveellä ihmisellä tulisi olla mahdollisuus siirtyä oleskelemaan sosiaalituilla, toisten veronmaksajien kustantaessa hänen elämisensä. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom sen sijaan linjaa, että perussuomalaisille on päivän selvää, että ideologisesti työttömällä ei pidä olla oikeutta muiden veronmaksajien kustantamaan tukeen.

Ministeri Lulu Ranne pistäisi koko Yleisradion johdon vaihtoon: ”Kun on tulosvastuu, niin tulos tai ulos”
Liikenne- ja viestintäministeri, diplomi-insinööri Lulu Ranne keskustelee tuoreessa Suomen Uutiset Show -keskusteluohjelmassa suomalaisesta mediasta ja erityisesti Yleisradion asemasta. Ohjelman vieraina ovat lakimies ja kilpailuoikeuden asiantuntija Mikko Alkio sekä johdon konsultti, Aamulehden ex-päätoimittaja Jussi Tuulensuu. Ohjelmassa selviää muun muassa, miten monitahoinen hallinnollinen rakenne Yleisradion ympärille onkaan rakentunut, mikä osaltaan on hidasteena Ylen toimintaan ja rahoitukseen kohdistuvien muutoksien tekemiselle.

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla
Ilmastokeskustelu muistuttaa tänään monin tavoin 1600-luvulla käytyjä väittelyitä ja käsityksemme ilmastonmuutoksesta peilaavat yllättävällä tavalla ikivanhoja ajatuksellisia rintamalinjoja. Yhdet vaativat kulutuksen vähentämistä, toiset uskovat vihreään teknologiaan ja kolmannet kieltävät kokonaan ihmisen vaikutuksen ilmastoon.

Saksan tuleva hallitus haluaa kieltää valehtelun ja viedä kansankiihottajilta oikeuden asettua ehdokkaaksi vaaleissa
Saksan kristillisdemokraattien ja demarien hallituskoalitio aikoo säätää desinformaation levittämisen rangaistavaksi teoksi. Valeuutisten levittämistä tehostavien verkkorobottien käyttö kielletään. Mediaa valvomaan se haluaa oman koneistonsa. Kritiikissä kysytään, aikooko mustapunahallitus perustaa myös totuusministeriön.

Yhdysvallat: Valkoinen talo ehdottaa julkisen yleisradiotoiminnan rahoituksen lopettamista

Valtiovarainministeri Riikka Purra: Joko saataisiin veroja oikeaan suuntaan ja kasvu liikkeelle Suomessakin?
Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra postaa veroista Facebookissa ja viestipalvelu X:ssä. Purran mukaan Suomi häviää verojen ja talouskasvun Ruotsi-maaottelun.

Ministeri Ranne: Asfaltti tuoksuu taas tänä kesänä – ”Tiehankkeet työllistävät nimenomaan suomalaisia”
Liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne kertoo, että teitä korjataan taas ennätystahtiin perussuomalaisten vahtivuorolla.

Sahateollisuus varoittaa ilmastokilvoittelun valtavista kustannuksista – Lulu Ranne: Suomen ei pidä valita näivettävää skenaariota, jossa metsäsektoriamme ajetaan alas

Suomen antama kehitysapu väheni 165 miljoonaa euroa yhdessä vuodessa
Kansainvälinen kehitysrahoitus kääntyi selvään laskuun vuonna 2024 niin Suomessa kuin kansainvälisesti. Tuoreen laskelman mukaan Suomen antama kehitysapu pieneni 12,9 prosenttia vuodesta 2023 vuoteen 2024 - siis yhdessä vuodessa.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
PS Naiset 1/2025

Lue lisää
Perussuomalainen 1/2025

Lue lisää