

LEHTIKUVA
Marine Le Pen Financial Timesille: “Emme halua järjestää vallankumousta, vaan palata maalaisjärjen käyttöön”
Ranskan Kansallisen liittouman puheenjohtaja Marine Le Pen on kääntänyt puolueensa suosion uuteen nousuun. Mielipidemittausten mukaan hän haastaa epäsuositun presidentti Emmanuel Macronin seuraavissa presidentinvaaleissa. Le Pen painottaa erityisesti maalaisjärjen käyttöä politiikassa.
Talouslehti Financial Timesille antamassaan haastattelussa Marine Le Pen muistuttaa Emmanuel Macronin olevan irti kansalaisten arjesta. Ranskan kaksi viimeisintä joulua ovat kuluneet juhlattomissa tunnelmissa. Reilu vuosi sitten keltaliivit protestoivat ahkerasti Macronia vastaan. Viime joulu meni lakkojen siivittämänä.
– Hän sanoi 2017 valinnan olleen hänen ja kaaoksen välillä. Nyt meillä ollut yhtäjaksoista kaaosta hänen noustua valtaan, Le Pen sanoi.
Käytännönläheistä politiikkaa
Le Pen kertoo FT:lle hänen tavoittelevansa käytännönläheistä politiikkaa. Hän aikoo palauttaa maalaisjärjen päätöksiin.
– Me emme halua järjestää vallankumousta, vaan palata maalaisjärjen käyttöön. Harjoitamme taloudellista isänmaallisuutta, laskemme veroja, säästämme rahaa ja lopetamme turvallisuuttamme ja hyvinvointivaltiotamme epävakauttavan massiivisen maahanmuuton, Le Pen luettelee.
Ranska on Le Penin mukaan selkä seinää vasten taloudellisesti ja kulttuurisesti.
Vaalijärjestelmä estänyt presidenttiyden
Ranskan presidenttijohtoinen vaalijärjestelmä on estänyt tähän saakka Le Penin nousun presidentiksi. Järjestelmä on samanlainen kuin Suomen presidentinvaaleissa. Toisessa vaalissa vastakkain ovat kaksi eniten saanutta ehdokasta, mikäli kukaan ehdokas ei voita yli puolet kaikista annetuista äänistä ensimmäisessä vaalissa.
Tällöin esimerkiksi vasemmiston kannattajat voivat äänestää vähiten oikealla olevaa ehdokasta, jos heidän oma suosikkinsa ei pääse jatkoon. FT arvelee, että seuraavissa vaaleissa kaava saattaa muuttua. Le Pen on onnistunut voittamaan puolelleen Macronia protestoivia keltaliivejä.
Poliittinen jakolinja on myös muuttunut. Se ei kulje enää vasemmiston ja oikeiston välillä. Uusi linja kulkee globalistien ja kansallismielisten välillä. Le Pen on FT:n arvion mukaan onnistunut saamaan kannatusta myös vasemman laidan kansallismielisiltä.
Tiukka kisa
Lehti kirjoittaa tutkimuslaitos Ifopin kannatuskyselystä, jonka mukaan Le Pen olisi tiukka haastaja Macronilla myös toisessa vaalissa. Luvut ovat Macronille 55-45 prosenttia.
– Tarvitsen viisi prosenttiyksikköä, Le Pen painottaa.
Hänen mukaansa Macronin etumatka on kurottavissa umpeen.
20 vuotta etuajassa
Le Pen on ärtynyt tultuaan pilkatuksi äärioikeistolaiseksi. Le Pen kertoo olleensa vain etuajassa ajamassaan politiikassa.
Hän kertoo, että 15-20 vuotta ennen muita hän nosti esille Ranskan politiikan avainkohtia. Niihin lukeutuvat hänen mukaansa maahanmuutto, hallitsematon globalismi, islamismi ja EU:n heikkous.
Muut politiikot ovat hänen mielestään keskittyneet ennemmin ylenkatsomaan demokratiaa ja tavallista kansaa.
– Saa sellaisen vaikutelman, että olemme todistamassa irtautumista eliitistä, joka arvelee, etteivät ihmiset ansaitse kunnioitusta tai edes tulla kuulluksi, Le Pen muotoilee.
Henri Alakylä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Rantanen ja Ronkainen EU-turvapaikkapolitiikasta: ”Miksi Suomi esittää taakanjakoa, kun entisetkään sopimukset eivät toimi?”

Portugalin ex-Eurooppaministeri uumoilee Ranskan presidentti Macronin olevan islamofoobikko

Ranskan itsenäisyyspäivän vietto meni Pariisissa mellakaksi

Macron unelmoi “Euroopan renessanssista”, mutta äänestäjät näyttävät pitävän enemmän Le Penin kansallismielisyydestä

Ranskan paperittomat “Mustaliivit” antoivat ukaasin: “Haluamme paperit ja asunnot!”

Marine Le Pen vapautettiin vihapuhesyytteestä – postasi kuvia Isis-terroristien uhreista

Le Pen järjestäisi Ranskan presidenttinä kansanäänestyksen maahanmuutosta
Viikon suosituimmat

Hallitus on alentanut jakeluvelvoitetta, polttoaineveroa ja ajoneuvoveroa – ministeri Ranne: ”Me rakennamme Suomea, jossa ei mennä autoilijan kukkarolle”
Suomi on autokansaa, ja tämä näkyy myös hallituksen teoissa, sanoo perussuomalainen liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne.

Entinen työväenpuolue vasemmistoliitto kannustaa nyt terveitä työikäisiä ideologiseen lorvailuun sosiaalitukien varassa
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela katsoo, että Suomessa terveellä ihmisellä tulisi olla mahdollisuus siirtyä oleskelemaan sosiaalituilla, toisten veronmaksajien kustantaessa hänen elämisensä. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom sen sijaan linjaa, että perussuomalaisille on päivän selvää, että ideologisesti työttömällä ei pidä olla oikeutta muiden veronmaksajien kustantamaan tukeen.

Eduskuntaryhmän pääsihteeri: Vihervasemmisto voitti vaalit – tätä se tarkoittaa kunnissa ja hyvinvointialueilla
Suomen yli puhalsi alue- ja kuntavaaleissa vihervasemmistolainen puhuri, mikä tarkoittaa kuntiin ja hyvinvointialueille kylmää kyytiä, kirjoittaa perussuomalaisten eduskuntaryhmän pääsihteeri Olli Immonen.

Kansanedustaja Antikainen: Tekoäly analysoi Luonnonvarakeskuksen vastaukset ja ehdotti sitten kantelun tekemistä
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen esitti Luonnonvarakeskukselle (Luke) joukon suoria kysymyksiä susikannan kehityksestä, kanta-arvion menetelmistä, laittoman tappamisen arvioinnista ja kansainvälisestä raportoinnista. Hän antoi Lukelle kaksi viikkoa aikaa vastata viralliseen tietopyyntöönsä. Määräaika kului kuitenkin umpeen ilman vastauksia. Vastaukset saapuivat vasta sen jälkeen, kun Antikainen oli 8.4. lähettänyt medialle tiedotteen vastaamattomasta tietopyynnöstä, ja tiedote oli julkaistu Suomen Uutisissa. Luke toimitti vastaukset sähköpostitse samana iltana klo 20.27.

Ministeri Lulu Ranne pistäisi koko Yleisradion johdon vaihtoon: ”Kun on tulosvastuu, niin tulos tai ulos”
Liikenne- ja viestintäministeri, diplomi-insinööri Lulu Ranne keskustelee tuoreessa Suomen Uutiset Show -keskusteluohjelmassa suomalaisesta mediasta ja erityisesti Yleisradion asemasta. Ohjelman vieraina ovat lakimies ja kilpailuoikeuden asiantuntija Mikko Alkio sekä johdon konsultti, Aamulehden ex-päätoimittaja Jussi Tuulensuu. Ohjelmassa selviää muun muassa, miten monitahoinen hallinnollinen rakenne Yleisradion ympärille onkaan rakentunut, mikä osaltaan on hidasteena Ylen toimintaan ja rahoitukseen kohdistuvien muutoksien tekemiselle.

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla
Ilmastokeskustelu muistuttaa tänään monin tavoin 1600-luvulla käytyjä väittelyitä ja käsityksemme ilmastonmuutoksesta peilaavat yllättävällä tavalla ikivanhoja ajatuksellisia rintamalinjoja. Yhdet vaativat kulutuksen vähentämistä, toiset uskovat vihreään teknologiaan ja kolmannet kieltävät kokonaan ihmisen vaikutuksen ilmastoon.

Saksan tuleva hallitus haluaa kieltää valehtelun ja viedä kansankiihottajilta oikeuden asettua ehdokkaaksi vaaleissa
Saksan kristillisdemokraattien ja demarien hallituskoalitio aikoo säätää desinformaation levittämisen rangaistavaksi teoksi. Valeuutisten levittämistä tehostavien verkkorobottien käyttö kielletään. Mediaa valvomaan se haluaa oman koneistonsa. Kritiikissä kysytään, aikooko mustapunahallitus perustaa myös totuusministeriön.

Yhdysvallat: Valkoinen talo ehdottaa julkisen yleisradiotoiminnan rahoituksen lopettamista

SDP vaatii lähivaalien jälkeen ”reilumpaa” politiikkaa, eli löyhempää talouskuria sotealueille – Miko Bergbom muistuttaa karuista tosiasioista
SDP:n kansanedustaja Tytti Tuppuraisen mukaan alue- ja kuntavaalien tulos kertoo halusta inhimilliseen politiikkaan, mikä demarien kielellä käytännössä tarkoittaisi taloudellisista tavoitteista joustamista. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom muistutti eilisessä A-studiossa edustajakollegaansa, että hyvinvointiyhteiskunnan pystyssä pysyminen on ensisijainen tavoite - ja samalla paras tukiverkko pienituloiselle ihmiselle.

Sahateollisuus varoittaa ilmastokilvoittelun valtavista kustannuksista – Lulu Ranne: Suomen ei pidä valita näivettävää skenaariota, jossa metsäsektoriamme ajetaan alas
Uusimmat

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla

Suomen antama kehitysapu väheni 165 miljoonaa euroa yhdessä vuodessa
Toimitus suosittelee
PS Naiset 1/2025

Lue lisää
Perussuomalainen 1/2025

Lue lisää