LEHTIKUVA
Mäntylä: Hyvä elämä tarkoittaa muutakin kuin euroja
Eläkeläisten asemasta nousi varsin tiukka keskustelu eduskunnan välikysymyskeskustelussa. Hallitus puolusti kuitenkin tiukasti hallitusvastuussa tekemiään päätöksiä, joista monia oppositio luki kuin piru raamattua.
Talousvaliokunnan puheenjohtaja Kaj Turunen (ps.) muistutti oppositiota, että senkin tulisi pitäytyä totuudessa: eläkeläisten asumistukea ei olla kuitenkaan poistamassa, kuten vasemmalta laidalta kuului.
Eläkeläiset nähtävä yksilöinä
Sosiaali- ja terveysministeri Hanna Mäntylä (ps.) kiitti puhujia heidän huomioistaan ja muistutti päättäjien osuudesta ja vastuusta.
– Päätökset eivät ole helppoja. Jokainen joutuu käymään kovia arvokeskusteluja itsensä kanssa. Valitettavasti se tarkoitta joskus hyvinkin kipeitä päätöksiä, joihin meidän vain on sopeuduttava, Mäntylä totesi.
– Hyvä ja ihmisarvoinen elämä tarkoittaa muutakin kuin euroja. Siihenhän hallitus eri toimenpiteillään pyrkiikin: että loisimme rakenteet ja järjestelmät, jotka mahdollistavat ihmisarvoisen elämän, Mäntylä korosti.
– Jokainen eläkeläinen on nähtävä myös yksilönä. Ettei se ole vain massaa, jolle määrätään ylhäältä kaikki korvaukset, vaan että huomaamme myös yksilölliset kokemukset heidän tarpeistaan, Mäntylä huomautti.
Peruspalveluministeri Juha Rehula (kesk.) täydensi, että turvallisuus on edellytys kotona asumiselle. Siihen hallitus pyrkii vaikuttamaan niin, että mahdollisimman monelle kotona asumisen edellytykset täyttyvät.
– Omaishoidon tukeminen on harvoja asioita, joihin sijoitetaan uutta rahaa, jotta tavoite täyttyisi. Se on mullistus: kotona asuminen nousee kaikkein tärkeimmäksi, Rehula korosti.
Terho: Oppositio ei
leikkaisi mistään
Perussuomalaisten ryhmäjohtaja Sampo Terho sanoi huomanneensa viime viikkoina opposition puheista yhdenmukaisuuden: he kysyvät aina, ”miksi juuri tästä asiasta leikataan?” – varoen koskaan mainitsemasta, mistä sitä saisi leikata.
– Alan saada sen kuvan, että opposition mielestä ei mistään tarvitsekaan leikata. Ja he lupaavat, etteivät he leikkaisi mitään. Se on vaarallista sanoa Suomen kansalle tilanteessa, jossa olemme eläneet seitsemän vuotta taantumassa ja josta täytyy löytää tie ulos.
– Täällä on puhuttu törkeydestä. Yhtä törkeää olisi olla tekemättä mitään. Tämä hallitus toimii. Kyllä, se voi olla ikävää itse kullekin, koska jokainen osallistuu talkoisiin. Tämä on ainoa tie päästä ulos kriisistä, johon tämä ensimmäisenä hallituksena pyrkii pois, Terho korosti.
Mäntylä vastasi vielä Jukka Gustafssonille (sd.), ettei hallitus ole moraaliton. Gustafsson piti kaikkein köyhimmiltä eläkeläisiltä leikkaamista moraalittomana.
– Oliko teidän mielestä moraalista ottaa 15 miljardia euroa lisää velkaa? Mäntylä kysyi.
Oppositiossa on helppoa
Ensimmäisen kauden kansanedustaja Laura Huhtasaari (ps.) muistutti, että oppositiossa on helppoa olla oikeassa.
– Kun raha loppuu, alkaa ajatteleminen. Kyllä, minä tunnen piston sydämessäni – mutta teillä oppositiossa on varmaan rahasäkki. Pyydän, että annatte sen meille.
Mika Niikko (ps.) myönsi hallituksen olevan vaikeassa asemassa ja syystäkin asioita nostetaan esille. Hän ei kuitenkaan hyväksy retoriikkaa, puhetapaa, joka lietsoo ihmisten pelkoja.
– Että ihmiset ovat peloissaan tai pääsevät suihkuun vain kerran viikossa. Tai että heinäsirkat ja rutto tulevat ja kaikki viedään. Kuitenkin omaishoidon tuki ja kotihoidon resurssit paranevat, Niikko korosti.
Antti Rinne (sd.) väitti, että hallituksella oli vaihtoehtoja esimerkiksi 200 miljoonan euron autoveron alennuksesta. Turunen vastasi tähän.
– Jos katsotaan puolueita, jotka ovat kurmuuttaneet eläkeläisiä, ne ovat SDP, vasemmistoliitto ja vihreät, Turunen totesi ja muistutti omaishoidon saaneen hallitukselta 50 miljoonaa euroa lisää rahaa.
Veli-Pekka Leskelä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Turunen muistutti: SDP:n, vasemmiston ja vihreiden politiikka ei ole ollut eläkeläismyönteistä
Iso riita vaikutusarvioista
Viikon suosituimmat
Teemu Keskisarjan ja Onni Rostilan kolumni: Näin Yle valeuutisoi pikkutyttöjen teurastuksen
Itäkeskuksen muslimiyrittäjä HS:lle: Hameen on oltava löysä lantion kohdalta, jotta muut miehet kuin minä eivät näe
Helsingin Itäkeskuksen Hansasillalla esillä ollut islamilaisia pukeutumissääntöjä esittelevä kyltti on puhututtanut mediassa ja somessa tällä viikolla. Kyltissä kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa samankaltaisia kylttejä on nähty jo pitkään. Saksassa on tuotu oikeuden eteen myös sharia-poliiseja.
Maahanmuuttopolitiikka kiristyy koko EU:ssa – PS-meppi Sebastian Tynkkynen: ”Ratkaisujen aika on tullut” – kokoomuksen meppi Aura Salla nosti äärioikeistokortin
Euroopan unionin maahanmuuttopolitiikka on liikkeessä ja kääntymässä selvästi tiukempaan suuntaan. Sekä keskeisissä EU-toimielimissä että jäsenvaltioiden hallinnoissa ilmenee tahtotilaa tiukentaa maahanmuuton sääntöjä ja tehostaa laittomasti EU:ssa oleskelevien palautuksia. - Ihmisoikeuksista EU:ssa pidetään jatkossakin kiinni, mutta kenenkään ihmisoikeus ei ole oleskelu laittomasti EU-maissa, perussuomalaisten meppi Sebastian Tynkkynen sanoo.
Vihersiirtymä vastatuulessa: Saksalaisautoilijat vaihtavat sähköautonsa bensaan ja dieseliin
Autoilijoiden siirtyminen sähköisiin kulkuvälineisiin tökkii välittömästi, kun tuet loppuvat. Saksassa jopa kolmannes sähköautoaan vaihtaneista on siirtynyt takaisin bensaan tai dieseliin sen jälkeen, kun avustukset hiipuivat. Tavoite fossiilivapaasta uusien autojen kaupasta vuonna 2035 karkaa yhä kauemmaksi.
Kamala Harris on positiivisen erityiskohtelun tuotos – maailman menestynein “DEI-rekry”
Kamala Harris on uransa joka käänteessä hyötynyt siitä, että hän on nainen ja kuuluu rodulliseen vähemmistöön. Hän on malliesimerkki siitä, miten paljon positiivinen erityiskohtelu voi edistää vähemmistöjen menestystä. Varapresidenttinä hän oli Bidenin "DEI-rekry", joka lopulta syrjäytti presidentti Bidenin. Nyt hänellä on mahdollisuus nousta maailman mahtavimman maan presidentiksi.
Yle kehysti Trumpin kampanjatilaisuuden vitsin rasismiksi: ”Roskasaari” – tosiasiassa Puerto Rico hukkuu roskiin
Ylen toimittajien mieleen ei tullut tarkistaa, miksi Amerikassa on ennenkin kutsuttu Puerto Ricoa roskasaareksi. Rasismi ei liity asiaan, vaan vertaus on sangen kirjaimellinen, koska roskia Puerto Ricossa riittää. Saaren asukkaiden yksi suurimpia ongelmia onkin jäteasemien tilan puute, ja eri arvioiden mukaan kaatopaikkatila saattaa loppua kesken 2–4 vuodessa.
Mäenpää: Itäkeskuksen kyltit seurausta vihreiden maahanmuuttopolitiikasta
Yksi kuluvan viikon kuumimmista puheenaiheista on ollut Helsingin Itäkeskukseen ilmestynyt herättänyt ohjetaulu koskien musliminaisten pukeutumista. Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää muistuttaa ohjeistuksesta pöyristynyttä vihreiden puheenjohtajaa Sofia Virtaa siitä, että tapahtunut on seurasta vihreidenkin tukemasta avoimien rajojen maahanmuuttopolitiikasta.
PS-Nuoriso: Suomessa ei ole sijaa sharia-laille
Perussuomalainen Nuoriso on tyrmistynyt, mutta ei vähääkään yllättynyt islamilaisten pukeutumissääntöjen julistamisesta Itäkeskuksessa. Uutisoidussa julisteessa kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa julisteet ovatkin jo vuosia sitten vaihtuneet islamistisiin “sharia-poliiseihin”, jotka häiriköivät kansalaisia islamilaisten oppien rikkomisesta.
SVT nauhoitti salaa Malmössä imaamin perjantairukouksen, jossa ylistettiin Hizbollahin johtaja Nasrallahia
Ruotsin yleisradioyhtiön uutistoimitus SVT Nyheter oli tekemässä tutkivaa journalismia, kun imaami Sami Al-Tameemi ylisti Hizbollahin edesmennyttä johtajaa Hassan Nasrallahia perjantairukouksessa Libanonin kulttuuriyhdistyksessä Malmössä. Hän kutsui Nasrallahia marttyyriksi. SVT nauhoitti tilaisuuden. Tämä oli SVT:n toinen käynti yhdistyksen tiloissa.
Koko läntinen maailma velloo tunnemyrskyissä – Suomestakin tuli puberteettiyhteiskunta, jota rakennetaan fiilispohjalta
Tietokirjailija-kouluttaja Katleena Kortesuon uutuuskirja "Tunteet tapissa" kertoo havainnollisesti, kuinka olemme siirtyneet tietopohjaisesta konsensusyhteiskunnasta tunneuskovaisuuden maailmaan, jonka perustukset valettiin 1980- ja 1990-luvuilla. Monelta osin yhteiskuntamme on kuin 13-vuotias teini, joka kokee tunteita vahvasti ja viskoutuu tunnemyrskyn mukana milloin mihinkin suuntaan. Pelkkä tunne on kuitenkin surkea kumppani silloin, jos edessä on vaikea ja kauaskantoinen päätös.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2024
Lue lisää