LEHTIKUVA
Marinin hallitus tuhlaisi mielellään, mutta menokehyksiä ei ole tehty turhan tähden – talousoppineet varoittavat holtittomuudesta
Suomen Pankissa pitkän uran tehnyt VTT Heikki Koskenkylä puntaroi valtion menokehyssäännön tarpeellisuutta eilen Kauppalehdessä haastatellun talousprofessori Mikko Puhakan teesien pohjalta.
Valtiontalouden menokehyssääntö vähentää epävarmuutta, sitoo hallituksen käsiä, pienentää holtittoman finanssipolitiikan todennäköisyyttä ja pitää julkisen talouden kurissa. Jos hallitus poikkeaa kehyksestä, sen uskottavuus horjuu ja luottamus murenee. Näin toteaa taloustieteen professori Mikko Puhakka Oulun yliopistosta Kauppalehden debatti palstalla 10.1.20212.
Valtiontalouden menokehyksistä oli viime syksynä vilkasta keskustelua. Tämä johtui osin koronan aiheuttamasta julkisten menojen kasvusta, jolloin hallituskauden alussa päätetty menokehys ylitettiin. Syksyllä selvisi, että menokehys tullaan ylittämään myös tänä ja ensi vuonna. Koko hallituskaudella valtion velka kasvaa kymmeniä miljardeja.
Loppusyksystä keskustelu menokehyksistä kiihtyi entisestään, kun pääministeri Sanna Marin esitti, että menokehyksen sääntöä tulisi joustavoittaa. Tämä voitaisiin tehdä niin, että ns. vihreät investoinnit jätettäisiin menokehyksestä pois. Vihreät ja vasemmistoliitto kannattivat ehdotusta heti. Perussuomalaiset ja kokoomus vastustivat ehdotusta. Sen arvioitiin johtavan holtittomaan finanssipolitiikkaan ja valtion velkaantumisen kasvuun.
Menokehyksiä alettiin laatia Suomessa jo vuonna 2003. Perusteluna oli se, että julkisten menojen taso voidaan ennustaa tarkemmin kuin julkiset tulot eli pääasiassa verotulot. Verojen kertyminen riippuu olennaisesti talouden kehityksestä. Menojen kehitys riippuu pääosin päätöksistä. Kehyspäätökset sitovat hallituksen toimintaa. Valtion menoista noin 80 prosenttia kuuluu kehykseen. Kehyksen ulkopuolisia menoja ovat jotkin suhdanneluontoiset menot ja valtion velan korkomenot.
Menokehyssääntö on ollut selkeä tapa tuoda finanssipolitiikkaan kurinalaisuutta ja uskottavuutta. Professori Puhakka pitää tiukkaa menokehystä erittäin tarpeellisena. Menokehys on ollut erinomainen keksintö, jota Kansainvälinen valuuttarahasto IMF on kehunut. Puhakan mukaan säännön rikkominen musertaa menokehyksen uskottavuutta ja käyttökelpoisuutta. Menokehyksen sääntöä tulisi kuitenkin kehittää, koska siinä on vuotokohtia. Suomessa on hämmästyttävän suuri määrä erilaisia verotukia. Valtion taloudellisen tutkimuslaitoksen VATT:n mukaan Suomessa on lähes 100 erilaista verotukea. Verotuet ovat alennettuja verokantoja tai monenlaisia verovähennyksiä. Ne aiheuttavat merkittävän verotulojen vähennyksen, jonka on arvioitu olevan jopa noin 20 miljardia euroa vuodessa.
Verotuet vähentävät verotuloja, joten niillä on valtiontalouden alijäämää lisäävä vaikutus kuten julkisten menojen kasvulla. Mikko Puhakka arvioi, että suurimmasta osasta verotukia tulisikin päästä eroon.
Pääministeri Marinin ehdotus valtion menokehyksen säännön joustavoittamisesta on huonosti harkittu ja suorastaan vaarallinen. On täysin odotettua, että vihreät ja vasemmistoliitto sitä kannattavat voimakkaasti. Suomen julkinen talous on ollut jo yli 10 vuotta alijäämäinen ja velka-aste kasvussa. Ruotsilla ja Tanskalla on ollut budjetin ylijäämä samaan aikaan ja velka-aste paljon alempi kuin Suomella. Hallituksen pitäisikin hakea mallia näistä maista eikä suunnitella julkisten menojen lisäyksen helpottamista.
HEIKKI KOSKENKYLÄ
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Perussuomalaisilta hylkäysesitys vihreille ohituskaistoille: Epäreilua muille investoinneille ja haitallista ympäristölle
Viikon suosituimmat
Teemu Keskisarjan ja Onni Rostilan kolumni: Huuhaa-kyselytutkimukset hakkaavat viattomia äijiä
Lähi-idästä kotoisin olevat naiset toivovat burkakieltoa: “Ennen kun tulin Suomeen, en ollut nähnyt burkaa”
Iranin Teheranista kotoisin oleva nainen kertoo nähneensä burkan ensi kertaa Helsingissä. Hän kertoo tajunneensa tuolloin, että suomalainen feminismi tarkoittaa vain "sinisiä ja vihreitä hiuksia tai ajamattomia kainaloita".
Tappelut ”mustien ja valkoisten” oppilaiden välillä jatkuneet koko syksyn ruotsalaiskoulussa – ”Traagista”, valittaa paikallispoliisi
Pohjoismaisen yhteiskunnan polarisaatio kuplii kunnolla nyt jo koululaitoksessa. Ruotsalaisessa pikkukunnassa ”mustat ja valkoiset” ovat pitkin syksyä ottaneet yhteen nyrkein ja iskulausein. Useimmat tappeluihin ja levottomuuksiin osallistuneista ovat 10-vuotiaita.
Emmi Nuorgam: “Vihaan mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä”
Tänään vietetään kansainvälistä miestenpäivää. Nyky-yhteiskunnassa nainen voi avoimesti kertoa miesvihastaan, mutta toksisesta radikaalifeminismistä ei juurikaan puhuta. Somevaikuttaja Emmi Nuorgam sanoo vihaavansa "mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä". Kansanedustaja Joakim Vigelius vastaa kysymällä, miksei mediassa koskaan kirjoiteta avoimesti naisten radikalisoimiseen pyrkivistä vihaisista feministinaisista.
Rydman: Helsingistä tehtävä jälleen turvallinen – ”On luovuttava politiikasta, joka karkottaa pääkaupungista hyvät veronmaksajat ja täyttää sen väkivaltaisilla jengeillä ja islamistisaarnaajilla”
Helsingin pormestariksi pyrkivä elinkeinoministeri Wille Rydman haluaa palauttaa pääkaupunkimme takaisin tunnollisille työssäkäyville ihmisille ja uutterille yrittäjille. - Helsinki kuuluu niihin alueisiin maassamme, jotka eniten kärsivät vääränlaisesta maahanmuuttopolitiikasta, Rydman sanoo.
Halla-aho: “Tällä tavoin venäläisille voitaisiin osoittaa, että vaikka kello käy, niin kello ei käy heidän hyväkseen”
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho kommentoi tuhat päivää jatkunutta Ukrainan sotaa Suomen Uutisille.
Päivän pointti: Trump valitsi ministeriksi huippuyliopistosta valmistuneen sotaveteraanin – valtamedia ja vasemmistomeppi veivasivat tittelin tv-juontajaksi
Yhdysvaltain presidentiksi valitun Donald Trumpin tuoreet henkilövalinnat tulevaan hallintoonsa aiheuttavat ahdistusta mediassa ja Trumpin politiikan vastustajissa. Reaktiot ovat samankaltaisia Atlantin valtameren molemmilla puolilla.
Analyysi: Yhdysvalloissa vasemmisto radikalisoitui pienessä ajassa ja vieraantui hyvin kauas keskivertoäänestäjistä, ilmiö aiheuttaa vasemmistolle näköharhan
Viime vuosina media on korostanut kerronnassaan "laitaoikeistoa" ja välittänyt mielellään kuvaa oikeiston radikalisoitumisesta länsimaisena ilmiönä. Yhdysvalloista kerätyn datan valossa näyttää kuitenkin siltä, että pikemminkin vasemmiston näkemykset ovat muuttuneet radikaalimmiksi, kun taas oikeisto on pysynyt lähes paikallaan.
Mitä ihmettä? Britanniassa poliisi ilmestyi palkitun toimittajan ovelle, ilmoitti tutkivansa “ei-rikollista viharikostapausta”, muttei suostunut kertomaan, mistä oli kyse
Johtavat brittiläiset poliitikot ovat esittäneet voimakasta kritiikkiä poliisille, joka tutkii Telegraph-lehden toimittajan sosiaalisen median julkaisua. Essexin poliisi ilmestyi viime sunnuntaina palkitun toimittaja Allison Pearsonin ovelle ja kertoi tutkivansa tämän vuoden takaista sosiaalisen median päivitystä ”ei-rikollisena viharikostapauksena”. Poliisi kieltäytyi kertomasta tarkemmin edes tutkinnan alaiselle Pearsonille, mitä sisältöä tutkinta koskee. Tapaus on herättänyt kansainvälistä huomiota, ja sitä on verrattu orwellilaiseen fiktioon.
Suomen ja Somalian välinen maaohjelman kautta tapahtuva kehitysyhteistyö keskeytetään – ministeri Tavio: Suomi ei voi jatkaa kehitysyhteistyötä maan kanssa, joka ei ota takaisin omia kansalaisiaan
Suomi keskeyttää maaohjelman kautta tehtävän kahdenvälisen kehitysyhteistyön Somalian kanssa, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Tavio kertoo. Päätös palautuu hallitusohjelmaan, jossa linjataan, että Suomen kehitysyhteistyö on ehdollistettu omien kansalaisten vastaanottamiselle ja kansainvälisen sääntöperusteisen järjestyksen tukemiselle.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2024
Lue lisää