

Maria Tolppanen. / LEHTIKUVA
Maria Tolppanen: Kohtuutta ulosoton perintäkuluihin
Kansanedustaja Maria Tolppasen (ps.) vaatii ulosottojärjestelmään muutoksia. Hän haluaa muuttaa erityisesti perintäkulujärjestelmän.
Tolppasen mukaan ulosottojärjestelmä on äärimmäisen epäoikeudenmukainen varsinkin sellaiselle velalliselle, jolla on useita velkojia. Nykykäytännön mukaan ulosottomies pyrkii maksamaan tasaisesti jokaiselle velkojalle. Tämä tekee järjestelmästä velallisen kannalta mahdottoman.
– Esimerkiksi, jos yhtä 90 euron saatavaa peritään erissä kymmenen kertaa, maksaa se 12,42 euroa perimiskuluina. Kertaperintänä perimiskulut olisivat 1,38 euroa. Kun velkojia on useita, kasvavat perimiskulut kymppeihin, jopa satasiin kuukaudessa. Korkein perintäluokka on yli 2420€:n saatavat. Niissä yksittäinen perimiskulu on 27,96 euroa. Jos saatava jaetaan kymmeneen osaan, siis 242€/kk, tulee perimiskuluiksi 42€. Jos tämän suuruista maksua maksetaan kymmenelle velkojalle, on perimiskulujen osuus 420€/kk. Kun siihen lasketaan korot päälle, kasvavat kulut ja korot helposti suuremmaksi, kuin alkuperäinen velka. Tämä ei voi olla tarkoitus, Tolppanen täsmentää.
Yhtenä syynä epäoikeudenmukaisiin perintäkuluihin voi olla ulosottomiesten palkkausjärjestelmä. Ulosottomiehen ansio muodostuu peruspalkasta ja bonuksista. Bonuksia maksetaan tehdystä työstä perimis- ja toimenpidepalkkioina.
– Ulosottomiehen peruspalkka on 1.2.2016 alkaen 4670-6928 euroa kuukaudessa ja kihlakunnan ulosottomiesten palkka on palkkaluokasta riippuen alkaen 2768-4327 euroa kuukaudessa. Lopullinen peruspalkka määräytyy tehtävän vaatimustason ja työvuosien mukaan. Palkan päälle tulevat bonukset perityistä saatavista, Tolppanen toteaa.
Ulosottomiehiltä saatujen tietojen mukaan bonukset ovat vuosittain 21 500 euron molemmin puolin/ ulosottomies, Helsingissä jopa 45 000 euroa. Tiedoista ei selviä, paljonko ulosottomies saa provisioita omaisuuden myynneistä, jotka ovat lisääntyneet erityisesti 2010-luvulla.
Suomen Kihlakunnanulosottomiesten Yhdistyksen mukaan kannustavuuden vähentämiseen liittyy riski henkilöstön sitoutumisen, työmotivaation ja tuloksen huonontumisesta.
– Järjestelmä on kuitenkin uusittava mahdollisimman pian, Tolppanen toteaa.
Selvitysten mukaan ulosotto saa perittyä 1,1 miljardia euroa vuosittain, mutta ulosoton kokonaiskustannukset ovat 1,7 miljardia euroa vuodessa. Valtiolle ulosotto tilittää vuosittain lähes puoli miljoonaa euroa. Ulosotossa on noin puolimiljoonaa ihmistä ja 40 000 yritystä, julkisyhteisöä ja järjestöä.
Tolppasen mukaan nämä luvut sivuuttavat kuitenkin olennaisia asioita, kuten esimerkiksi sen, mistä johtuvat tällaiset ulosottomäärät ja onko tätä ulosoton paisumisen ongelmaa mahdollista jollain tavalla vähentää.
Tolppanen on tehnyt hallitukselle kirjallisen kysymyksen siitä, mitä hallitus aikoo tehdä, että ulosottomiesten perimispalkkiojärjestelmästä luovutaan ja että sen avulla ei lisätä velallisen taakkaa siten, että yhdestä perittävästä voidaan periä vain yksi perimismaksu, vaikka maksua jouduttaisiin jakamaan pienempiin osiin.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Luottotiedoton ei saa edes kotivakuutusta
Viikon suosituimmat

Hallitus on alentanut jakeluvelvoitetta, polttoaineveroa ja ajoneuvoveroa – ministeri Ranne: ”Me rakennamme Suomea, jossa ei mennä autoilijan kukkarolle”
Suomi on autokansaa, ja tämä näkyy myös hallituksen teoissa, sanoo perussuomalainen liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne.

Entinen työväenpuolue vasemmistoliitto kannustaa nyt terveitä työikäisiä ideologiseen lorvailuun sosiaalitukien varassa
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela katsoo, että Suomessa terveellä ihmisellä tulisi olla mahdollisuus siirtyä oleskelemaan sosiaalituilla, toisten veronmaksajien kustantaessa hänen elämisensä. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom sen sijaan linjaa, että perussuomalaisille on päivän selvää, että ideologisesti työttömällä ei pidä olla oikeutta muiden veronmaksajien kustantamaan tukeen.

Ministeri Lulu Ranne pistäisi koko Yleisradion johdon vaihtoon: ”Kun on tulosvastuu, niin tulos tai ulos”
Liikenne- ja viestintäministeri, diplomi-insinööri Lulu Ranne keskustelee tuoreessa Suomen Uutiset Show -keskusteluohjelmassa suomalaisesta mediasta ja erityisesti Yleisradion asemasta. Ohjelman vieraina ovat lakimies ja kilpailuoikeuden asiantuntija Mikko Alkio sekä johdon konsultti, Aamulehden ex-päätoimittaja Jussi Tuulensuu. Ohjelmassa selviää muun muassa, miten monitahoinen hallinnollinen rakenne Yleisradion ympärille onkaan rakentunut, mikä osaltaan on hidasteena Ylen toimintaan ja rahoitukseen kohdistuvien muutoksien tekemiselle.

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla
Ilmastokeskustelu muistuttaa tänään monin tavoin 1600-luvulla käytyjä väittelyitä ja käsityksemme ilmastonmuutoksesta peilaavat yllättävällä tavalla ikivanhoja ajatuksellisia rintamalinjoja. Yhdet vaativat kulutuksen vähentämistä, toiset uskovat vihreään teknologiaan ja kolmannet kieltävät kokonaan ihmisen vaikutuksen ilmastoon.

Saksan tuleva hallitus haluaa kieltää valehtelun ja viedä kansankiihottajilta oikeuden asettua ehdokkaaksi vaaleissa
Saksan kristillisdemokraattien ja demarien hallituskoalitio aikoo säätää desinformaation levittämisen rangaistavaksi teoksi. Valeuutisten levittämistä tehostavien verkkorobottien käyttö kielletään. Mediaa valvomaan se haluaa oman koneistonsa. Kritiikissä kysytään, aikooko mustapunahallitus perustaa myös totuusministeriön.

Yhdysvallat: Valkoinen talo ehdottaa julkisen yleisradiotoiminnan rahoituksen lopettamista

Valtiovarainministeri Riikka Purra: Joko saataisiin veroja oikeaan suuntaan ja kasvu liikkeelle Suomessakin?
Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra postaa veroista Facebookissa ja viestipalvelu X:ssä. Purran mukaan Suomi häviää verojen ja talouskasvun Ruotsi-maaottelun.

Ministeri Ranne: Asfaltti tuoksuu taas tänä kesänä – ”Tiehankkeet työllistävät nimenomaan suomalaisia”
Liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne kertoo, että teitä korjataan taas ennätystahtiin perussuomalaisten vahtivuorolla.

Sahateollisuus varoittaa ilmastokilvoittelun valtavista kustannuksista – Lulu Ranne: Suomen ei pidä valita näivettävää skenaariota, jossa metsäsektoriamme ajetaan alas

Suomen antama kehitysapu väheni 165 miljoonaa euroa yhdessä vuodessa
Kansainvälinen kehitysrahoitus kääntyi selvään laskuun vuonna 2024 niin Suomessa kuin kansainvälisesti. Tuoreen laskelman mukaan Suomen antama kehitysapu pieneni 12,9 prosenttia vuodesta 2023 vuoteen 2024 - siis yhdessä vuodessa.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
PS Naiset 1/2025

Lue lisää
Perussuomalainen 1/2025

Lue lisää