Lehtikuva
Viikon 6/2015 luetuin
Perussuomalaisten kansanedustaja Hanna Mäntylä kummeksuu suuresti ministeri Laura Rädyn (kok.) antamaa haastattelua Helsingin Sanomissa. Sosiaali- ja terveysministeri Räty pohti lehden haastattelussa sosiaali- ja työttömyysturvajärjestelmien uudistamistarpeita.
Mäntylä ihmettelee ministerin tietopohjaa asioissa, joihin hän ottaa haastattelussa kantaa. Ministeri Räty toteaa haastattelussa, että “ansiosidonnaisen 500 päivää on pitkä aika, ja kaikki työllistämistoimethan alkavat vasta sen jälkeen.”
– Ministeri ilmeisesti ajattelee työttömälle ilmoitetettavan TE-toimistoon mentäessä, että kuule, odotas nyt se 500 päivää, ja katsellaan sitten uudestaan mitä kivaa keksitään. Tosielämässä asia ei todellakaan ole noin, vaan työllistämistoimet aloitetaan välittömästi. Niiden tuloksellisuudesta voidaan olla kyllä montaa mieltä, toteaa Mäntylä, joka on itsekin ollut työvoimahallinossa töissä.
Ministeri Räty kohautti taannoin pienituloisia koskevilla puheillaan. Hän aprikoi, moniko suomalainen löytää itsensä ryhmästä, joka tienaa alle 2 100 euroa tai 2 600 euroa.
Kansanedustaja Mäntylä arvioi, että kokoomus koittaa nyt selvästi nostaa profiiliaan ja tulla esiin puhumaan uskottavasti pienituloisten puolustajina.
– Taistelu pienituloisten äänistä on kova. Samaiset puolueet, jotka ovat vieneet ihmisarvoisen elämän lukuisilta suomalaisilta, nyt kilvan mainostavat huoltaan, Mäntylä summaa.
Hän näkee sosiaaliturvan uudistukset välttämättöminä.
– On selvää, että sosiaaliturvaa on uudistettava kokonaisuudessaan. Siihen vaaditaan myös ennakkoluulottomuutta ilman, että uudet ajatukset heti tyrmätään. Mitään uutta ei voi rakentaa, jos jumitetaan vanhoissa rakenteissa, jotka eivät enää paikkaamalla parane.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Iranin Teheranista kotoisin oleva nainen kertoo nähneensä burkan ensi kertaa Helsingissä. Hän kertoo tajunneensa tuolloin, että suomalainen feminismi tarkoittaa vain "sinisiä ja vihreitä hiuksia tai ajamattomia kainaloita".
Tänään vietetään kansainvälistä miestenpäivää. Nyky-yhteiskunnassa nainen voi avoimesti kertoa miesvihastaan, mutta toksisesta radikaalifeminismistä ei juurikaan puhuta. Somevaikuttaja Emmi Nuorgam sanoo vihaavansa "mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä". Kansanedustaja Joakim Vigelius vastaa kysymällä, miksei mediassa koskaan kirjoiteta avoimesti naisten radikalisoimiseen pyrkivistä vihaisista feministinaisista.
Pohjoismaisen yhteiskunnan polarisaatio kuplii kunnolla nyt jo koululaitoksessa. Ruotsalaisessa pikkukunnassa ”mustat ja valkoiset” ovat pitkin syksyä ottaneet yhteen nyrkein ja iskulausein. Useimmat tappeluihin ja levottomuuksiin osallistuneista ovat 10-vuotiaita.
Helsingin pormestariksi pyrkivä elinkeinoministeri Wille Rydman haluaa palauttaa pääkaupunkimme takaisin tunnollisille työssäkäyville ihmisille ja uutterille yrittäjille. - Helsinki kuuluu niihin alueisiin maassamme, jotka eniten kärsivät vääränlaisesta maahanmuuttopolitiikasta, Rydman sanoo.
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho kommentoi tuhat päivää jatkunutta Ukrainan sotaa Suomen Uutisille.
Viime vuosina media on korostanut kerronnassaan "laitaoikeistoa" ja välittänyt mielellään kuvaa oikeiston radikalisoitumisesta länsimaisena ilmiönä. Yhdysvalloista kerätyn datan valossa näyttää kuitenkin siltä, että pikemminkin vasemmiston näkemykset ovat muuttuneet radikaalimmiksi, kun taas oikeisto on pysynyt lähes paikallaan.
Suomi keskeyttää maaohjelman kautta tehtävän kahdenvälisen kehitysyhteistyön Somalian kanssa, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Tavio kertoo. Päätös palautuu hallitusohjelmaan, jossa linjataan, että Suomen kehitysyhteistyö on ehdollistettu omien kansalaisten vastaanottamiselle ja kansainvälisen sääntöperusteisen järjestyksen tukemiselle.
Suomen maahanmuuttopolitiikkaa tiukennetaan ulkomaalaislain muutoksilla. Kansainvälinen suojelu muutetaan luonteeltaan väliaikaiseksi, ja lupien kestoa lyhennetään EU-oikeuden mahdollistamaan minimiin. Jatkossa rikoksiin syyllistyminen ja kansallisen turvallisuuden vaarantaminen johtavat suojeluaseman myöntämättä jättämiseen tai lakkauttamiseen.
Tanskassa äskettäin suoritetun kyselytutkimuksen mukaan peräti kolmasosa Tanskan muslimeista sympatisoi terroristijärjestö Hamasia. Yhtä suuri osuus pitää Hamasin vuosi sitten Israeliin tekemää hyökkäystä oikeutettuna siviiliuhreista huolimatta. Tanskan muslimeista 44 prosenttia sanoo, että Israelin valtiolla ei ole oikeutta olemassaoloon.
Hämeenlinna ei maksakaan 1 500 euron hyvitystä alakoululaiselle, jonka yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta katsoi joutuneen syrjityksi uskonnon tai vakaumuksen perusteella tämän kuultua hengellistä musiikkia koulussa lokakuussa järjestetyssä uskonnollisessa konsertissa.
