

LEHTIKUVA
Marin ajelee kaksilla rattailla – hamuaa työperäistä maahanmuuttoa, mutta ei ymmärrä mallia, jossa työnantajan palkkakuluja siirtyy yhteiskunnan maksettavaksi
Puoluejohtajien tentissä tänään nähty pääministeri Sanna Marinin yllättävä närkästyminen siitä, että palkkoja jouduttaisiin kompensoimaan sosiaaliturvalla vaikuttaa oudolta, sillä yksi Marinin hallituksen kärkihankkeista juurikin on työperäisen maahanmuuton voimakas edistäminen. Käytännössä Marin edistää Suomeen halpatyövoiman maahanmuuttoa, matalaa osaamista vaativiin tehtäviin, joiden tekijät eivät tule toimeen palkallaan. Tällöin veronmaksajat joutuvat kompensoimaan tulijoiden elinkustannuksia.
Hallituspuolueiden välillä nähtiin säröilyä tänään SAK:n järjestämässä eduskuntavaalitentissä, kun SDP:ta edustanut pääministeri Sanna Marin ja valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk) ryhtyivät haastamaan ympäristöministeri Maria Ohisalon (vihr) hahmottelemaa ajatusta siitä, että pienen minimipalkan päälle elämisen kustannuksia voisi kattaa perustulolla.
Ohisalon mallissa esimerkiksi 1 500 euron peruspalkan päälle tulisi 600 euron perustulo, jolloin yhteensä tulot olisivat yli 2 000 euroa kuukaudessa, ja tähän Marin tarttui.
– En ymmärrä perustuloajattelun lähtökohtaa siitä, että meidän pitäisi siirtää yhteiskunnan maksettavaksi työnantajan palkkakuluja, että pistetään niin minimipalkat ihmiselle, että yhteiskunta maksaa siihen päälle, minä en halua tätä nähdä, Marin sanoi.
– Tässä ei ole mitään järkeä, Saarikko komppasi.
Perussuomalaisten Riikka Purra vaikutti aidosti hämmästyneeltä ministerien sanailusta, sillä hän huomautti, että malli, jossa palkkaa jatketaan sosiaaliturvalla, valitettavasti toteutuu Suomessa tälläkin hetkellä.
– Sosiaaliturvalla kompensoidaan esimerkiksi sitä, että henkilö ei saa riittävästi työtunteja. Toisaalta eräistä tehtävistä, kalliin asumisen alueilla, palkka on niin alhainen, että veronmaksaja joutuu tukemaan.
Yrityksille hyöty, veronmaksajille lasku
Marinin yllättävä närkästyminen siitä, että palkkoja jouduttaisiin kompensoimaan sosiaaliturvalla vaikuttaa oudolta jo siitä syytä, että yksi Marinin hallituksen kärkihankkeista juurikin on työperäisen maahanmuuton voimakas edistäminen.
Todellisuudessa Marin pyrkii edistämään halpatyövoiman maahanmuuttoa matalaa osaamista vaativiin tehtäviin, joiden tekijät eivät tule toimeen palkallaan, jolloin veronmaksajat joutuvat kompensoimaan tulijoiden elinkustannuksia. Kyseessä on lähinnä veronmaksajien yrityksille tarjoama piilotettu yritystuki.
Koska matalaa osaamista edellyttäviin tehtäviin soveltuvista tekijöistä on ylitarjontaa Suomessa jo nyt, johtaa Marinin malli käytännössä siihen, että matalapalkka-alojen palkkakehitys pysähtyy ja työnantajat voivat luottaa siihen, että palkkatasoa ja työoloja ei heidän tarvitse parantaa, koska puoli-ilmaista työvoimaa on saatavilla.
Lasku lankeaa suomalaisille veronmaksajille, jotka veroista rahoitettavien sosiaalitukien muodossa joutuvat kompensoimaan tulijoiden elämiseen riittämättömiä palkkoja.
Purra ihmettelee Marinin yllättävää avautumista aiheesta sosiaalisen median kanavillaan.
Marin: ”En ymmärrä perustuloajattelun lähtökohtaa, että pitää siirtää yhteiskunnan maksettavaksi työnantajan palkkakuluja.”
Suuri enemmistö koko työperäisestä maahanmuutosta perustuu juuri tähän. Siihen, että veronmaksaja kuittaa erotuksen.
Te kannatatte sitä! Missä logiikka?
— Riikka Purra (@ir_rkp) November 25, 2022
PS huolehtii duunarin ostovoimasta
Perussuomalaisten mielestä tärkein työelämäaiheinen kysymys seuraavalla hallituskaudella on suomalaisen työntekijän ostovoimasta huolehtiminen, sillä Suomessa pitää tulla omalla palkallaan toimeen.
– Käteen täytyy siis jäädä riittävästi rahaa, jolla kykenee selviytymään arjen kustannuksista, Purra sanoi.
Hän huomautti kollegoilleen Marinille, Saarikolle, Ohisalolle ja vasemmistoliiton Li Anderssonille, että vaikka poliitikot eivät juurikaan voi puuttua palkkoihin, poliitikot voivat suurestikin vaikuttaa siihen, kuinka suuri osa palkasta menee veroina valtiolle.
– Kyse on siis siitä, minkä verran tässä maassa otetaan suomalaiselta veronmaksajalta varoja ja mihin rahoja käytetään. Tällä hetkellä otetaan aika isolla kouralla. Arjen kustannuksista selviäminen on tärkeää.
Perussuomalaiset on jo aiemmin esittänyt, että työn perässä Suomeen tuleville olisi asetettava vähimmäisansioraja, jolle palkkatasolle pitäisi yltää ennen kuin voi tulla Suomeen töihin.
Voisiko ilmastokunnianhimosta joustaa?
Purra painotti, että kansallisesti voidaan tehdä useita toimia, joilla voidaan vaikuttaa siihen, että elämän perusasiat eivät maksa liikaa. Tällä hetkellä erityisesti hallituksen ilmastopolitiikka ja siihen liittyen korkea kokonaisveroitus nostaa elämisen kustannuksia.
Perussuomalaiset on toistuvasti esittänyt useita toimia, kuten polttoaineen verotuksen ja kotitalouksien sähköveron alentamista.
– Niitä toimia meidän pitää tehdä, jotta maksutaakka kevenee. Kyse ei ole suinkaan vain pienituloisten rasituksesta, vaan erityisesti työssäkäyvästä keskiluokasta. Tällä hetkellä todella tiukkaa on monissa niissäkin kotitalouksissa, joissa on kaksi palkansaajaa, Purra totesi.
Hän huomauttikin Ohisalolle, että ylikunnianhimoinen ilmastopolitiikka aiheuttaa valtavasti paitsi kustannuksia valtiolle myös arjen kustannuksien kohoamista tavan kansalaiselle.
– Missä tilanteessa pystyisitte joustamaan ilmastokunnianhimosta edes jonkin verran? Purra kysyi Ohisalolta.
Ohisalon vastauksen mukaan vihreät olisi kannattanut niin sanotun energiarahan kaltaista tukea – ja mitään sellaista todellisuutta ei ole, jossa ilmastonmuutos ei maksaisi rahaa.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- elikustannukset ylikunnianhimoinen ilmastopolitiikka sosiaalituki työnantajat maksutaakka ostovoima matalapalkka-alat veronmaksajat Energian hinta kotitaloudet halpatyövoima Maria Ohisalo Työperäinen maahanmuutto Annika Saarikko Riikka Purra Sanna Marin SAK Li Andersson perussuomalaiset hallitus
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Vihreät hinkuu Suomeen lisää halpatyövoimaa, kokoomus komppaa vieressä – perussuomalaiset haluaa korjata työn kannustimia ja muita järjestelmätason ongelmia

Viisi tähteä: Ravintola-ala siirtää työvoimakustannuksia yhteiskunnalle – näköpiirissä rakenteellisen halpatyövoiman luominen

Pieni, mutta vaikutusvaltainen vähemmistö hyötyy yhteiskunnalle haitallisesta maahanmuutosta – kriittisesti suhtautuvan hiljaisen enemmistön on vaikeaa saada ääntään kuuluviin

Teknologiateollisuuden pomon mielestä Suomi tarvitsee liki 1,4 miljoonaa maahanmuuttajaa muka töitä tekemään – Purra: ”Todellisuudesta irronnutta ja vastuutonta puhetta”

Suuryritykset ja niiden etujärjestöt lobbaavat halpatyövoiman maahanmuuttoa, koska se on veronmaksajien kustantama yritystuki

Purra: Media toistelee Marinin populismia

Hallituksen rivit repeilevät riidellessä: Kepu sooloilee, Marin livahti maailmalle, Ohisalo jätti tänään väliin EK:n puheenjohtajatentin – ”Hallituksen peli on menetetty”

Kokoomus ja vihervasemmisto kaipaavat työperäistä maahanmuuttoa – perussuomalaiset parantaisi työn kannattavuutta ja toteuttaisi duunarialojen kunnianpalautuksen

Perussuomalaiset on valmis leikkauksiin, kunhan suomalaisille tärkeisiin palveluihin ja sosiaaliturvaan ei kosketa: Säästöt maahanmuutosta ja muista maailmanparantamiskohteista
Viikon suosituimmat

Käsittämätön kahakka vaaliteltalla – Sofia Virta usutti avustajiaan häiriköimään työtään tekevää toimittajaa – kameraa revittiin kädestä, naamaan läpsittiin vaaliesitteillä
”En ole 20 toimittajavuoden aikana nähnyt poliitikkoa, joka hoitaisi mediasuhteitaan yhtä ala-arvoisesti.”

Joka toinen somaliäiti Suomessa on yksinhuoltaja – onko yksinhuoltajuus oikeasti moniavioisuutta?
Ylen artikkeli vuodelta 2009 kertoi, että 46 prosenttia Suomessa asuvista somaliäideistä asui tuolloin yksin lastensa kanssa. Yhtenä selittävänä tekijänä jutussa pidettiin moniavioisuutta, sillä Suomessa voi kihlautua useamman henkilön kanssa.

Purra sai lapsen äidiltä tyrmistyttävän viestin – koulurauha oli jo valmiiksi mennyttä, kunnes opettaja esitti kummallisen pyynnön

Juontajamalli Sini Ariell vieraili eduskunnassa ja kertoi Australian woke-sekoilusta tavalla, joka sai jopa Juha Mäenpään hetkeksi hiljenemään (video)

Päivän pointti: Woke tuhoaa kaiken mihin se koskee, tällä kertaa Kallion ilmaisutaidon lukion oppilaiden mahdollisuudet itsensä ilmaisemiseen

Vaalivalvojaiset – suora lähetys

Entinen työväenpuolue vasemmistoliitto kannustaa nyt terveitä työikäisiä ideologiseen lorvailuun sosiaalitukien varassa
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela katsoo, että Suomessa terveellä ihmisellä tulisi olla mahdollisuus siirtyä oleskelemaan sosiaalituilla, toisten veronmaksajien kustantaessa hänen elämisensä. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom sen sijaan linjaa, että perussuomalaisille on päivän selvää, että ideologisesti työttömällä ei pidä olla oikeutta muiden veronmaksajien kustantamaan tukeen.

Wille Rydman: Helsingin poliittisesta ilmapiiristä tulossa punavihreä – ”Ihmiset tulevat ainakin näkemään, mihin suuntaan Helsinkiä ei pidä viedä”
Perussuomalaiset saa Helsinkiin pienen valtuustoryhmän. - Teemme valtuustossa kaiken sen minkä voimme. Edustamme tervehenkistä sinivalkoista politiikkaa, ja pidämme ääntä senkin edestä, minkä vaalituloksessa menetimme, Wille Rydman sanoo ja kehottaa ammentamaan valituloksesta sisua.

Eduskuntaryhmän pääsihteeri: Vihervasemmisto voitti vaalit – tätä se tarkoittaa kunnissa ja hyvinvointialueilla
Suomen yli puhalsi alue- ja kuntavaaleissa vihervasemmistolainen puhuri, mikä tarkoittaa kuntiin ja hyvinvointialueille kylmää kyytiä, kirjoittaa perussuomalaisten eduskuntaryhmän pääsihteeri Olli Immonen.

Miko Bergbom: Perussuomalaiset on politiikan hammaslääkäri, SDP karkkipussi
Kansanedustaja Miko Bergbom vertaa perussuomalaisten toimivan politiikassa kuin hammaslääkäri, joka tekee oikeita asioita, mutta jonka tuoliin ei ehkä aina ole niin kiva istahtaa. Vastaavasti SDP toimii politiikassa tarjoten äänestäjilleen pulleaa karkkipussia. - Surullisena olen seurannut SDP:n ”kaikki voi tehdä velaksi” -kampanjaa. Rahaa on helppo luvata lisää, mutta pelkään sitä, että SDP:n lupaukset tulevat johtamaan ympäri Suomea kuntaveron korotuksiin, Bergbom sanoo.
Uusimmat

Suomen antama kehitysapu väheni 165 miljoonaa euroa yhdessä vuodessa

Latvia irtautumassa Ottawan miinakieltosopimuksesta
Toimitus suosittelee
PS Naiset 1/2025

Lue lisää
Perussuomalainen 1/2025

Lue lisää