Eurovastaisen Kansallinen rintama -puolueen puheenjohtaja Marine Le Pen on noussut Ifopin presidenttivaalien mielipidekyselyssä kärkipaikalle, Financial Times uutisoi. Vaaligallupin ensimmäisen kierroksen äänistä Le Pen keräisi 26 prosentin kannatuksen, josta nousua on kaksi prosenttiyksikköä. Korruptioskandaalissa ryvenneen oikeistopuolue UMP:n ehdokkaaksi kaavailtu Nicolas Sarkozy keräisi 24 prosentin äänisaaliin. Pudotusta kertyi kuusi prosenttiyksikköä. Kolmanneksi mielipidekyselyssä pinnistäisi istuva presidentti François Hollande.
Sarkozy ei ole kuitenkaan tehnyt päätöstä ehdokkuudesta. Hän on luvannut ilmoittaa päätöksestään syyskuun aikana. Hollanden ehdokkuus ei sekään ole varmaa, sillä presidentin suosio on ennennäkemättömän alhaalla. Hollanden sosialistipuolueen muiden mahdollisten ehdokkaiden menestys tuskin sekään riittäisi toiselle kierrokselle. Pääministeriksi nostettu Manuel Valls on suosituin ranskalaisministeri lienee todennäköisin haastajakandidaatti Hollandelle.
Toisen kierroksen äänestyksessä arvellaan käyvän kuitenkin niin, että perinteisten puolueiden kannattajat äänestäisivät Le Peniä vastaan. Tappio toisella kierroksella olisi kuitenkin niukempi kuin vuonna 2002, jolloin Le Penin isä Jean-Marie Le Pen ylsi toiselle kierrokselle, mutta hävisi kierroksen prosenttiluvuin 82-18 Jacques Chiracille.
Marine Le Pen on kuitenkin kasvattanut puolueen suosiota aina siitä lähtien, kun hänestä tuli puolueen puheenjohtaja vuonna 2011. Kansallinen rintama keräsi eniten ääniä Ranskassa viime toukokuussa pidetyissä europarlamenttivaaleissa.
Henri Myllyniemi
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Suomessa murehditaan lehmien pieruja ja porojen röyhtäyksiä, jotka ilmastoaktivistien mukaan tuhoavat koko maailman ilmaston. Samaan aikaan Intiassa juhlitaan sitä, että maa tuottaa enemmän hiiltä kuin koskaan. Intialaiset iloitsevat, koska edullinen fossiilinen polttoaine tarkoittaa heille halpaa energiaa, talouskasvua ja omavaraisuutta.
Vaikuttaisi itsestäänselvyydeltä, että suomalainen puolustusteollisuus toivoo työvoimaa, joiden lojaliteeteista voidaan kohtuullisella varmuudella mennä takuuseen. Yhtä lailla vaikuttaa itsestäänselvältä, etteivät Suomeen saapuvat venäläiset sattuneesta syystä ole puolustusvoimien ykkösrekryjä. Asian ääneensanominen aiheutti kuitenkin Hämeenlinnan valtuustossa melkoisen demariäläkän.
EVA:n juuri julkaistu syksyn 2024 arvo- ja asennetutkimus paljastaa, että jopa 40 prosenttia suomalaisista katsoo Yleisradion uutisoinnin oleva vasemmalle kallellaan. Perussuomalaisten kansanedustaja Pekka Aittakumpu kysyi viime viikolla samasta asiasta Yleisradion toimitusjohtajalta Merja Ylä-Anttilalta, joka tuolloin katsoi, että kysymykseen vastaaminen on hankalaa.
Vihreät lähtee kunta- ja aluevaaleihin ylimielisessä woke-asennossa, eli puolue solvaa nyt äänestäjiä rasisteiksi. Kaksisuuntaisesta keskustelusta kieltäytyneen puolueen arvioidaan jo olevan kriisitilassa.
Elon Muskin omistaman yrityksen valmistamat sähköautot ovat joutuneet vasemmistolaisten vihan kohteeksi. Tesloja on naarmutettu, sotkettu maalilla ja tuhottu polttopulloilla. Erityisesti transseksuaalit tuntuvat vihaavan Elon Muskia. Tuleeko Tesla-mellakoista uusi Black Lives Matter -ilmiö?
Suomen lähi- ja perushoitajaliitto Superin julkaisema tuore selvitys viimeistään osoittaa kaikille, että sotealan ongelmia ei ole mahdollista korjata siten, että alalle aktiivisesti haalitaan henkilökuntaa maailman toiselta puolelta. Vielä eduskuntavaalien 2023 alla monet eturivin poliitikot kuitenkin pyrkivät kiistämään kielitaidottomien hoitajien työyhteisölle aiheuttamat ongelmat ja työyhteisölle kasaantuvan lisäkuorman.
Yleisradion toiminnassa on havaittu vakavia epäkohtia muutosneuvotteluiden jälkeen, ja irtisanomisten perusteet ovat herättäneet runsaasti kysymyksiä. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen vaatii, että Ylen tulee leikata kustannuksiaan hallinnon ja byrokratian puolelta sen sijaan, että se lakkauttaa suositut ohjelmat ja irtisanoo arvostettuja toimittajia.
Helsinkiläinen Mika Merano herättelee kunta- ja aluevaalien alla keskustelua verovarojen käyttökohteista ja rahankäytön avoimuudesta. Monissa kunnissa verovaroja törsätään hankkeisiin, joilla ei ole mitään yhteyttä kunnan asukkaiden palveluihin ja hyvinvointiin. Merano painottaa, että kuntien tehtävä ei voi olla toimia hyvesignaloivana runsaudensarvena. - Lähtökohtaisesti on aina ajateltava, että jokaisen veroeuron tulee tavalla tai toisella tulla suoraan takaisin sen maksajalle.
Tänään julkaistun EVA:n Arvo- ja asennetutkimuksen mukaan jopa 40 prosenttia suomalaisista arvioi Yle Uutisten painottavan tiedonvälityksessään vasemmistolaista näkökulmaa.
EVA:n juuri julkaistu syksyn 2024 arvo- ja asennetutkimus paljastaa yllättäviä tuloksia kansalaisten suhtautumisesta Yleisradion uutistuotantoon. Jopa 40 prosenttia vastaajista pitää Yle Uutisia vasemmalle kallistuvana. Vastaajista 19 prosenttia arvioi Ylen näkökulman olevan selvästi vasemmistolainen. Tutkimuksessa vain SDP:n puoluemedia Demokraatti ja vasemmistoliiton Kansan Uutiset arvioitiin vielä Yle Uutisiakin vasemmistolaisemmiksi.
