Mäntylä ja Lindström: Työn vastaanottaminen kannattavaksi
Hallitus puolusti uutta ja erilaista tapaa huolehtia suomalaisten työttömien uudelleen työllistymisestä ja työllisyyspolitiikasta. Opposition esittämä haaste lankesi sosiaali- ja terveysministeri Hanna Mäntylän ja oikeus- ja työministeri Jari Lindströmin harteille.
SDP:n Kristiina Salonen nosti esille ansiosidonnaisen työttömyysturvan lyhentämisen 400 päivään. Hän kysyi Mäntylältä, kuinka monta uutta työpaikkaa leikkaus tuo.
Mäntylä vastasi, että toimenpiteessä on kyse yhdestä osasta laajempaa kokonaisuutta.
– Hallitus pyrkii uudistamaan sosiaali- ja työllisyyspolitiikkaa nimenomaan niin, että työn vastaanottamainen olisi kannustavampaa ja työttömät ja työnhakijat kohtaisivat aikaisempaa paremmalla tavalla, Mäntylä aloitti.
– Nämä työllisyysvaikutukset, joihin kysymyksessä viitattiin, pohjautuvat nimenomaan kansainväliseen tutkimukseen, jotka pystyvät osoittamaan, että tällaisilla toimenpiteillä on ennen kaikkea ihmisiä aktivoiva vaikutus. On ihan selvää, ettei tämä ole ainoa toimenpide, tämä on yksi osa laajempaa kokonaisuutta.
Työttömät ja työ kohtaamaan
Mäntylä korosti, että työttömät ja työpaikat pitää saada kohtaamaan entistä paremmin. Passiivisesta työllisyydenhoidosta pitää siirtyä aktiiviseen hoitoon.
– Se vaatii monentasoisia keinoja, joita etsimme yli hallinnonrajojen. Etsimme keinoja, joilla myös hiljaisia työpaikkoja pystytään entistä paremmin löytämään. Pyrimme löytämään järjestelmän, jossa työttömyysjaksot olisivat mahdollisimman lyhyitä. Siihen ei ole yksiselitteistä ja yksinkertaista ratkaisua, vaan vaatii paljon erilaisia toimenpiteitä, Mäntylä totesi.
Lindström: Ei tässä
tuhota järjestelmää
SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne syytti hallitusta siitä, että se “tuhoaa perälaudan”, joka turvaa työnhakijan, kunnes seuraava työpaikka löytyy. Hävettääkö, Rinne kysyi Lindströmiltä lainaten savolaista konemies Suhosta, joka kirjoitti työnhausta Savon Sanomiin.
– Ei minua hävetä laittaa Suomea kuntoon. 500 päivää, 400 päivää, 300 päivää on nämä, mitkä jäävät jäljelle. Ei tässä tuhota tätä järjestelmää. Me joudumme leikkaamaan ja tekemään kipeitä ratkaisuja, niin jouduitte tekin viime kaudella. Tämä on ikävä päätös, mutta tällä on myös aktivoiva vaikutus. Valtiovarainministeriön mukaan se on noin 10 000 henkilötyövuotta.
– Kyllä tässä yritetään hyvää tehdä niin, että se kannustaisi ihmisiä menemään töihin. Pitää katsoa hallitusohjelmaa: siellä on ne ratkaisut, eihän tällä yhdellä keinolla ratkaista Suomen ongelmia, Lindström korosti.
Rinne joutui pinteeseen
Mäntylä muistutti Rinnettä hänen Talouselämään elokuussa antamastaan haastattelusta, jossa hän kertoi olevansa valmis keskustelemaan myös ansiosidonnaisesta työttömyysturvasta.
– Totesitte haastattelussa, että kuten aivan oikein onkin, työttömyysturva on tarkoitettu turvaamaan toimeentulo työttömyyden aikana. Järjestelmässä on korjattavaa, jos sitä käytetään esimerkiksi vuorotteluvapaan tapaisesti. Kerrotte kuulleenne yrittäjiltä useasti, että monet pitävät 500 päivän työttömyysaikaa saavutettuna etuna, jonka aikana ei tarvitse mennä töihin, vaikka niitä olisi tarjolla. Olette sanonut, että jos on mahdollisuus työllistyä, työttömyyspäiväraha ei ole tarkoitettu sille vaihtoehdoksi eli se ei ole vuorotteluvapaa.
– Eikö ole näin, että teidän tavoitteenne on ollut sama kuin meillä? Me lähdemme hakemaan aktiivisia keinoja siihen, mihin tekin olette viitanneet, Mäntylä vastasi Rinteelle.
Paavo ei laulanut
Paavo Arhinmäki (vas.) muistutti puolestaan hallitusta, että työttömiä on 10 kertaa enemmän kuin avoimia työpaikkoja. Hän kysyi pääministerin sijaiselta Timo Soinilta (ps.), miten 20 000 työpaikkaa muuttuu kannustavuuden kautta työpaikoiksi 200 000:lle.
– Hetken jo luulin, että Arhinmäki laulaa, mutta näin ei käynytkään, Soini aloitti.
– Työttömän huoli on sataprosenttinen. Ensin meidän pitää lähteä siitä, että olemassa olevat työpaikat säilytetään. Se merkitsee, että pidämme huolta kustannuskilpailukyvystä, investoinneista, rahoituksesta, kaikesta tästä. Hallitus tekee kaikkensa, että näitä edellytyksiä, työpaikkoja on. Tarvitsemme lisää työpaikkoja, satsauksia julkiselta sektorilta, kuten hallitus infraan tekee, ja sitä kautta tulee mahdollisuuksia työpaikkoihin.
– Mutta hallitus on mahdollistaja, valtio ei voi olla viimekätinen työllistäjä, Soini korosti.
Kun työtä tarjotaan, pitää se ottaa vastaan, Rinne vastasi, mutta korosti SDP:n vaihtoehtoa, työllistämisseteliä.
Vartiainen vahvisti
hallituksen linjaa
Juhana Vartiainen (kok.) kertoi kansainvälisen ja suomalaisen tutkimuksen vahvistavan, että työttömyysturvan lyhennys lyhentää työttömyyttä ja pienentää rakenteellista työttömyyttä, kunhan myös työllistymisen kynnyksiä madalletaan eli lisätään työn kysyntää. Hän kysyi, millaisia kynnyksiä madaltavia toimia hallitus juonii.
Lindström kehui Vartiaisen osuneen asian ytimeen. Pitää katsoa koko hallitusohjelmaa ja todeta Soinin tavoin: pitää laittaa elinkeinopolitiikka kuntoon ja luoda työpaikkoja, joihin ihmiset voivat mennä.
– Eihän ole järkeä häärätä työvoimapolitiikassa, jos ei elinkeinopolitiikka toimi. Kaikki hallituksen toimenpiteet, kuten kannustinloukkujen purkaminen, osallistava perusturva, kaikki liittyvät siihen, että kannattaa ottaa työtä vastaan, tehdä töitä. Ei tässä olla kiusaamassa! Uskon SDP:n tuskan, että leikkaaminen sattuu, mutta te SDP:kin leikkasitte 50 miljoonaa työttömyysturvasta ansiosidonnaisesta, Lindström muistutti.
Filatov: Juuri siksi
ei ole varaa leikata!
Tällöin puheeseen tuli SDP:n entinen pitkäaikainen työllisyysministeri Tarja Filatov.
– Juuri sen vuoksi siitä ei olekaan varaa leikata, hän korosti höräyttäen salin melkoiseen nauruun. Hän vahvisti muutenkin Lindströmin kertomaa.
– Oleellista on, että työttömyyden kestolla on yhteyttä työllistymiseen. Mutta se ei ole pelkkä kestokysymys. Riippuu, paljonko on työpaikkoja tarjolla, kuinka aktiivinen työnvälitys on ja voiko kouluttautua, Filatov sanoi ja väitti hallituksen syövän näitä mahdollisuuksia.
– Filatov kertoi juuri siitä, mitä hallitus tekee. Olemme muutoshallitus! Kun ei ole rahaa, teemme asioita eri tavalla: velkaannumme, mutta pitäisi luoda kasvua. Tämä on iso haaste, eikä sitä edesauta se, ettei mikään tunnu kelpaavan teille. Mutta siitä huolimatta hallitus uskoo ohjelmaansa ja se on tärkeää: uskomme, että puolentoista vuoden kuluttua suunta lähtee muuttumaan ja ihmisille on niitä työpaikkoja, Lindström painotti.
Mäntylä: Kannustinloukkuja purettava
Ville Niinistö (vihr.) kysyi, uskooko hallitus pakkotyöhön vai työllistymiseen taloudellisella kannustimella. Hän peräsi myös perustulokokeilua.
Mäntylä vastasi, että sosiaaliturvajärjestelmä on monimutkainen ja sen uudistaminenkin on haastavaa. Kannustinloukkujakin on vaikeaa löytää ja purkaa.
– Siksi STM:ssä teemme töitä, jotta löydämme kipukohdat ja voimme aktivoida ihmisiä työn vastaanottamiseen. Se, että toimenpiteet tuntuvat leikkauksilta – ja toki ne sitä ovatkin – ei sulje pois kaikkia muita asioita, joita koko ajan teemme, että työn vastaanottaminen olisi aina kannattavaa. Perustulokokeilu on osaltaan yksi mahdollisuus löytää vaihtoehtoja, että järjestelmämme olisi selvä ja kannustaisi työn vastaanottamiseen kaikissa tilanteissa.
Veli-Pekka Leskelä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Mäntylä: Rahojen täytyy riittää myös tulevaisuudessa
Turunen muistutti: SDP:n, vasemmiston ja vihreiden politiikka ei ole ollut eläkeläismyönteistä
Viikon suosituimmat
Lähi-idästä kotoisin olevat naiset toivovat burkakieltoa: “Ennen kun tulin Suomeen, en ollut nähnyt burkaa”
Iranin Teheranista kotoisin oleva nainen kertoo nähneensä burkan ensi kertaa Helsingissä. Hän kertoo tajunneensa tuolloin, että suomalainen feminismi tarkoittaa vain "sinisiä ja vihreitä hiuksia tai ajamattomia kainaloita".
Emmi Nuorgam: “Vihaan mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä”
Tänään vietetään kansainvälistä miestenpäivää. Nyky-yhteiskunnassa nainen voi avoimesti kertoa miesvihastaan, mutta toksisesta radikaalifeminismistä ei juurikaan puhuta. Somevaikuttaja Emmi Nuorgam sanoo vihaavansa "mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä". Kansanedustaja Joakim Vigelius vastaa kysymällä, miksei mediassa koskaan kirjoiteta avoimesti naisten radikalisoimiseen pyrkivistä vihaisista feministinaisista.
Halla-aho: “Tällä tavoin venäläisille voitaisiin osoittaa, että vaikka kello käy, niin kello ei käy heidän hyväkseen”
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho kommentoi tuhat päivää jatkunutta Ukrainan sotaa Suomen Uutisille.
Rydman: Helsingin väestökehitys on haitallista – ”Lähiöissä tikittää aikapommi”
Helsingin pormestariksi ensi kevään kuntavaaleissa pyrkivä elinkeinoministeri Wille Rydman rohkaisee helsinkiläisäänestäjiä ja toteaa, että kehityssuunta, jossa suomalainen kantaväki on jäämässä vähemmistöksi omilla asuinalueillaan, voidaan vielä pysäyttää ja suunta voidaan kääntää. – Perussuomalaisilla on kaikki edellytykset tavoitella suurimman puolueen paikkaa kuntavaaleissa.
Pakolaispolitiikka kiristyy: Turvapaikkaa ei jatkossa myönnetä tai se lakkautetaan, jos henkilön katsotaan olevan vaaraksi yhteiskunnalle
Suomen maahanmuuttopolitiikkaa tiukennetaan ulkomaalaislain muutoksilla. Kansainvälinen suojelu muutetaan luonteeltaan väliaikaiseksi, ja lupien kestoa lyhennetään EU-oikeuden mahdollistamaan minimiin. Jatkossa rikoksiin syyllistyminen ja kansallisen turvallisuuden vaarantaminen johtavat suojeluaseman myöntämättä jättämiseen tai lakkauttamiseen.
Yöllä nousevat piiloistaan Butšan noidat – naiset putsaavat Ukrainan taivasta vihollisen drooneista
Päivisin he ovat eläinlääkäreitä, opettajia, yrittäjiä. Yöllä heistä kuoriutuu aivan jotakin muuta. Butšan noidat puhdistavat ilmatilaa venäläisten drooneista rynnäkkö- ja konekivääreillä. Vuoden 2022 verilöyly ja kansanmurha eivät unohdu, oli sodan lopputulos mikä hyvänsä.
Analyysi: Yhdysvalloissa vasemmisto radikalisoitui pienessä ajassa ja vieraantui hyvin kauas keskivertoäänestäjistä, ilmiö aiheuttaa vasemmistolle näköharhan
Viime vuosina media on korostanut kerronnassaan "laitaoikeistoa" ja välittänyt mielellään kuvaa oikeiston radikalisoitumisesta länsimaisena ilmiönä. Yhdysvalloista kerätyn datan valossa näyttää kuitenkin siltä, että pikemminkin vasemmiston näkemykset ovat muuttuneet radikaalimmiksi, kun taas oikeisto on pysynyt lähes paikallaan.
Suomen ja Somalian välinen maaohjelman kautta tapahtuva kehitysyhteistyö keskeytetään – ministeri Tavio: Suomi ei voi jatkaa kehitysyhteistyötä maan kanssa, joka ei ota takaisin omia kansalaisiaan
Suomi keskeyttää maaohjelman kautta tehtävän kahdenvälisen kehitysyhteistyön Somalian kanssa, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Tavio kertoo. Päätös palautuu hallitusohjelmaan, jossa linjataan, että Suomen kehitysyhteistyö on ehdollistettu omien kansalaisten vastaanottamiselle ja kansainvälisen sääntöperusteisen järjestyksen tukemiselle.
Puheenjohtaja Koskelalla ei ollut laskelmia työllisyystoimiensa tueksi illan A-talkissa: “Mulla ei ole antaa lukua sulle”
Pääministeri Petteri Orpo peräsi eilisessä A-talkissa vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskelalta lukuja kasvutoimiin. Vasemmistoliiton vaihtoehtobudjetti julkaistaan ensi viikolla, mutta Koskelalla ei ollut vielä antaa lukuja puheidensa tueksi. Suomen talouden tilaa koskevassa puheenjohtajien välisessä keskustelussa olivat paikalla Orpon ja Koskelan lisäksi perussuomalainen valtiovarainministeri Riikka Purra ja SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman.
Antikainen: Suomi irti Ottawan sopimuksesta ja maamiinat takaisin
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikaisen mielestä nyt on tullut aika, että Suomi irrottautuu jalkaväkimiinat kieltävästä Ottawan sopimuksesta.