Mäntylä ja Lindström: Työn vastaanottaminen kannattavaksi
Hallitus puolusti uutta ja erilaista tapaa huolehtia suomalaisten työttömien uudelleen työllistymisestä ja työllisyyspolitiikasta. Opposition esittämä haaste lankesi sosiaali- ja terveysministeri Hanna Mäntylän ja oikeus- ja työministeri Jari Lindströmin harteille.
SDP:n Kristiina Salonen nosti esille ansiosidonnaisen työttömyysturvan lyhentämisen 400 päivään. Hän kysyi Mäntylältä, kuinka monta uutta työpaikkaa leikkaus tuo.
Mäntylä vastasi, että toimenpiteessä on kyse yhdestä osasta laajempaa kokonaisuutta.
– Hallitus pyrkii uudistamaan sosiaali- ja työllisyyspolitiikkaa nimenomaan niin, että työn vastaanottamainen olisi kannustavampaa ja työttömät ja työnhakijat kohtaisivat aikaisempaa paremmalla tavalla, Mäntylä aloitti.
– Nämä työllisyysvaikutukset, joihin kysymyksessä viitattiin, pohjautuvat nimenomaan kansainväliseen tutkimukseen, jotka pystyvät osoittamaan, että tällaisilla toimenpiteillä on ennen kaikkea ihmisiä aktivoiva vaikutus. On ihan selvää, ettei tämä ole ainoa toimenpide, tämä on yksi osa laajempaa kokonaisuutta.
Työttömät ja työ kohtaamaan
Mäntylä korosti, että työttömät ja työpaikat pitää saada kohtaamaan entistä paremmin. Passiivisesta työllisyydenhoidosta pitää siirtyä aktiiviseen hoitoon.
– Se vaatii monentasoisia keinoja, joita etsimme yli hallinnonrajojen. Etsimme keinoja, joilla myös hiljaisia työpaikkoja pystytään entistä paremmin löytämään. Pyrimme löytämään järjestelmän, jossa työttömyysjaksot olisivat mahdollisimman lyhyitä. Siihen ei ole yksiselitteistä ja yksinkertaista ratkaisua, vaan vaatii paljon erilaisia toimenpiteitä, Mäntylä totesi.
Lindström: Ei tässä
tuhota järjestelmää
SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne syytti hallitusta siitä, että se “tuhoaa perälaudan”, joka turvaa työnhakijan, kunnes seuraava työpaikka löytyy. Hävettääkö, Rinne kysyi Lindströmiltä lainaten savolaista konemies Suhosta, joka kirjoitti työnhausta Savon Sanomiin.
– Ei minua hävetä laittaa Suomea kuntoon. 500 päivää, 400 päivää, 300 päivää on nämä, mitkä jäävät jäljelle. Ei tässä tuhota tätä järjestelmää. Me joudumme leikkaamaan ja tekemään kipeitä ratkaisuja, niin jouduitte tekin viime kaudella. Tämä on ikävä päätös, mutta tällä on myös aktivoiva vaikutus. Valtiovarainministeriön mukaan se on noin 10 000 henkilötyövuotta.
– Kyllä tässä yritetään hyvää tehdä niin, että se kannustaisi ihmisiä menemään töihin. Pitää katsoa hallitusohjelmaa: siellä on ne ratkaisut, eihän tällä yhdellä keinolla ratkaista Suomen ongelmia, Lindström korosti.
Rinne joutui pinteeseen
Mäntylä muistutti Rinnettä hänen Talouselämään elokuussa antamastaan haastattelusta, jossa hän kertoi olevansa valmis keskustelemaan myös ansiosidonnaisesta työttömyysturvasta.
– Totesitte haastattelussa, että kuten aivan oikein onkin, työttömyysturva on tarkoitettu turvaamaan toimeentulo työttömyyden aikana. Järjestelmässä on korjattavaa, jos sitä käytetään esimerkiksi vuorotteluvapaan tapaisesti. Kerrotte kuulleenne yrittäjiltä useasti, että monet pitävät 500 päivän työttömyysaikaa saavutettuna etuna, jonka aikana ei tarvitse mennä töihin, vaikka niitä olisi tarjolla. Olette sanonut, että jos on mahdollisuus työllistyä, työttömyyspäiväraha ei ole tarkoitettu sille vaihtoehdoksi eli se ei ole vuorotteluvapaa.
– Eikö ole näin, että teidän tavoitteenne on ollut sama kuin meillä? Me lähdemme hakemaan aktiivisia keinoja siihen, mihin tekin olette viitanneet, Mäntylä vastasi Rinteelle.
Paavo ei laulanut
Paavo Arhinmäki (vas.) muistutti puolestaan hallitusta, että työttömiä on 10 kertaa enemmän kuin avoimia työpaikkoja. Hän kysyi pääministerin sijaiselta Timo Soinilta (ps.), miten 20 000 työpaikkaa muuttuu kannustavuuden kautta työpaikoiksi 200 000:lle.
– Hetken jo luulin, että Arhinmäki laulaa, mutta näin ei käynytkään, Soini aloitti.
– Työttömän huoli on sataprosenttinen. Ensin meidän pitää lähteä siitä, että olemassa olevat työpaikat säilytetään. Se merkitsee, että pidämme huolta kustannuskilpailukyvystä, investoinneista, rahoituksesta, kaikesta tästä. Hallitus tekee kaikkensa, että näitä edellytyksiä, työpaikkoja on. Tarvitsemme lisää työpaikkoja, satsauksia julkiselta sektorilta, kuten hallitus infraan tekee, ja sitä kautta tulee mahdollisuuksia työpaikkoihin.
– Mutta hallitus on mahdollistaja, valtio ei voi olla viimekätinen työllistäjä, Soini korosti.
Kun työtä tarjotaan, pitää se ottaa vastaan, Rinne vastasi, mutta korosti SDP:n vaihtoehtoa, työllistämisseteliä.
Vartiainen vahvisti
hallituksen linjaa
Juhana Vartiainen (kok.) kertoi kansainvälisen ja suomalaisen tutkimuksen vahvistavan, että työttömyysturvan lyhennys lyhentää työttömyyttä ja pienentää rakenteellista työttömyyttä, kunhan myös työllistymisen kynnyksiä madalletaan eli lisätään työn kysyntää. Hän kysyi, millaisia kynnyksiä madaltavia toimia hallitus juonii.
Lindström kehui Vartiaisen osuneen asian ytimeen. Pitää katsoa koko hallitusohjelmaa ja todeta Soinin tavoin: pitää laittaa elinkeinopolitiikka kuntoon ja luoda työpaikkoja, joihin ihmiset voivat mennä.
– Eihän ole järkeä häärätä työvoimapolitiikassa, jos ei elinkeinopolitiikka toimi. Kaikki hallituksen toimenpiteet, kuten kannustinloukkujen purkaminen, osallistava perusturva, kaikki liittyvät siihen, että kannattaa ottaa työtä vastaan, tehdä töitä. Ei tässä olla kiusaamassa! Uskon SDP:n tuskan, että leikkaaminen sattuu, mutta te SDP:kin leikkasitte 50 miljoonaa työttömyysturvasta ansiosidonnaisesta, Lindström muistutti.
Filatov: Juuri siksi
ei ole varaa leikata!
Tällöin puheeseen tuli SDP:n entinen pitkäaikainen työllisyysministeri Tarja Filatov.
– Juuri sen vuoksi siitä ei olekaan varaa leikata, hän korosti höräyttäen salin melkoiseen nauruun. Hän vahvisti muutenkin Lindströmin kertomaa.
– Oleellista on, että työttömyyden kestolla on yhteyttä työllistymiseen. Mutta se ei ole pelkkä kestokysymys. Riippuu, paljonko on työpaikkoja tarjolla, kuinka aktiivinen työnvälitys on ja voiko kouluttautua, Filatov sanoi ja väitti hallituksen syövän näitä mahdollisuuksia.
– Filatov kertoi juuri siitä, mitä hallitus tekee. Olemme muutoshallitus! Kun ei ole rahaa, teemme asioita eri tavalla: velkaannumme, mutta pitäisi luoda kasvua. Tämä on iso haaste, eikä sitä edesauta se, ettei mikään tunnu kelpaavan teille. Mutta siitä huolimatta hallitus uskoo ohjelmaansa ja se on tärkeää: uskomme, että puolentoista vuoden kuluttua suunta lähtee muuttumaan ja ihmisille on niitä työpaikkoja, Lindström painotti.
Mäntylä: Kannustinloukkuja purettava
Ville Niinistö (vihr.) kysyi, uskooko hallitus pakkotyöhön vai työllistymiseen taloudellisella kannustimella. Hän peräsi myös perustulokokeilua.
Mäntylä vastasi, että sosiaaliturvajärjestelmä on monimutkainen ja sen uudistaminenkin on haastavaa. Kannustinloukkujakin on vaikeaa löytää ja purkaa.
– Siksi STM:ssä teemme töitä, jotta löydämme kipukohdat ja voimme aktivoida ihmisiä työn vastaanottamiseen. Se, että toimenpiteet tuntuvat leikkauksilta – ja toki ne sitä ovatkin – ei sulje pois kaikkia muita asioita, joita koko ajan teemme, että työn vastaanottaminen olisi aina kannattavaa. Perustulokokeilu on osaltaan yksi mahdollisuus löytää vaihtoehtoja, että järjestelmämme olisi selvä ja kannustaisi työn vastaanottamiseen kaikissa tilanteissa.
Veli-Pekka Leskelä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Mäntylä: Rahojen täytyy riittää myös tulevaisuudessa
Turunen muistutti: SDP:n, vasemmiston ja vihreiden politiikka ei ole ollut eläkeläismyönteistä
Viikon suosituimmat
Teemu Keskisarjan ja Onni Rostilan kolumni: Näin Yle valeuutisoi pikkutyttöjen teurastuksen
Itäkeskuksen muslimiyrittäjä HS:lle: Hameen on oltava löysä lantion kohdalta, jotta muut miehet kuin minä eivät näe
Helsingin Itäkeskuksen Hansasillalla esillä ollut islamilaisia pukeutumissääntöjä esittelevä kyltti on puhututtanut mediassa ja somessa tällä viikolla. Kyltissä kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa samankaltaisia kylttejä on nähty jo pitkään. Saksassa on tuotu oikeuden eteen myös sharia-poliiseja.
Maahanmuuttopolitiikka kiristyy koko EU:ssa – PS-meppi Sebastian Tynkkynen: ”Ratkaisujen aika on tullut” – kokoomuksen meppi Aura Salla nosti äärioikeistokortin
Euroopan unionin maahanmuuttopolitiikka on liikkeessä ja kääntymässä selvästi tiukempaan suuntaan. Sekä keskeisissä EU-toimielimissä että jäsenvaltioiden hallinnoissa ilmenee tahtotilaa tiukentaa maahanmuuton sääntöjä ja tehostaa laittomasti EU:ssa oleskelevien palautuksia. - Ihmisoikeuksista EU:ssa pidetään jatkossakin kiinni, mutta kenenkään ihmisoikeus ei ole oleskelu laittomasti EU-maissa, perussuomalaisten meppi Sebastian Tynkkynen sanoo.
Vihersiirtymä vastatuulessa: Saksalaisautoilijat vaihtavat sähköautonsa bensaan ja dieseliin
Autoilijoiden siirtyminen sähköisiin kulkuvälineisiin tökkii välittömästi, kun tuet loppuvat. Saksassa jopa kolmannes sähköautoaan vaihtaneista on siirtynyt takaisin bensaan tai dieseliin sen jälkeen, kun avustukset hiipuivat. Tavoite fossiilivapaasta uusien autojen kaupasta vuonna 2035 karkaa yhä kauemmaksi.
Kamala Harris on positiivisen erityiskohtelun tuotos – maailman menestynein “DEI-rekry”
Kamala Harris on uransa joka käänteessä hyötynyt siitä, että hän on nainen ja kuuluu rodulliseen vähemmistöön. Hän on malliesimerkki siitä, miten paljon positiivinen erityiskohtelu voi edistää vähemmistöjen menestystä. Varapresidenttinä hän oli Bidenin "DEI-rekry", joka lopulta syrjäytti presidentti Bidenin. Nyt hänellä on mahdollisuus nousta maailman mahtavimman maan presidentiksi.
Yle kehysti Trumpin kampanjatilaisuuden vitsin rasismiksi: ”Roskasaari” – tosiasiassa Puerto Rico hukkuu roskiin
Ylen toimittajien mieleen ei tullut tarkistaa, miksi Amerikassa on ennenkin kutsuttu Puerto Ricoa roskasaareksi. Rasismi ei liity asiaan, vaan vertaus on sangen kirjaimellinen, koska roskia Puerto Ricossa riittää. Saaren asukkaiden yksi suurimpia ongelmia onkin jäteasemien tilan puute, ja eri arvioiden mukaan kaatopaikkatila saattaa loppua kesken 2–4 vuodessa.
Mäenpää: Itäkeskuksen kyltit seurausta vihreiden maahanmuuttopolitiikasta
Yksi kuluvan viikon kuumimmista puheenaiheista on ollut Helsingin Itäkeskukseen ilmestynyt herättänyt ohjetaulu koskien musliminaisten pukeutumista. Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää muistuttaa ohjeistuksesta pöyristynyttä vihreiden puheenjohtajaa Sofia Virtaa siitä, että tapahtunut on seurasta vihreidenkin tukemasta avoimien rajojen maahanmuuttopolitiikasta.
PS-Nuoriso: Suomessa ei ole sijaa sharia-laille
Perussuomalainen Nuoriso on tyrmistynyt, mutta ei vähääkään yllättynyt islamilaisten pukeutumissääntöjen julistamisesta Itäkeskuksessa. Uutisoidussa julisteessa kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa julisteet ovatkin jo vuosia sitten vaihtuneet islamistisiin “sharia-poliiseihin”, jotka häiriköivät kansalaisia islamilaisten oppien rikkomisesta.
SVT nauhoitti salaa Malmössä imaamin perjantairukouksen, jossa ylistettiin Hizbollahin johtaja Nasrallahia
Ruotsin yleisradioyhtiön uutistoimitus SVT Nyheter oli tekemässä tutkivaa journalismia, kun imaami Sami Al-Tameemi ylisti Hizbollahin edesmennyttä johtajaa Hassan Nasrallahia perjantairukouksessa Libanonin kulttuuriyhdistyksessä Malmössä. Hän kutsui Nasrallahia marttyyriksi. SVT nauhoitti tilaisuuden. Tämä oli SVT:n toinen käynti yhdistyksen tiloissa.
Kun transkiihkoilu tieteen jyräsi: woke-aktivistilääkäri salasi tutkimustulokset, joiden mukaan murrosiän siirtäminen ei paranna nuorten mielenterveyttä
Merkittävänä transoikeuksien puolestapuhujana tunnettu lääkäri myönsi estäneensä julkaisemasta tutkimustuloksia vuosikymmenen takaisesta hankkeesta, jonka tulokset eivät miellyttäneet häntä. Veronmaksajien rahoittaman, 10 miljoonaa dollaria maksaneen hankkeen tarkoituksena oli selvittää murrosikää jarruttavien hoitojen vaikutuksia amerikkalaislapsiin. Tutkimuksesta ei löytynyt näyttöä sille, että murrosiän lykkääminen parantaisi potilaiden mielenterveyttä. New York Timesin haastattelema kohutohtori Johanna Olson-Kennedy uskoo, että lapsille suunnattujen transhoitojen kriitikot saattaisivat hyödyntää tutkimustuloksia poliittisesti. Olson-Kennedyn toimintaa on arvosteltu tieteen vastaiseksi. Kriitikot huomauttavat, että tutkimustulosten panttaaminen estää kansaa saamasta tieteellistä tietoa aiheesta, joka jakaa amerikkalaisten mielipiteitä erittäin jyrkästi.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2024
Lue lisää