Marjaana Toiviainen niskoitteli poliisille, sai käräjillä sakot – kirkko viittaa kintaalla kohupapin sekoilulle

Kohupappi Marjaana Toiviainen tuomittiin äskettäin käräjäoikeudessa sakkoihin niskoittelusta poliisia vastaan. Aiemmin Toiviainen sai käytöksestään myös tuomiokapitulilta moitteet, mutta moitteissa oli kyse vain huomautuksesta, johon ei liity muita seuraamuksia.

Helsinkiläispappi Marjaana Toiviainen on äskettäin tuomittu Vantaan käräjäoikeudessa sakkoihin niskoittelusta poliisia vastaan.

Tuomio liittyy viimevuotisiin tapahtumiin, jolloin Toiviainen osallistui Helsinki-Vantaan lentokentällä mielenosoitukseen, jossa vastustettiin turvapaikanhakijoiden pakkopalautuksia. Asiasta kertoi ensimmäisenä STT.

Tuomioistuimessa Toiviainen myönsi syytteen teonkuvauksen oikeaksi. Hänet tuomittiin kymmeneen päiväsakkoon, joista tuli maksettavaa yhteensä 130 euroa.

Vastusti poliisia, kehotti häiriköimään palautuslennoilla

Suomen Uutiset on kirjoittanut aiemminkin Toiviaisen edesottamuksista. Toiviainen nousi valtakunnanjulkisuuteen noin vuosi sitten turvapaikanhakijoiden palautuksiin liittyvissä suurmielenosoituksissa Helsingissä.

Toiviainen pyrki tuolloin aktiivisesti vastustamaan poliisiviranomaisten työtä Metsälän vastaanottokeskuksessa muun muassa kävellen useita kertoja poliisiauton eteen tien tukkeeksi.

Viime kesänä Toiviainen vetosi Facebookissa lentomatkustajia estämään lentokoneen nousun, jos lentokoneessa on kyydissä kotimaihinsa palautettavia kielteisen päätöksen saaneita turvapaikanhakijoita sekä jakoi sosiaalisessa mediassa neuvoja, joissa muun muassa kehotetaan matkustajia aukaisemaan turvavyö ja seisomaan, kunnes palautuslento on keskeytynyt.

Kohupapista neljäkymmentä kantelua

Viime kesän tapahtumien jälkeen Toiviainen ei ole ollut enää yhtä näkyvästi julkisuudessa. Eräänä syynä lienee se, että Toiviaisesta tehtiin kaikkiaan 40 kantelua Helsingin hiippakunnan tuomiokapituliin.

Tuomiokapituli on kirkkolaitoksen hallinnollinen toimielin, jonka toimintaan kuuluvat yleisesti kirkon hallinnolliset ja taloudelliset tehtävät.

Tuomiokapituli myös käsittelee kirkon viranhaltijoista tehdyt kantelut, joissa viranhaltijan epäillään toimineen moitittavasti. Tuomiokapituli voi tosin alkaa selvittää viranhaltijan toimintaa myös oma-aloitteisesti.

“Kyseenalaistaa oikeusvaltion puitteet”

Kanteluissa on paheksuttu Toiviaisen toimintaa turvapaikanhakijoiden pakkopalautusten vastustajana, muun muassa huhtikuussa 2017 Metsälän vastaanottokeskuksen luona. Toiviaisen toiminnan on katsottu kyseenalaistavan kansanvaltaisen oikeusvaltion puitteita.

Kriittinen huoli on esitetty siitä, että järjestyksessä toimivan yhteiskunnan rakenteiden vastainen toiminta johtaa anarkiaan.

Kanteluissa on myös katsottu Toiviaisen rikkoneen luterilaisia moraali- ja eettisiä käsityksiä opastamalla sosiaalisen median Refugee Hospitality Clubin sivuilla turvapaikanhakijoita kertomaan tarvittaessa muunneltua totuutta ja jopa valehtelemaan hakijan kristillisestä vakaumuksesta maahanmuuttoviranomaisten suorittamissa turvapaikkahaastatteluissa. Lisäksi kantelijat ovat kiinnittäneet huomiota Toiviaisen kielenkäyttöön.

Toiviaista on arvosteltu myös siitä, että hän on sosiaalisen median sivullaan julkaissut taidekuvan, jossa Pyhä Ehtoollinen on kuvattu niin, että opetuslapsien tilalla on transseksuaaleja.

Toiviainen selittelee sekoiluaan

Toiviainen toimitti tuomiokapitulille kaksi vastinetta. Hän ilmoittaa, ettei hänen työssään ole ollut kysymys poliittisesta toiminnasta, vaan hän on pyrkinyt seuraamaan työssään vanhaa kristillistä ja raamatullista perinnettä turvasta, lähimmäisenrakkaudesta ja kultaisesta säännöstä.

Toiviainen kertoo tehneensä myös paljon sujuvaa yhteistyötä poliisin, viranomaisten ja esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalvelujen kanssa.

Toiviainen on vastineessaan todennut, että hän on työssään joutunut valmistamaan henkisesti monia turvapaikanhakijoita pakkopalautuslennoille. Hän on kertonut, että huhtikuussa 2017 kysymyksessä oli hänen työssään tukemansa ja hyvin tuntemansa perheen pakkopalautus, mikä teki tilanteesta poikkeuksellisen.

Hän kertoo saaneensa perheeltä valtakirjan toimia heidän avustajanaan, koska heidän lakimiestään ei kiireellisessä palautustilanteessa saatu kiinni. Perheellä oli tuolloin vireillä uudet turvapaikkahakemukset, joiden piti taata perheen laillinen oleskelu maassa asian käsittelyn ajan.

Väkivalta ei kuulu papin keinovalikoimaan

Toiviainen on usein toiminut turvapaikanhakijoiden parissa myös virkatehtäviensä ulkopuolella, omalla ajallaan. Tällöinkin hän on käyttänyt papin tunnuksia ja identifioitunut selkeästi papiksi.

Tuomiokapitulin ratkaisusta ilmenee ensinnäkin, että papin tunnusten käyttämiselle virkatehtävien ulkopuolella ei ole estettä. Tuomiokapituli painottaa, että minkäänlaisen väkivaltaisuuteen viittaavan toiminnan ei pidä kuulua papin eikä muunkaan kirkon työntekijän keinovalikoimaan.

Tuomiokapituli yhtyy 10.4.2017 julkaistuun, silloisen Helsingin piispan Irja Askolan ja Helsingin kirkkoherrojen kannanottoon, jossa on todettu, että anarkia ei hyödytä ketään eikä siihen tule kannustaa, ratkaisussa todetaan.

Ei minkäänlaisia seuraamuksia

Tuomiokapituli toteaa ratkaisussaan, että vaikka Toiviainen on tehnyt merkityksellistä työtä maahanmuuttajien auttamiseksi, hänen käyttäytymistään ja toimintatapojaan on pidettävä joiltain osin moitittavina.

Mitään varsinaisia seurauksia tuomiokapitulin ratkaisusta ei ole. Toiviaista ainoastaan kehotetaan huolehtimaan siitä, että hän ottaa jatkossa edellä mainitun tuomiokapitulin ohjeistuksen huomioon toiminnassaan.