LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Marinin hallitus jätti seuraajalleen perinnöksi valtavat velat – valtion budjetista ensi vuonna 3,2 miljardia pelkästään velan korkomenoihin
Valtiovarainministerin talouspoliittisen erityisavustajan Jussi Lindgrenin mukaan etenkin kasvavat sote-menot ja korkomenojen raju kasvu selittävät valtion ensi vuoden budjetin alijäämää. Orpon hallitus ottaa valtiovarainministeriön budjettiehdotuksen mukaan uutta velkaa 10,1 miljardia euroa.
Valtiovarainministeri Riikka Purra esitteli viime viikolla valtiovarainministeriön ehdotusta valtion vuoden 2024 budjetiksi.
Ensi vuonna muun muassa työn ja liikkumisen verotus kevenee ja kehitysapuun tulee leikkauksia. Tiedossa on myös merkittäviä panostuksia turvallisuuteen ja hyvinvointiin. Esimerkiksi poliiseja on tulossa lisää.
Julkista taloutta ei kuitenkaan voida pelastaa yhdellä hallituskaudella, niinpä alijäämät jatkuvat suurina vielä tulevina vuosina. Tämä näkyy myös budjettiehdotuksessa, jonka loppusumma on 87,2 miljardia euroa tulojen ollessa 77 miljardia, eli alijäämä on 10,1 miljardia. Alijäämä katetaan velalla.
Hyvinvointialueiden rahoitus on sangen kallista
Valtiovarainministeri Purran talouspoliittinen erityisavustaja Jussi Lindgren avaa taustoja Iltalehdessä. Muun muassa kasvavat sotemenot ja korkomenojen raju kasvu ovat syy lisävelanotolle.
Vastuu sotepalvelujen tuottamisesta siirtyi tämän vuoden alusta hyvinvointialueille. Alueiden rahoitus on erittäin kallista.
Koko valtionbudjetin suuruus ensi vuonna on valtiovarainministeriön ehdotuksen mukaan 87,2 miljardia euroa.
– Siitä 24,6 miljardia euroa menee hyvinvointialueille. Se on tosi merkittävä osuus budjetista. Taustalla on se, että hoivamenot kasvavat ja siihen vaikuttaa tietysti paljon meidän väestörakenteemme muutos. Kun väestö vanhenee, luonnollisesti se maksaa, Lindgren sanoo Iltalehdelle.
Nollakorkojen aika on ohi
Edellisen pääministerin Sanna Marinin (sd) hallitus jätti perinnöksi seuraajalleen valtavat velat, joiden vaikutus tuntuu ja näkyy myös valtion ensi vuoden budjetissa. Toinen merkittävä selittäjä uudelle velalle ensi vuoden budjetissa ovatkin valtionvelan korkomenot.
Viime hallituskaudella otettu velka on korkojen noustua muuttunut entistä kalliimmaksi, sillä ensi vuonna pelkkiin velan korkomenoihin menee 3,2 miljardia euroa. Kyse on siis pelkästään velanoton hinnasta, sillä korkoihin hupenevalla 3,2 miljardilla ei saada vastineeksi palveluita kansalaisille.
Lindgren huomauttaa, että velassa oleminen on nyt selvästi kalliimpaa kuin viime hallituskaudella.
– Viime hallituskaudella korkomenot olivat vuodessa keskimäärin alle miljardi euroa. Korkomenojen budjetoitu määrä on siis yli kolminkertaistunut toteutuneisiin korkomenoihin nähden.
Lisäkulujen taustalla myös inflaatio
Valtion budjettiin, esimerkiksi sotemenojen kasvuun, vaikuttaa toki myös yleinen inflaatio eli hintojen nousu. Osana talouden sopeutustoimia hallitus on kuitenkin kirjannut hallitusohjelmaan osaan sosiaalietuuksista indeksijarrut, eli niitä ei nosteta hintojen nousun mukaan.
Orpon hallitus toteuttaa valtiontaloudessa ryhtiliikkeen, josta suorien sopeutuksien osuus hallituskaudella on neljä miljardia. Kaikkiaan hallitus aikoo sopeuttaa 6 miljardia euroa vaalikaudella.
Lindgren huomauttaa, että jos sopeutusta ei tehtäisi, velkaa pitäisi ottaa vielä nykyistäkin enemmän.
– Jos seuraavalla vaalikaudella jatketaan sopeutusta ja kasvu vähän paranee, on realistista, että päästään koko julkisen talouden velkasuhteen osalta alenevaan kehitykseen.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- Jussi Lindgren korkomenot sotekustannukset sopeuttamistoimet budjettiehdotus Valtiovarainministeriö valtionvelka valtion talous Riikka Purra Alijäämä Sanna Marin Turvallisuus Inflaatio Poliisi kehitysapu verotus
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Valtiovarainministeriön budjettiehdotus julki: Työn ja liikkumisen verotus kevenee, kehitysapuun leikkauksia, merkittäviä panostuksia turvallisuuteen ja hyvinvointiin
Purra: Kun maassa on perussuomalainen sisäministeri, suomalainen voi nukkua yönsä rauhassa
Purra: Hallitus tavoittelee työtä ja työpaikkoja – vasemmisto-oppositio tavoittelee tuensaajia ja verorahoitteisia oikeuksia
Purra: Yksi vaalikausi ei riitä valtiontalouden tasapainottamiseen – Mäkelä muistuttaa, että jostain on silti aloitettava: ”Suunta on nyt enemmän oikea kuin väärä”
Julkista taloutta pakko korjata, että hyvinvointijärjestelmä säilyy – Purra: ”Velkalaivaa käännetään hitaasti, mutta suunta on nyt oikea”
Porvarihallitus haluaa suitsia ammattiliittojen rahavirtaa demareille – ruotsidemokraatit olisi uudistuksen voittaja
Jimmie Åkesson vie ruotsidemokraatteja jo seuraaviin vaaleihin: ”Rikkinäistä valtiota ei korjata roudarinteipillä”
Yritysten ottamia riskejä ei siirretä veronmaksajien maksettavaksi
Valtiovarainministeri Riikka Purra muistuttaa: Maksamme pelkkiä valtionvelan korkoja ensi vuonna yli kolme miljardia euroa
Viikon suosituimmat
Teemu Keskisarjan ja Onni Rostilan kolumni: Huuhaa-kyselytutkimukset hakkaavat viattomia äijiä
Lähi-idästä kotoisin olevat naiset toivovat burkakieltoa: “Ennen kun tulin Suomeen, en ollut nähnyt burkaa”
Iranin Teheranista kotoisin oleva nainen kertoo nähneensä burkan ensi kertaa Helsingissä. Hän kertoo tajunneensa tuolloin, että suomalainen feminismi tarkoittaa vain "sinisiä ja vihreitä hiuksia tai ajamattomia kainaloita".
Tappelut ”mustien ja valkoisten” oppilaiden välillä jatkuneet koko syksyn ruotsalaiskoulussa – ”Traagista”, valittaa paikallispoliisi
Pohjoismaisen yhteiskunnan polarisaatio kuplii kunnolla nyt jo koululaitoksessa. Ruotsalaisessa pikkukunnassa ”mustat ja valkoiset” ovat pitkin syksyä ottaneet yhteen nyrkein ja iskulausein. Useimmat tappeluihin ja levottomuuksiin osallistuneista ovat 10-vuotiaita.
Emmi Nuorgam: “Vihaan mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä”
Tänään vietetään kansainvälistä miestenpäivää. Nyky-yhteiskunnassa nainen voi avoimesti kertoa miesvihastaan, mutta toksisesta radikaalifeminismistä ei juurikaan puhuta. Somevaikuttaja Emmi Nuorgam sanoo vihaavansa "mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä". Kansanedustaja Joakim Vigelius vastaa kysymällä, miksei mediassa koskaan kirjoiteta avoimesti naisten radikalisoimiseen pyrkivistä vihaisista feministinaisista.
Rydman: Helsingistä tehtävä jälleen turvallinen – ”On luovuttava politiikasta, joka karkottaa pääkaupungista hyvät veronmaksajat ja täyttää sen väkivaltaisilla jengeillä ja islamistisaarnaajilla”
Helsingin pormestariksi pyrkivä elinkeinoministeri Wille Rydman haluaa palauttaa pääkaupunkimme takaisin tunnollisille työssäkäyville ihmisille ja uutterille yrittäjille. - Helsinki kuuluu niihin alueisiin maassamme, jotka eniten kärsivät vääränlaisesta maahanmuuttopolitiikasta, Rydman sanoo.
Halla-aho: “Tällä tavoin venäläisille voitaisiin osoittaa, että vaikka kello käy, niin kello ei käy heidän hyväkseen”
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho kommentoi tuhat päivää jatkunutta Ukrainan sotaa Suomen Uutisille.
Päivän pointti: Trump valitsi ministeriksi huippuyliopistosta valmistuneen sotaveteraanin – valtamedia ja vasemmistomeppi veivasivat tittelin tv-juontajaksi
Yhdysvaltain presidentiksi valitun Donald Trumpin tuoreet henkilövalinnat tulevaan hallintoonsa aiheuttavat ahdistusta mediassa ja Trumpin politiikan vastustajissa. Reaktiot ovat samankaltaisia Atlantin valtameren molemmilla puolilla.
Analyysi: Yhdysvalloissa vasemmisto radikalisoitui pienessä ajassa ja vieraantui hyvin kauas keskivertoäänestäjistä, ilmiö aiheuttaa vasemmistolle näköharhan
Viime vuosina media on korostanut kerronnassaan "laitaoikeistoa" ja välittänyt mielellään kuvaa oikeiston radikalisoitumisesta länsimaisena ilmiönä. Yhdysvalloista kerätyn datan valossa näyttää kuitenkin siltä, että pikemminkin vasemmiston näkemykset ovat muuttuneet radikaalimmiksi, kun taas oikeisto on pysynyt lähes paikallaan.
Mitä ihmettä? Britanniassa poliisi ilmestyi palkitun toimittajan ovelle, ilmoitti tutkivansa “ei-rikollista viharikostapausta”, muttei suostunut kertomaan, mistä oli kyse
Johtavat brittiläiset poliitikot ovat esittäneet voimakasta kritiikkiä poliisille, joka tutkii Telegraph-lehden toimittajan sosiaalisen median julkaisua. Essexin poliisi ilmestyi viime sunnuntaina palkitun toimittaja Allison Pearsonin ovelle ja kertoi tutkivansa tämän vuoden takaista sosiaalisen median päivitystä ”ei-rikollisena viharikostapauksena”. Poliisi kieltäytyi kertomasta tarkemmin edes tutkinnan alaiselle Pearsonille, mitä sisältöä tutkinta koskee. Tapaus on herättänyt kansainvälistä huomiota, ja sitä on verrattu orwellilaiseen fiktioon.
Suomen ja Somalian välinen maaohjelman kautta tapahtuva kehitysyhteistyö keskeytetään – ministeri Tavio: Suomi ei voi jatkaa kehitysyhteistyötä maan kanssa, joka ei ota takaisin omia kansalaisiaan
Suomi keskeyttää maaohjelman kautta tehtävän kahdenvälisen kehitysyhteistyön Somalian kanssa, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Tavio kertoo. Päätös palautuu hallitusohjelmaan, jossa linjataan, että Suomen kehitysyhteistyö on ehdollistettu omien kansalaisten vastaanottamiselle ja kansainvälisen sääntöperusteisen järjestyksen tukemiselle.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2024
Lue lisää