Eurovastaisen Kansallinen rintama -puolueen puheenjohtaja Marine Le Pen on noussut Ifopin presidenttivaalien mielipidekyselyssä kärkipaikalle, Financial Times uutisoi. Vaaligallupin ensimmäisen kierroksen äänistä Le Pen keräisi 26 prosentin kannatuksen, josta nousua on kaksi prosenttiyksikköä. Korruptioskandaalissa ryvenneen oikeistopuolue UMP:n ehdokkaaksi kaavailtu Nicolas Sarkozy keräisi 24 prosentin äänisaaliin. Pudotusta kertyi kuusi prosenttiyksikköä. Kolmanneksi mielipidekyselyssä pinnistäisi istuva presidentti François Hollande.
Sarkozy ei ole kuitenkaan tehnyt päätöstä ehdokkuudesta. Hän on luvannut ilmoittaa päätöksestään syyskuun aikana. Hollanden ehdokkuus ei sekään ole varmaa, sillä presidentin suosio on ennennäkemättömän alhaalla. Hollanden sosialistipuolueen muiden mahdollisten ehdokkaiden menestys tuskin sekään riittäisi toiselle kierrokselle. Pääministeriksi nostettu Manuel Valls on suosituin ranskalaisministeri lienee todennäköisin haastajakandidaatti Hollandelle.
Toisen kierroksen äänestyksessä arvellaan käyvän kuitenkin niin, että perinteisten puolueiden kannattajat äänestäisivät Le Peniä vastaan. Tappio toisella kierroksella olisi kuitenkin niukempi kuin vuonna 2002, jolloin Le Penin isä Jean-Marie Le Pen ylsi toiselle kierrokselle, mutta hävisi kierroksen prosenttiluvuin 82-18 Jacques Chiracille.
Marine Le Pen on kuitenkin kasvattanut puolueen suosiota aina siitä lähtien, kun hänestä tuli puolueen puheenjohtaja vuonna 2011. Kansallinen rintama keräsi eniten ääniä Ranskassa viime toukokuussa pidetyissä europarlamenttivaaleissa.
Henri Myllyniemi
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Iranin Teheranista kotoisin oleva nainen kertoo nähneensä burkan ensi kertaa Helsingissä. Hän kertoo tajunneensa tuolloin, että suomalainen feminismi tarkoittaa vain "sinisiä ja vihreitä hiuksia tai ajamattomia kainaloita".
Tänään vietetään kansainvälistä miestenpäivää. Nyky-yhteiskunnassa nainen voi avoimesti kertoa miesvihastaan, mutta toksisesta radikaalifeminismistä ei juurikaan puhuta. Somevaikuttaja Emmi Nuorgam sanoo vihaavansa "mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä". Kansanedustaja Joakim Vigelius vastaa kysymällä, miksei mediassa koskaan kirjoiteta avoimesti naisten radikalisoimiseen pyrkivistä vihaisista feministinaisista.
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho kommentoi tuhat päivää jatkunutta Ukrainan sotaa Suomen Uutisille.
Suomen maahanmuuttopolitiikkaa tiukennetaan ulkomaalaislain muutoksilla. Kansainvälinen suojelu muutetaan luonteeltaan väliaikaiseksi, ja lupien kestoa lyhennetään EU-oikeuden mahdollistamaan minimiin. Jatkossa rikoksiin syyllistyminen ja kansallisen turvallisuuden vaarantaminen johtavat suojeluaseman myöntämättä jättämiseen tai lakkauttamiseen.
Viime vuosina media on korostanut kerronnassaan "laitaoikeistoa" ja välittänyt mielellään kuvaa oikeiston radikalisoitumisesta länsimaisena ilmiönä. Yhdysvalloista kerätyn datan valossa näyttää kuitenkin siltä, että pikemminkin vasemmiston näkemykset ovat muuttuneet radikaalimmiksi, kun taas oikeisto on pysynyt lähes paikallaan.
Helsingin pormestariksi ensi kevään kuntavaaleissa pyrkivä elinkeinoministeri Wille Rydman rohkaisee helsinkiläisäänestäjiä ja toteaa, että kehityssuunta, jossa suomalainen kantaväki on jäämässä vähemmistöksi omilla asuinalueillaan, voidaan vielä pysäyttää ja suunta voidaan kääntää. – Perussuomalaisilla on kaikki edellytykset tavoitella suurimman puolueen paikkaa kuntavaaleissa.
Päivisin he ovat eläinlääkäreitä, opettajia, yrittäjiä. Yöllä heistä kuoriutuu aivan jotakin muuta. Butšan noidat puhdistavat ilmatilaa venäläisten drooneista rynnäkkö- ja konekivääreillä. Vuoden 2022 verilöyly ja kansanmurha eivät unohdu, oli sodan lopputulos mikä hyvänsä.
Suomi keskeyttää maaohjelman kautta tehtävän kahdenvälisen kehitysyhteistyön Somalian kanssa, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Tavio kertoo. Päätös palautuu hallitusohjelmaan, jossa linjataan, että Suomen kehitysyhteistyö on ehdollistettu omien kansalaisten vastaanottamiselle ja kansainvälisen sääntöperusteisen järjestyksen tukemiselle.
Pääministeri Petteri Orpo peräsi eilisessä A-talkissa vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskelalta lukuja kasvutoimiin. Vasemmistoliiton vaihtoehtobudjetti julkaistaan ensi viikolla, mutta Koskelalla ei ollut vielä antaa lukuja puheidensa tueksi. Suomen talouden tilaa koskevassa puheenjohtajien välisessä keskustelussa olivat paikalla Orpon ja Koskelan lisäksi perussuomalainen valtiovarainministeri Riikka Purra ja SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman.
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikaisen mielestä nyt on tullut aika, että Suomi irrottautuu jalkaväkimiinat kieltävästä Ottawan sopimuksesta.
