

LEHTIKUVA
Marinin hallitus tuhlaisi mielellään, mutta menokehyksiä ei ole tehty turhan tähden – talousoppineet varoittavat holtittomuudesta
Suomen Pankissa pitkän uran tehnyt VTT Heikki Koskenkylä puntaroi valtion menokehyssäännön tarpeellisuutta eilen Kauppalehdessä haastatellun talousprofessori Mikko Puhakan teesien pohjalta.
Valtiontalouden menokehyssääntö vähentää epävarmuutta, sitoo hallituksen käsiä, pienentää holtittoman finanssipolitiikan todennäköisyyttä ja pitää julkisen talouden kurissa. Jos hallitus poikkeaa kehyksestä, sen uskottavuus horjuu ja luottamus murenee. Näin toteaa taloustieteen professori Mikko Puhakka Oulun yliopistosta Kauppalehden debatti palstalla 10.1.20212.
Valtiontalouden menokehyksistä oli viime syksynä vilkasta keskustelua. Tämä johtui osin koronan aiheuttamasta julkisten menojen kasvusta, jolloin hallituskauden alussa päätetty menokehys ylitettiin. Syksyllä selvisi, että menokehys tullaan ylittämään myös tänä ja ensi vuonna. Koko hallituskaudella valtion velka kasvaa kymmeniä miljardeja.
Loppusyksystä keskustelu menokehyksistä kiihtyi entisestään, kun pääministeri Sanna Marin esitti, että menokehyksen sääntöä tulisi joustavoittaa. Tämä voitaisiin tehdä niin, että ns. vihreät investoinnit jätettäisiin menokehyksestä pois. Vihreät ja vasemmistoliitto kannattivat ehdotusta heti. Perussuomalaiset ja kokoomus vastustivat ehdotusta. Sen arvioitiin johtavan holtittomaan finanssipolitiikkaan ja valtion velkaantumisen kasvuun.
Menokehyksiä alettiin laatia Suomessa jo vuonna 2003. Perusteluna oli se, että julkisten menojen taso voidaan ennustaa tarkemmin kuin julkiset tulot eli pääasiassa verotulot. Verojen kertyminen riippuu olennaisesti talouden kehityksestä. Menojen kehitys riippuu pääosin päätöksistä. Kehyspäätökset sitovat hallituksen toimintaa. Valtion menoista noin 80 prosenttia kuuluu kehykseen. Kehyksen ulkopuolisia menoja ovat jotkin suhdanneluontoiset menot ja valtion velan korkomenot.
Menokehyssääntö on ollut selkeä tapa tuoda finanssipolitiikkaan kurinalaisuutta ja uskottavuutta. Professori Puhakka pitää tiukkaa menokehystä erittäin tarpeellisena. Menokehys on ollut erinomainen keksintö, jota Kansainvälinen valuuttarahasto IMF on kehunut. Puhakan mukaan säännön rikkominen musertaa menokehyksen uskottavuutta ja käyttökelpoisuutta. Menokehyksen sääntöä tulisi kuitenkin kehittää, koska siinä on vuotokohtia. Suomessa on hämmästyttävän suuri määrä erilaisia verotukia. Valtion taloudellisen tutkimuslaitoksen VATT:n mukaan Suomessa on lähes 100 erilaista verotukea. Verotuet ovat alennettuja verokantoja tai monenlaisia verovähennyksiä. Ne aiheuttavat merkittävän verotulojen vähennyksen, jonka on arvioitu olevan jopa noin 20 miljardia euroa vuodessa.
Verotuet vähentävät verotuloja, joten niillä on valtiontalouden alijäämää lisäävä vaikutus kuten julkisten menojen kasvulla. Mikko Puhakka arvioi, että suurimmasta osasta verotukia tulisikin päästä eroon.
Pääministeri Marinin ehdotus valtion menokehyksen säännön joustavoittamisesta on huonosti harkittu ja suorastaan vaarallinen. On täysin odotettua, että vihreät ja vasemmistoliitto sitä kannattavat voimakkaasti. Suomen julkinen talous on ollut jo yli 10 vuotta alijäämäinen ja velka-aste kasvussa. Ruotsilla ja Tanskalla on ollut budjetin ylijäämä samaan aikaan ja velka-aste paljon alempi kuin Suomella. Hallituksen pitäisikin hakea mallia näistä maista eikä suunnitella julkisten menojen lisäyksen helpottamista.
HEIKKI KOSKENKYLÄ
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Perussuomalaisilta hylkäysesitys vihreille ohituskaistoille: Epäreilua muille investoinneille ja haitallista ympäristölle
Viikon suosituimmat

Hallitus on alentanut jakeluvelvoitetta, polttoaineveroa ja ajoneuvoveroa – ministeri Ranne: ”Me rakennamme Suomea, jossa ei mennä autoilijan kukkarolle”
Suomi on autokansaa, ja tämä näkyy myös hallituksen teoissa, sanoo perussuomalainen liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne.

Entinen työväenpuolue vasemmistoliitto kannustaa nyt terveitä työikäisiä ideologiseen lorvailuun sosiaalitukien varassa
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela katsoo, että Suomessa terveellä ihmisellä tulisi olla mahdollisuus siirtyä oleskelemaan sosiaalituilla, toisten veronmaksajien kustantaessa hänen elämisensä. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom sen sijaan linjaa, että perussuomalaisille on päivän selvää, että ideologisesti työttömällä ei pidä olla oikeutta muiden veronmaksajien kustantamaan tukeen.

Ministeri Lulu Ranne pistäisi koko Yleisradion johdon vaihtoon: ”Kun on tulosvastuu, niin tulos tai ulos”
Liikenne- ja viestintäministeri, diplomi-insinööri Lulu Ranne keskustelee tuoreessa Suomen Uutiset Show -keskusteluohjelmassa suomalaisesta mediasta ja erityisesti Yleisradion asemasta. Ohjelman vieraina ovat lakimies ja kilpailuoikeuden asiantuntija Mikko Alkio sekä johdon konsultti, Aamulehden ex-päätoimittaja Jussi Tuulensuu. Ohjelmassa selviää muun muassa, miten monitahoinen hallinnollinen rakenne Yleisradion ympärille onkaan rakentunut, mikä osaltaan on hidasteena Ylen toimintaan ja rahoitukseen kohdistuvien muutoksien tekemiselle.

Helsingin teologisessa tiedekunnassa opiskeleva nainen kirjoitti loppuesseeseensä sanan “islamisaatio”, ja bumerangihan siitä tuli – “Ei voida arvostella”
Opiskelija käytti tenttivastauksensa yhdessä osassa sanaa ”islamisaatio.” Tentaattori ilmoitti, ettei tenttivastausta voi arvioida, koska siinä esiintyi termi, joka ei yliopiston mielestä ollut "akateemisesti vakiintunut". Tapaus osuu tieteenteon ytimeen. Opiskelija oli ehdottanut islamisaatiota jatkotutkimuksen aiheeksi. Jos jotakin väitettyä tai oletettua ilmiötä ei saa ehdottaa edes tutkimuskohteeksi siksi, että ilmiö ei ole ”akateemisesti vakiintunut”, putoaa tutkimukselta pohja. Yliopistojen tehtävä kun on juurikin tutkia sitä, mikä ei ole vielä tiedossa.

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla
Ilmastokeskustelu muistuttaa tänään monin tavoin 1600-luvulla käytyjä väittelyitä ja käsityksemme ilmastonmuutoksesta peilaavat yllättävällä tavalla ikivanhoja ajatuksellisia rintamalinjoja. Yhdet vaativat kulutuksen vähentämistä, toiset uskovat vihreään teknologiaan ja kolmannet kieltävät kokonaan ihmisen vaikutuksen ilmastoon.

Saksan tuleva hallitus haluaa kieltää valehtelun ja viedä kansankiihottajilta oikeuden asettua ehdokkaaksi vaaleissa
Saksan kristillisdemokraattien ja demarien hallituskoalitio aikoo säätää desinformaation levittämisen rangaistavaksi teoksi. Valeuutisten levittämistä tehostavien verkkorobottien käyttö kielletään. Mediaa valvomaan se haluaa oman koneistonsa. Kritiikissä kysytään, aikooko mustapunahallitus perustaa myös totuusministeriön.

Yhdysvallat: Valkoinen talo ehdottaa julkisen yleisradiotoiminnan rahoituksen lopettamista

Hallitus harkitsee vakavasti palkkojen veroalea – SAK, jonka pitäisi olla duunareiden puolella, aloitti heti neliraajajarrutuksen: Vastustaa työntekijöiden ostovoiman vahvistamista
SAK ja ay-liike laajemminkin on jyrkästi asettunut vastustamaan hallituksen kaavailemaa ansiotuloverotuksen keventämistä - siitäkin huolimatta, että matalampi verotus tarkoittaa enemmän käteen jäävää vastiketta työn tekemisestä. Kokonaisuudessa kannattaa huomata, että vaikka veronalennukset hyödyttävätkin työntekijää ja lisäävät ostovoimaa, liitot eivät veronalennuksista hyödy mitään.

Valtiovarainministeri Riikka Purra: Joko saataisiin veroja oikeaan suuntaan ja kasvu liikkeelle Suomessakin?
Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra postaa veroista Facebookissa ja viestipalvelu X:ssä. Purran mukaan Suomi häviää verojen ja talouskasvun Ruotsi-maaottelun.

Ministeri Ranne: Asfaltti tuoksuu taas tänä kesänä – ”Tiehankkeet työllistävät nimenomaan suomalaisia”
Liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne kertoo, että teitä korjataan taas ennätystahtiin perussuomalaisten vahtivuorolla.