Mannheimin poliiseja paikassa, jossa afganistanilainen islamisti puukotti heidän kollegansa kuoliaaksi. / LEHTIKUVA
Mannheimin verinen veitsi-isku oli Saksassa yksi monista – poliitikot vaativat islamistien karkottamista ja rajua muutosta siirtolais- ja maahantulopolitiikkaan
Viimeisin tappava veitsi-isku tehtiin Saksasa viikko sitten Mannheimin kaupungin torilla, jossa afganistanilainen turvapaikanhakija surmasi 30-senttisellä taisteluveitsellään poliisin ja haavoitti viittä muuta ihmistä.
Saksassa tehtiin viime vuonna 13 844 veitsi-iskua. Sama tahti on jatkunut myös tänä vuonna. Lähes puolet iskuista on maahantulijoiden, turvapaikanhakijoiden ja siirtolaisten tekemiä. Ulkomaalaisiksi ei lueta jo Saksan passin saaneita kaksoiskansalaisia.
Poliisi kuoli, poliitikko sai pahoja vammoja
Mannheimissa iskeneen islamistin ensimmäinen uhri oli puhetilaisuuteen valmistautunut saksalainen islamkriittinen poliitikko Michael Stürzenberger, joka sai iskusta vakavia vammoja kasvoihinsa ja jalkaansa.
Paikalla tilaisuutta valvomassa ollutta 29-vuotiasta poliisia afganistanilainen iski veitsellään päähän sellaisella vimmalla, että tämä kuoli kaksi päivää myöhemmin veitsen terän aiheuttamaan vaikeaan aivovammaan.
Liittokansleri vaatii karkotuksia
Islamistinen attentaatti synnytti torstaina liittopäivillä kovaäänisen ja riitaisan keskustelun Saksan maahanmuutto- ja pakolaispolitiikasta.
Liitokansleri Olaf Scholz (sd) nimitti tapausta terroriteoksi, joka takana on radikaalin islamismin ihmisvihamielinen ideologia.
Hänen mukaansa tällaiset rikolliset on karkotettava myös Syyriaan ja Afganistaniin, joita molempia on pidetty tähän asti maina, joihin ei karkoteta ketään niiden vaarallisuuden takia. Varsinkin vihreät ovat pitäneet tästä määrittelystä kiinni.
Oman maan suojelu menee edelle
Saksan oma turvallisuusintressi on Scholzin mukaan kuitenkin painavampi kuin intressi suojella rikollista. Myös terroritekojen ihannoinnin ja vähättelyn tulee johtaa hänen mielestään maasta karkottamiseen.
Karkotuksia yleisesti vastustavien vihreiden ryhmässä epäiltiin, ettei tekijän palauttamisesta päästä yksimielisyyteen Afganistania hallitsevien talebanien kanssa. He eivät myöskään halua, että talebaneille maksettaisiin sopimuksesta.
Saksan kristillisdemokraattien (CDU) puheenjohtaja Friedrich Merz vaati demarien, vihreiden ja liberaalien hallitukselta nopeaa ja päättäväistä reaktiota. Ainaisen varoittelun ja valittelun sijasta tarvitaan hänen mukaansa nyt konkreettisia tekoja.
Islamistinen keskus suljettava
Merz vaati sisäministeri Nancy Faeseria (sd) sulkemaan välittömästi Hampurissa sijaitsevan islamistisen keskuksen, joka on tullut kuuluisaksi uskonnon varjolla tekemästään aggressiivisesta agitaatiotoiminnastaan.
Keskuksen piiristä on järjestetty myös mielenosoituksia, joissa on vaadittu Saksan muuttamista islamilaiseksi kalifaatiksi sekä Saksan lain korvaamista islamilaisella sharialla.
Hallitusta Merz vaati lopettamaan Afganistaniin vuosittain ohjattavan satojen miljoonien eurojen arvoisen kehitysavun.
Vaihtoehtopuolue vaatii ”siirtolaiskäännettä”
Tapaus osoittaa, että Saksa ei kykene suojaamaan kansalaisiaan, sanoi oppositiossa istuvan oikeistolaisen Vaihtoehto Saksalle -puolueen (AfD) puheenjohtaja Alice Weidel.
Hän vaati Saksaan ”siirtolaiskäännettä”, joka tarkoittaa rajojen sulkemisen laittomilta tulijoilta ja islamistien karkottamista.
Weidel syytti Mannheimin tapaukseen ja tuhansiin muihin veitsi-iskuihin viitaten hallitusta ideologiasta, joka suojelee rikollisia ja maksaa ihmishenkiä.
Hyvin integroituneesta tuli terroristi
Mannheimin iskuista pidätetty afganistanilainen Sulaiman A. saapui Saksaan vuonna 2013 veljensä kanssa alaikäisenä turvapaikanhakijana.
Vaikka hänen hakemuksensa hylättiin, niin hän sai silti luvan jäädä maahan. Myöhemmin hän avioitui naisen kanssa, jolla on Saksan passi. Avioparilla on 2- ja 3-vuotiaat lapset.
Medialle lausuntoja antaneet naapurit olivat pistäneet merkille aluksi esimerkillisen hyvin integroituneena pakolaisena pidetyn Sulaiman A:n muutoksen parrakkaaksi islamistiksi samalla kun hän muuttui aggressiiviseksi ja sulkeutuneeksi.
Poliisin tekemässä kotietsinnässä ja viestiliikenteestä löytyi merkkejä hänen kiinnittymisestään islamisteihin.
Saksassa islamistista ja terroristista potentiaalia
Saksassa on tilastojen mukaan 27 480 islamistia, joista 1 680:lla on ”islamistista ja terroristista potentiaalia”. Heistä 820:llä ei ole Saksan kansalaisuutta.
Osa islamisteista luokitellaan niin sanotuiksi ”vaarantajiksi”, jotka ovat koska tahansa valmiita osallistumaan terroritekoihin.
Saksan tuvallisuusviranomaiset varoittavat kohonneesta islamistisesta terrorivaarasta pian alkavien jalkapallon EM-kisojen yhteydessä.
Berliinin pelastuslaitos ja sairaalat ovat harjoitelleet mahdollisen iskun varalta. Kuvitellussa tilanteessa terrori-isku kohdistuu 900 ihmiseen, joista yli sata loukkaantuu erittäin vakavasti.
Saksassa on kuollut vuosina 2016-2023 tehdyissä islamistisissa terroriteoissa viisitoista ja loukkaantunut 104 ihmistä.
PERTTI RÖNKKÖ, BERLIINI
Artikkeliin liittyvät aiheet
- Michael Stürzenberger Nancy Faeser veitsi-isku laittomasti maahan tulevat Alice Weidel islamistit siirtolaiset karkotukset Olaf Scholz Turvapaikanhakijat Terrorismi Saksa Rikollisuus
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Epäilty terrori-isku Saksassa: Veitsimies hyökkäsi islamisaatiota vastustavaan puhetilaisuuteen
Taas veitsihyökkäys Mannheimissa – nyt uhrina AfD:n paikallispoliitikko
Oikeisto- ja vasemmistoradikaalit sekä islamistit tekivät Saksassa viime vuonna ennätysmäärän rikoksia
Tutkimus: 85 % eurooppalaisista haluaa EU:lta enemmän tekoja laitonta siirtolaisuutta vastaan
Sisäministeri Rantanen: Hybridihyökkäyksiin vastaaminen on koko Euroopan asia – ”EU:n täytyy pystyä takaamaan oma turvallisuutensa kaikissa tilanteissa”
EU pyrkii takaisinottosopimukseen Nigerian kanssa – torjuakseen laitonta maahanmuuttoa
Poliittisesta väkivallasta epäilty italialainen vasemmistoaktivisti valittiin europarlamenttiin äänivyöryllä
Taas hyökkäys Saksassa: Afgaani puukotti ukrainalaisnaista – Taleban lupaa ottaa karkotettavat vastaan
Saksalaiset antoivat eurovaaleissa kuitin Saksan hallitukselle – massasiirtolaisuuden haitat ja sisäpolitiikka painoivat ilmastoa enemmän
Viikon suosituimmat
Lähi-idästä kotoisin olevat naiset toivovat burkakieltoa: “Ennen kun tulin Suomeen, en ollut nähnyt burkaa”
Iranin Teheranista kotoisin oleva nainen kertoo nähneensä burkan ensi kertaa Helsingissä. Hän kertoo tajunneensa tuolloin, että suomalainen feminismi tarkoittaa vain "sinisiä ja vihreitä hiuksia tai ajamattomia kainaloita".
Emmi Nuorgam: “Vihaan mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä”
Tänään vietetään kansainvälistä miestenpäivää. Nyky-yhteiskunnassa nainen voi avoimesti kertoa miesvihastaan, mutta toksisesta radikaalifeminismistä ei juurikaan puhuta. Somevaikuttaja Emmi Nuorgam sanoo vihaavansa "mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä". Kansanedustaja Joakim Vigelius vastaa kysymällä, miksei mediassa koskaan kirjoiteta avoimesti naisten radikalisoimiseen pyrkivistä vihaisista feministinaisista.
Tappelut ”mustien ja valkoisten” oppilaiden välillä jatkuneet koko syksyn ruotsalaiskoulussa – ”Traagista”, valittaa paikallispoliisi
Pohjoismaisen yhteiskunnan polarisaatio kuplii kunnolla nyt jo koululaitoksessa. Ruotsalaisessa pikkukunnassa ”mustat ja valkoiset” ovat pitkin syksyä ottaneet yhteen nyrkein ja iskulausein. Useimmat tappeluihin ja levottomuuksiin osallistuneista ovat 10-vuotiaita.
Rydman: Helsingistä tehtävä jälleen turvallinen – ”On luovuttava politiikasta, joka karkottaa pääkaupungista hyvät veronmaksajat ja täyttää sen väkivaltaisilla jengeillä ja islamistisaarnaajilla”
Helsingin pormestariksi pyrkivä elinkeinoministeri Wille Rydman haluaa palauttaa pääkaupunkimme takaisin tunnollisille työssäkäyville ihmisille ja uutterille yrittäjille. - Helsinki kuuluu niihin alueisiin maassamme, jotka eniten kärsivät vääränlaisesta maahanmuuttopolitiikasta, Rydman sanoo.
Halla-aho: “Tällä tavoin venäläisille voitaisiin osoittaa, että vaikka kello käy, niin kello ei käy heidän hyväkseen”
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho kommentoi tuhat päivää jatkunutta Ukrainan sotaa Suomen Uutisille.
Analyysi: Yhdysvalloissa vasemmisto radikalisoitui pienessä ajassa ja vieraantui hyvin kauas keskivertoäänestäjistä, ilmiö aiheuttaa vasemmistolle näköharhan
Viime vuosina media on korostanut kerronnassaan "laitaoikeistoa" ja välittänyt mielellään kuvaa oikeiston radikalisoitumisesta länsimaisena ilmiönä. Yhdysvalloista kerätyn datan valossa näyttää kuitenkin siltä, että pikemminkin vasemmiston näkemykset ovat muuttuneet radikaalimmiksi, kun taas oikeisto on pysynyt lähes paikallaan.
Suomen ja Somalian välinen maaohjelman kautta tapahtuva kehitysyhteistyö keskeytetään – ministeri Tavio: Suomi ei voi jatkaa kehitysyhteistyötä maan kanssa, joka ei ota takaisin omia kansalaisiaan
Suomi keskeyttää maaohjelman kautta tehtävän kahdenvälisen kehitysyhteistyön Somalian kanssa, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Tavio kertoo. Päätös palautuu hallitusohjelmaan, jossa linjataan, että Suomen kehitysyhteistyö on ehdollistettu omien kansalaisten vastaanottamiselle ja kansainvälisen sääntöperusteisen järjestyksen tukemiselle.
Pakolaispolitiikka kiristyy: Turvapaikkaa ei jatkossa myönnetä tai se lakkautetaan, jos henkilön katsotaan olevan vaaraksi yhteiskunnalle
Suomen maahanmuuttopolitiikkaa tiukennetaan ulkomaalaislain muutoksilla. Kansainvälinen suojelu muutetaan luonteeltaan väliaikaiseksi, ja lupien kestoa lyhennetään EU-oikeuden mahdollistamaan minimiin. Jatkossa rikoksiin syyllistyminen ja kansallisen turvallisuuden vaarantaminen johtavat suojeluaseman myöntämättä jättämiseen tai lakkauttamiseen.
Hälyttävä tutkimustulos: kolmasosa Tanskan muslimeista sympatisoi terroristijärjestö Hamasia
Tanskassa äskettäin suoritetun kyselytutkimuksen mukaan peräti kolmasosa Tanskan muslimeista sympatisoi terroristijärjestö Hamasia. Yhtä suuri osuus pitää Hamasin vuosi sitten Israeliin tekemää hyökkäystä oikeutettuna siviiliuhreista huolimatta. Tanskan muslimeista 44 prosenttia sanoo, että Israelin valtiolla ei ole oikeutta olemassaoloon.
Hämeenlinna ei maksakaan 1 500 euron hyvitystä hengellistä musiikkia kuulleelle oppilaalle – ”Menee hyvin vaikeaksi, jos jatkossa joudutaan maksamaan korvauksia tällaisista asioista”
Hämeenlinna ei maksakaan 1 500 euron hyvitystä alakoululaiselle, jonka yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta katsoi joutuneen syrjityksi uskonnon tai vakaumuksen perusteella tämän kuultua hengellistä musiikkia koulussa lokakuussa järjestetyssä uskonnollisessa konsertissa.