Jyrki Johannes Tervo
Vappu on tunnettu kauan työväen juhlana. Nykyinen hallitus valitettavasti vaikuttaa välillä tekevän hartiavoimin töitä, että juhlivaa työväkeä olisi aina vain entistä vähemmän. Johtavien ministereiden aika on mennyt Brysselissä rampatessa, muiden maiden omia ongelmia korjatessa.
Samanaikaisesti Suomea vaivaa krooninen työttömyys ja pula työpaikoista. Sata tuhatta luvattua työpaikkaa on kääntynyt tällä hallituskaudella sadaksi tuhanneksi menetetyksi työpaikaksi. Varsinais-Suomea moukaroi Nokian hiipuminen Microsoftin alle ja loistoristeilijöiden lipuminen Ranskaan. Metsäalan investointi Äänekoskelle on myönteinen uutinen kaikkien mielestä, mutta tällä hetkellä kun maamme työttömyys on noussut jo 9,5 prosenttiin on vielä pitkä matka parempaan tilanteeseen.
“Hallitus vaikuttaa tekevän hartiavoimin töitä, että juhlivaa työväkeä olisi aina vain entistä vähemmän.”
Europarlamenttivaalit ovat jälleen tuoneet esiin ilahtuneet huudahdukset siitä, kuinka fantastista Euroopan unionissa on. Se on kuulemma välttämättömyys, ja tärkein väylä, jolla Suomea ja Eurooppaa eteenpäin. Eteenpäin vieminen kuitenkin tarkoittaa entistä enemmän keskitettyä valtaa Brysseliin ja vähemmän päätöksentekoa Suomeen omista kansallisista asioistamme. EU tarkoittaa lisää menoja unionin paisuvaan budjettiin ja velkojen yhteisvastuuta myös niistä maista, jotka ovat hoitaneet huonosti oman taloutensa. Tämän maksat juuri sinä. Fantastista, joku sanoisi. Me Perussuomalaiset sanomme: Nyt riittää!
EU-jäsenyytensä aikana Suomi on maksanut kolmatta tuhatta miljoonaa euroa pelkästään muiden EU-maiden jäsenmaksualennuksia. Vuosittain Suomi maksaa EU:hun yli 650 miljoonaa euroa enemmän kuin me sieltä saamme. Olemme nettomaksajia.
Kun hallitus päätti leikata 100 miljoonaa euroa lapsilisistä, suomalaiset reagoivat voimakkaasti ja aivan aiheesta. Julkiset varamme eivät riitä edes lastensairaalaan, vaikka tarve olisi myös omille syöpä- ja traumasairaaloillekin. Oletko koskaan ajatellut, että Suomen vuosittaisella EU:lle menevällä nettojäsenmaksulla saisi uuden lastensairaalan, syöpä- ja traumasairaalaan joka vuosi! Rahaa jäisi vielä sunnilleen lapsilisien leikkauksen verran ylikin.
Otetaanpa vielä nopea katsaus EU:n tukipolitiikkaan. Suomi on korkeiden kustannusten maa. Talojen rakennusvaatimukset ovat kovia, asuntoja pitää lämmittää puolet vuodesta, tiet aurata, ruoka on kallista ja satoa saadaan vuodessa vain yksi. Ja sitten toisaalla Euroopan unionissa on taas alueita, joissa lämmitystä ei juuri tarvita ja pelloilta saa vuodessa kaksi satoa. Kumpaan suuntaan mielestäsi EU:n tukien pitäisi virrata? Etelään vai pohjoiseen? No, eteläänhän ne virtaa myös maatalousasioissa ja huonosti hoidettuihin talouksiin pistetään vielä ylimääräisiä tukipaketteja. Kreikka, esimerkiksi, on viime aikoihin asti ylläpitänyt yhtä maailman suurinta kauppalaivastoa, joka toimi verovapaasti. Rahaa on ja on ollut, mutta sitä on käytetty vastuuttomasti. Sitä on käytetty väärin ja niin, että nyt tavallinen kansa joutuu maksamaan eliitin hurvittelun. Tavallinen kansa maksaa Suomessa ja Kreikassa.
Onneksi työnteko on meillä suomalaisilla kuitenkin vielä arvossaan, koska kaikki hyvinvointi syntyy työstä. Tämä on ymmärretty Suomessa jo kauan ja sen pohjalta olemme rakentaneet pitkälle kehittyneen yhteiskunnan, joka tarjoaa asukkailleen laajoja hyvinvointipalveluja. Tämän takia meillä on pidettävä yllä työnteko- ja veronmaksuhalukkuutta. Se saavutetaan oikeudenmukaiselta tuntuvalla verotuksella ja palkkauksella. Myös se mihin suomalaisen duunarin selkänahasta revityt veroeurot käytetään on suuri merkitys. Suomalainen maksaa mielellään myös veroja, kun kokee, että ne käytetään järkevästi. EU:n myötä verovaroilla rahoitettavaa sosiaaliturvaamme laajennetaan yhä kauemmas. Yhden perheen ulkomailla asuville perheenjäsenille maksettavat lapsilisät, kotihoidontuet ja työttömyyskorvaukset voivat nousta tuhansiin euroihin vuodessa. Onko tämä oikein?
On tosiasia, että huono-osaisuus on Suomessa kasvanut. Pääasiassa huono-osaisuus johtuu pitkittyneestä työttömyydestä ja tukiriippuvuudesta, jota yhteiskuntamme tukiloukut edesauttavat. Me perussuomalaiset elämme todellisuudessa ja tiedämme, ettei kukaan ei voi tulla rikkaaksi tulonsiirroilla. Riittävä perusturva pitää olla ja ihmisten on saatava apua silloin kun he ovat avun tarpeessa, mutta siinä missä muut lupaavat verojen jälkeen 20 euroa lisää sosiaaliturvaa, me perussuomalaiset lupaamme tehdä töitä työn vastaanottamisen ja työn teettämisen helpottamiseksi. Me tarvitsemme Suomeen lisää yrittämistä ja yrittäjiä, uuden kasvun luojia ja heille taitavaa, ahkeraa työvoimaa. Tähän voitte myös te, hyvät vapun juhlijat, vaikuttaa. Ostamalla suomalaisia tuotteita, luotte työtä ja hyvinvointia Suomeen.
Kirjoitus on julkaistu Maria Lohelan blogissa >
MARIA LOHELA
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Iranin Teheranista kotoisin oleva nainen kertoo nähneensä burkan ensi kertaa Helsingissä. Hän kertoo tajunneensa tuolloin, että suomalainen feminismi tarkoittaa vain "sinisiä ja vihreitä hiuksia tai ajamattomia kainaloita".
Tänään vietetään kansainvälistä miestenpäivää. Nyky-yhteiskunnassa nainen voi avoimesti kertoa miesvihastaan, mutta toksisesta radikaalifeminismistä ei juurikaan puhuta. Somevaikuttaja Emmi Nuorgam sanoo vihaavansa "mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä". Kansanedustaja Joakim Vigelius vastaa kysymällä, miksei mediassa koskaan kirjoiteta avoimesti naisten radikalisoimiseen pyrkivistä vihaisista feministinaisista.
Pohjoismaisen yhteiskunnan polarisaatio kuplii kunnolla nyt jo koululaitoksessa. Ruotsalaisessa pikkukunnassa ”mustat ja valkoiset” ovat pitkin syksyä ottaneet yhteen nyrkein ja iskulausein. Useimmat tappeluihin ja levottomuuksiin osallistuneista ovat 10-vuotiaita.
Helsingin pormestariksi pyrkivä elinkeinoministeri Wille Rydman haluaa palauttaa pääkaupunkimme takaisin tunnollisille työssäkäyville ihmisille ja uutterille yrittäjille. - Helsinki kuuluu niihin alueisiin maassamme, jotka eniten kärsivät vääränlaisesta maahanmuuttopolitiikasta, Rydman sanoo.
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho kommentoi tuhat päivää jatkunutta Ukrainan sotaa Suomen Uutisille.
Viime vuosina media on korostanut kerronnassaan "laitaoikeistoa" ja välittänyt mielellään kuvaa oikeiston radikalisoitumisesta länsimaisena ilmiönä. Yhdysvalloista kerätyn datan valossa näyttää kuitenkin siltä, että pikemminkin vasemmiston näkemykset ovat muuttuneet radikaalimmiksi, kun taas oikeisto on pysynyt lähes paikallaan.
Suomi keskeyttää maaohjelman kautta tehtävän kahdenvälisen kehitysyhteistyön Somalian kanssa, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Tavio kertoo. Päätös palautuu hallitusohjelmaan, jossa linjataan, että Suomen kehitysyhteistyö on ehdollistettu omien kansalaisten vastaanottamiselle ja kansainvälisen sääntöperusteisen järjestyksen tukemiselle.
Suomen maahanmuuttopolitiikkaa tiukennetaan ulkomaalaislain muutoksilla. Kansainvälinen suojelu muutetaan luonteeltaan väliaikaiseksi, ja lupien kestoa lyhennetään EU-oikeuden mahdollistamaan minimiin. Jatkossa rikoksiin syyllistyminen ja kansallisen turvallisuuden vaarantaminen johtavat suojeluaseman myöntämättä jättämiseen tai lakkauttamiseen.
Tanskassa äskettäin suoritetun kyselytutkimuksen mukaan peräti kolmasosa Tanskan muslimeista sympatisoi terroristijärjestö Hamasia. Yhtä suuri osuus pitää Hamasin vuosi sitten Israeliin tekemää hyökkäystä oikeutettuna siviiliuhreista huolimatta. Tanskan muslimeista 44 prosenttia sanoo, että Israelin valtiolla ei ole oikeutta olemassaoloon.
Hämeenlinna ei maksakaan 1 500 euron hyvitystä alakoululaiselle, jonka yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta katsoi joutuneen syrjityksi uskonnon tai vakaumuksen perusteella tämän kuultua hengellistä musiikkia koulussa lokakuussa järjestetyssä uskonnollisessa konsertissa.
