

LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Marinin hallitus jätti seuraajalleen perinnöksi valtavat velat – valtion budjetista ensi vuonna 3,2 miljardia pelkästään velan korkomenoihin
Valtiovarainministerin talouspoliittisen erityisavustajan Jussi Lindgrenin mukaan etenkin kasvavat sote-menot ja korkomenojen raju kasvu selittävät valtion ensi vuoden budjetin alijäämää. Orpon hallitus ottaa valtiovarainministeriön budjettiehdotuksen mukaan uutta velkaa 10,1 miljardia euroa.
Valtiovarainministeri Riikka Purra esitteli viime viikolla valtiovarainministeriön ehdotusta valtion vuoden 2024 budjetiksi.
Ensi vuonna muun muassa työn ja liikkumisen verotus kevenee ja kehitysapuun tulee leikkauksia. Tiedossa on myös merkittäviä panostuksia turvallisuuteen ja hyvinvointiin. Esimerkiksi poliiseja on tulossa lisää.
Julkista taloutta ei kuitenkaan voida pelastaa yhdellä hallituskaudella, niinpä alijäämät jatkuvat suurina vielä tulevina vuosina. Tämä näkyy myös budjettiehdotuksessa, jonka loppusumma on 87,2 miljardia euroa tulojen ollessa 77 miljardia, eli alijäämä on 10,1 miljardia. Alijäämä katetaan velalla.
Hyvinvointialueiden rahoitus on sangen kallista
Valtiovarainministeri Purran talouspoliittinen erityisavustaja Jussi Lindgren avaa taustoja Iltalehdessä. Muun muassa kasvavat sotemenot ja korkomenojen raju kasvu ovat syy lisävelanotolle.
Vastuu sotepalvelujen tuottamisesta siirtyi tämän vuoden alusta hyvinvointialueille. Alueiden rahoitus on erittäin kallista.
Koko valtionbudjetin suuruus ensi vuonna on valtiovarainministeriön ehdotuksen mukaan 87,2 miljardia euroa.
– Siitä 24,6 miljardia euroa menee hyvinvointialueille. Se on tosi merkittävä osuus budjetista. Taustalla on se, että hoivamenot kasvavat ja siihen vaikuttaa tietysti paljon meidän väestörakenteemme muutos. Kun väestö vanhenee, luonnollisesti se maksaa, Lindgren sanoo Iltalehdelle.
Nollakorkojen aika on ohi
Edellisen pääministerin Sanna Marinin (sd) hallitus jätti perinnöksi seuraajalleen valtavat velat, joiden vaikutus tuntuu ja näkyy myös valtion ensi vuoden budjetissa. Toinen merkittävä selittäjä uudelle velalle ensi vuoden budjetissa ovatkin valtionvelan korkomenot.
Viime hallituskaudella otettu velka on korkojen noustua muuttunut entistä kalliimmaksi, sillä ensi vuonna pelkkiin velan korkomenoihin menee 3,2 miljardia euroa. Kyse on siis pelkästään velanoton hinnasta, sillä korkoihin hupenevalla 3,2 miljardilla ei saada vastineeksi palveluita kansalaisille.
Lindgren huomauttaa, että velassa oleminen on nyt selvästi kalliimpaa kuin viime hallituskaudella.
– Viime hallituskaudella korkomenot olivat vuodessa keskimäärin alle miljardi euroa. Korkomenojen budjetoitu määrä on siis yli kolminkertaistunut toteutuneisiin korkomenoihin nähden.
Lisäkulujen taustalla myös inflaatio
Valtion budjettiin, esimerkiksi sotemenojen kasvuun, vaikuttaa toki myös yleinen inflaatio eli hintojen nousu. Osana talouden sopeutustoimia hallitus on kuitenkin kirjannut hallitusohjelmaan osaan sosiaalietuuksista indeksijarrut, eli niitä ei nosteta hintojen nousun mukaan.
Orpon hallitus toteuttaa valtiontaloudessa ryhtiliikkeen, josta suorien sopeutuksien osuus hallituskaudella on neljä miljardia. Kaikkiaan hallitus aikoo sopeuttaa 6 miljardia euroa vaalikaudella.
Lindgren huomauttaa, että jos sopeutusta ei tehtäisi, velkaa pitäisi ottaa vielä nykyistäkin enemmän.
– Jos seuraavalla vaalikaudella jatketaan sopeutusta ja kasvu vähän paranee, on realistista, että päästään koko julkisen talouden velkasuhteen osalta alenevaan kehitykseen.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- Jussi Lindgren korkomenot sotekustannukset sopeuttamistoimet budjettiehdotus Valtiovarainministeriö valtionvelka valtion talous Riikka Purra Alijäämä Sanna Marin Turvallisuus Inflaatio Poliisi kehitysapu verotus
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Valtiovarainministeriön budjettiehdotus julki: Työn ja liikkumisen verotus kevenee, kehitysapuun leikkauksia, merkittäviä panostuksia turvallisuuteen ja hyvinvointiin

Purra: Kun maassa on perussuomalainen sisäministeri, suomalainen voi nukkua yönsä rauhassa

Purra: Hallitus tavoittelee työtä ja työpaikkoja – vasemmisto-oppositio tavoittelee tuensaajia ja verorahoitteisia oikeuksia

Purra: Yksi vaalikausi ei riitä valtiontalouden tasapainottamiseen – Mäkelä muistuttaa, että jostain on silti aloitettava: ”Suunta on nyt enemmän oikea kuin väärä”

Julkista taloutta pakko korjata, että hyvinvointijärjestelmä säilyy – Purra: ”Velkalaivaa käännetään hitaasti, mutta suunta on nyt oikea”

Porvarihallitus haluaa suitsia ammattiliittojen rahavirtaa demareille – ruotsidemokraatit olisi uudistuksen voittaja

Jimmie Åkesson vie ruotsidemokraatteja jo seuraaviin vaaleihin: ”Rikkinäistä valtiota ei korjata roudarinteipillä”

Yritysten ottamia riskejä ei siirretä veronmaksajien maksettavaksi

Valtiovarainministeri Riikka Purra muistuttaa: Maksamme pelkkiä valtionvelan korkoja ensi vuonna yli kolme miljardia euroa
Viikon suosituimmat

Hallitus on alentanut jakeluvelvoitetta, polttoaineveroa ja ajoneuvoveroa – ministeri Ranne: ”Me rakennamme Suomea, jossa ei mennä autoilijan kukkarolle”
Suomi on autokansaa, ja tämä näkyy myös hallituksen teoissa, sanoo perussuomalainen liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne.

Entinen työväenpuolue vasemmistoliitto kannustaa nyt terveitä työikäisiä ideologiseen lorvailuun sosiaalitukien varassa
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela katsoo, että Suomessa terveellä ihmisellä tulisi olla mahdollisuus siirtyä oleskelemaan sosiaalituilla, toisten veronmaksajien kustantaessa hänen elämisensä. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom sen sijaan linjaa, että perussuomalaisille on päivän selvää, että ideologisesti työttömällä ei pidä olla oikeutta muiden veronmaksajien kustantamaan tukeen.

Ministeri Lulu Ranne pistäisi koko Yleisradion johdon vaihtoon: ”Kun on tulosvastuu, niin tulos tai ulos”
Liikenne- ja viestintäministeri, diplomi-insinööri Lulu Ranne keskustelee tuoreessa Suomen Uutiset Show -keskusteluohjelmassa suomalaisesta mediasta ja erityisesti Yleisradion asemasta. Ohjelman vieraina ovat lakimies ja kilpailuoikeuden asiantuntija Mikko Alkio sekä johdon konsultti, Aamulehden ex-päätoimittaja Jussi Tuulensuu. Ohjelmassa selviää muun muassa, miten monitahoinen hallinnollinen rakenne Yleisradion ympärille onkaan rakentunut, mikä osaltaan on hidasteena Ylen toimintaan ja rahoitukseen kohdistuvien muutoksien tekemiselle.

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla
Ilmastokeskustelu muistuttaa tänään monin tavoin 1600-luvulla käytyjä väittelyitä ja käsityksemme ilmastonmuutoksesta peilaavat yllättävällä tavalla ikivanhoja ajatuksellisia rintamalinjoja. Yhdet vaativat kulutuksen vähentämistä, toiset uskovat vihreään teknologiaan ja kolmannet kieltävät kokonaan ihmisen vaikutuksen ilmastoon.

Saksan tuleva hallitus haluaa kieltää valehtelun ja viedä kansankiihottajilta oikeuden asettua ehdokkaaksi vaaleissa
Saksan kristillisdemokraattien ja demarien hallituskoalitio aikoo säätää desinformaation levittämisen rangaistavaksi teoksi. Valeuutisten levittämistä tehostavien verkkorobottien käyttö kielletään. Mediaa valvomaan se haluaa oman koneistonsa. Kritiikissä kysytään, aikooko mustapunahallitus perustaa myös totuusministeriön.

Yhdysvallat: Valkoinen talo ehdottaa julkisen yleisradiotoiminnan rahoituksen lopettamista

Valtiovarainministeri Riikka Purra: Joko saataisiin veroja oikeaan suuntaan ja kasvu liikkeelle Suomessakin?
Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra postaa veroista Facebookissa ja viestipalvelu X:ssä. Purran mukaan Suomi häviää verojen ja talouskasvun Ruotsi-maaottelun.

Ministeri Ranne: Asfaltti tuoksuu taas tänä kesänä – ”Tiehankkeet työllistävät nimenomaan suomalaisia”
Liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne kertoo, että teitä korjataan taas ennätystahtiin perussuomalaisten vahtivuorolla.

Sahateollisuus varoittaa ilmastokilvoittelun valtavista kustannuksista – Lulu Ranne: Suomen ei pidä valita näivettävää skenaariota, jossa metsäsektoriamme ajetaan alas

Suomen antama kehitysapu väheni 165 miljoonaa euroa yhdessä vuodessa
Kansainvälinen kehitysrahoitus kääntyi selvään laskuun vuonna 2024 niin Suomessa kuin kansainvälisesti. Tuoreen laskelman mukaan Suomen antama kehitysapu pieneni 12,9 prosenttia vuodesta 2023 vuoteen 2024 - siis yhdessä vuodessa.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
PS Naiset 1/2025

Lue lisää
Perussuomalainen 1/2025

Lue lisää