Maria Tolppanen. / LEHTIKUVA
Maria Tolppanen: Kohtuutta ulosoton perintäkuluihin
Kansanedustaja Maria Tolppasen (ps.) vaatii ulosottojärjestelmään muutoksia. Hän haluaa muuttaa erityisesti perintäkulujärjestelmän.
Tolppasen mukaan ulosottojärjestelmä on äärimmäisen epäoikeudenmukainen varsinkin sellaiselle velalliselle, jolla on useita velkojia. Nykykäytännön mukaan ulosottomies pyrkii maksamaan tasaisesti jokaiselle velkojalle. Tämä tekee järjestelmästä velallisen kannalta mahdottoman.
– Esimerkiksi, jos yhtä 90 euron saatavaa peritään erissä kymmenen kertaa, maksaa se 12,42 euroa perimiskuluina. Kertaperintänä perimiskulut olisivat 1,38 euroa. Kun velkojia on useita, kasvavat perimiskulut kymppeihin, jopa satasiin kuukaudessa. Korkein perintäluokka on yli 2420€:n saatavat. Niissä yksittäinen perimiskulu on 27,96 euroa. Jos saatava jaetaan kymmeneen osaan, siis 242€/kk, tulee perimiskuluiksi 42€. Jos tämän suuruista maksua maksetaan kymmenelle velkojalle, on perimiskulujen osuus 420€/kk. Kun siihen lasketaan korot päälle, kasvavat kulut ja korot helposti suuremmaksi, kuin alkuperäinen velka. Tämä ei voi olla tarkoitus, Tolppanen täsmentää.
Yhtenä syynä epäoikeudenmukaisiin perintäkuluihin voi olla ulosottomiesten palkkausjärjestelmä. Ulosottomiehen ansio muodostuu peruspalkasta ja bonuksista. Bonuksia maksetaan tehdystä työstä perimis- ja toimenpidepalkkioina.
– Ulosottomiehen peruspalkka on 1.2.2016 alkaen 4670-6928 euroa kuukaudessa ja kihlakunnan ulosottomiesten palkka on palkkaluokasta riippuen alkaen 2768-4327 euroa kuukaudessa. Lopullinen peruspalkka määräytyy tehtävän vaatimustason ja työvuosien mukaan. Palkan päälle tulevat bonukset perityistä saatavista, Tolppanen toteaa.
Ulosottomiehiltä saatujen tietojen mukaan bonukset ovat vuosittain 21 500 euron molemmin puolin/ ulosottomies, Helsingissä jopa 45 000 euroa. Tiedoista ei selviä, paljonko ulosottomies saa provisioita omaisuuden myynneistä, jotka ovat lisääntyneet erityisesti 2010-luvulla.
Suomen Kihlakunnanulosottomiesten Yhdistyksen mukaan kannustavuuden vähentämiseen liittyy riski henkilöstön sitoutumisen, työmotivaation ja tuloksen huonontumisesta.
– Järjestelmä on kuitenkin uusittava mahdollisimman pian, Tolppanen toteaa.
Selvitysten mukaan ulosotto saa perittyä 1,1 miljardia euroa vuosittain, mutta ulosoton kokonaiskustannukset ovat 1,7 miljardia euroa vuodessa. Valtiolle ulosotto tilittää vuosittain lähes puoli miljoonaa euroa. Ulosotossa on noin puolimiljoonaa ihmistä ja 40 000 yritystä, julkisyhteisöä ja järjestöä.
Tolppasen mukaan nämä luvut sivuuttavat kuitenkin olennaisia asioita, kuten esimerkiksi sen, mistä johtuvat tällaiset ulosottomäärät ja onko tätä ulosoton paisumisen ongelmaa mahdollista jollain tavalla vähentää.
Tolppanen on tehnyt hallitukselle kirjallisen kysymyksen siitä, mitä hallitus aikoo tehdä, että ulosottomiesten perimispalkkiojärjestelmästä luovutaan ja että sen avulla ei lisätä velallisen taakkaa siten, että yhdestä perittävästä voidaan periä vain yksi perimismaksu, vaikka maksua jouduttaisiin jakamaan pienempiin osiin.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Luottotiedoton ei saa edes kotivakuutusta
Viikon suosituimmat
Kirjailija Jarkko Tontti: Punavihreä kupla on puhkeamassa – ”Eliitille koittanut viimeinen hetki havahtua, että he ovat irtautuneet suomalaisesta elämästä”
Punavihreä kupla on suomalaisessa poliittisessa keskustelussa tunnettu käsite, jolla kuvataan sananmukaisesti kuplautunutta, vasemmistoa myötäilevää yhteisöä. Punavihreään hegemoniaan on tähän saakka keskeisesti kuulunut yhteiskunnallisen eliitin ja sitä myötäilevän median voimakas vieraantuminen tavallisesta kansasta, sen huolenaiheista ja toiveista. Juristitaustainen kirjailija Jarkko Tontti esittää nyt konkreettisin perusteluin, miten ajat ovat muuttuneet ja punavihreä arvomaailma törmännyt seinään.
Ilmastonmuutos ei sytyttänyt Los Angelesin maastopaloja – epäiltyjä tuhopolttajia otettu kiinni
Ilmastonmuutos on saattanut pahentaa Kalifornian kuivuutta ja voimistaa tuulia, mutta maastopalot johtuvat ihmisten toiminnasta. Useita epäiltyjä tuhopolttajia on jo otettu kiinni. Kuvernööri Newson on kutsunut kansalliskaartin apuun estämään palaneiden kotien ryöstelyä.
Mikä meni pieleen journalismissa? – Näkökulmia median alennustilan aiheuttajista
2020-luvulla journalismi on kriisissä. Toimittajien ja mediayleisön suhde on jännittynyt, ja samalla uudet ailahtelevat ansaintamallit kasaavat painetta toimituksille. Mediamaailmaa läheltä seuraavat vaikuttajat tarkastelevat syitä siihen, miksi journalismi on ajautunut alennustilaan.
Jättimäinen grooming-skandaali lopulta julki: rasismisyytösten pelko ja väestösuhteiden vaaliminen tukkivat viranomaisten suut -“Suurin rauhan ajan rikos ja sen peittely Britannian historiassa”
Useamman vuosikymmenen ajan jatkunut tuhansien englantilaistyttöjen järjestelmällinen groomaus, ahdistelu ja sarjaraiskaukset ovat suurin rauhanajan rikos modernin Euroopan historiassa, kirjoittaa historioitsija ja kolumnisti Dominic Green amerikkalaisessa The Free Press -lehdessä. Nämä rikokset ovat enimmäkseen pakistanilaistaustaisten muslimimiesten tekemiä, ja valtaosa heistä ei ole joutunut vastuuseen. 2010-luvulla sekä oikeiston että vasemmiston johtamat hallitukset yrittivät hyssytellä vyyhtiä muutamien symbolisten oikeudenkäyntien jälkeen. Se näytti onnistuvan, kunnes Elon Musk perehtyi osaan oikeudenkäyntiasiakirjoista ja nosti asian esille omistamallaan X-alustalla. Nyt skandaali ravistelee Ison-Britannian yhteiskuntajärjestystä, eikä vyyhtiä voi enää hyssytellä.
DEI-ideologia ei varjellut Kaliforniaa maastopaloilta – viranomaisille kovaa kritiikkiä
Yksi kritiikin kohde Los Angelesin alueen maastopaloihin liittyen on se, että monien mielestä poliitikkojen ja pelastuslaitoksen johdon olisi pitänyt ideologisen yhdenvertaisuuspuuhastelun sijasta keskittyä perusasioihin, kuten varmistamaan palopostien toimivuus ja sammutusveden saatavuus. Los Angelesin pelastuslaitoksella on viime vuosina panostettu vahvasti DEI-ideologian edistämiseen.
Yliopistotutkimuksen karu tulos: Ulkomaalaistaustaisten yliedustus raiskauksissa jopa 7-kertainen – syrjäytyminen ei ole syynä
Suuri enemmistö kaikista Ruotsissa raiskaustuomion vuosina 2000-2020 saaneista oli maahanmuuttajataustaisia. Ero etnisesti ruotsalaisiin oli jopa 7-kertainen. Sosioekonomiset seikat ja syrjäytyminen eivät selitä rikoksia, selviää Lundin yliopiston tekemästä tutkimuksesta. Syyt on etsittävä muualta.
Antikainen: Scholzin päätös jättää Ukraina ilman apua on häpeällinen – Tuppurainen siunasi Suomen demarien tuen Berliinissä
Saksan liittokansleri Olaf Scholz (SPD) päätti estää noin kolmen miljardin euron arvoisen tukipaketin Ukrainalle. Tukipaketti olisi sisältänyt kriittisiä puolustusjärjestelmiä, kuten IRIS-T-ilmatorjuntajärjestelmiä ja Patriot-ilmatorjuntaohjuksia, joita Ukraina on pyytänyt suojellakseen kansalaisiaan Venäjän aggressioilta. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen pitää päätöstä käsittämättömänä ja vastuuttomana.
Tamponit poistetaan Facebookin konttoreiden miestenvessoista – DEI-ideologia tekee kuolemaa Amerikassa
DEI-ideologia jyllää vielä vahvasti Suomessa, varsinkin julkisella sektorilla, mutta synnyinmantereellaan DEI vetää viimeisiä henkäyksiään. Facebookin omistava Meta-konserni on liittynyt niiden suuryritysten joukkoon, jotka ovat ilmoittaneet lopettavansa DEI-hankkeensa. Käytännössä se näkyy muun muassa siten, että jatkossa Facebookin toimitilojen miestenvessoissa ei ole enää tarjolla ilmaisia tamponeja.
Somaleista puolet työttöminä ja lopuilla usein toimeentulovaikeuksia Ruotsissa – maan työikäisistä enemmistö ulkomaalaistaustaisia jo vuonna 2033
Yli puolet Ruotsin työikäisestä väestöstä on ulkomaalaistaustaisia vuonna 2033. Heistä useimpien tausta on Euroopan ulkopuolella. Kohti mielenkiintoisia aikoja ollaan menossa ja äänestämisessä saattaa piillä demokratian muutoksen avain. Göteborgs-Posten on haastatellut somalivaikuttajaa.
Kiinalaiset troolarit imuroivat kalat maailman meristä – pian tyhjän saa pyytämättäkin
Kun Kiinan omat merialueet oli kalastettu tyhjäksi, kommunistivaltio pystytti maailman suurimman kalastuslaivaston ja lähetti sen imuroimaan maailman merille. Valtavat uivat tehtaat tuhoavat kalakantoja kiihtyvällä vauhdilla. 3,3 miljardia ihmistä saa maailmassa huomattavan osan ravintoaan kalasta, mutta ennen pitkää yhä useammalle jää nälkä.