

MATTI MATIKAINEN
Mäkelä: Suomi yksi harvoista maista, jotka toimivat ilmaston pelastamiseksi – muualla ei edes puhuta aiheesta
Perussuomalaisten kansanedustaja Jani Mäkelän mielestä ilmastokeskustelussa tulisi kiinnittää huomio oikeisiin ongelmiin ja todellisiin saastuttajamaihin.
– Julkinen keskustelu viime aikoina on keskittynyt ilmastoasioihin. Huoli elinympäristöstä on yhteinen ja aiheellinen. Toimet ympäristön suojelemiseksi tulee valita niistä, joilla on todella vaikutusta ja jotka ovat käytännössä mahdollisia toteuttaa, Mäkelä kirjoittaa Uuden Suomen blogissaan.
– Pelkkä moraalinen paremmuus ei auta ympäristöä ja väärät liian kunnianhimoiset keinot voivat vaarantaa maamme kilpailukyvyn.
Elämisen kustannukset eivät saa enää nousta
Mäkelä huomauttaa, että Suomen osuus päästöistä on liian pieni ratkaisemaan kokonaisuutta.
– Maamme pitkät etäisyydet tekevät yksityisautoilusta välttämättömyyden monille ja kalliit sähköautot yleistyvät vain hitaasti. Rakennusten lämmitys vaatii meillä paljon energiaa, eivätkä elämisen, asumisen ja työskentelyn kustannukset saa enää nousta Suomessa.
– Suomi on yksi harvoista maista, jotka ovat ryhtyneet toimiin ilmaston pelastamiseksi. Syy tähän selviää helposti eurooppalaista keskustelua seuraamalla. Tosiasia on, etteivät ilmastoasiat ole EU-maissa läheskään Suomen tavoin pinnalla keskustelussa. Ja jos ne eivät kiinnosta todella edes eurooppalaisia, ketä muita ne kiinnostavat senkään vertaa? Mäkelä kysyy.
Suomalaisen suosiminen on ekoteko
Mäkelä listaa keinoja, joihin voidaan tarttua vahingoittamatta kansallista etuamme.
– Sähköä tarvitaan tulevaisuudessa enemmän ja sen tuottamiseen on ilmaston kannalta välttämätöntä rakentaa lisää ydinvoimaa korvaamaan kasvihuonekaasuja tuottavia polttoaineita.
– Kotimaisten tuotteiden ja suomalaisen teollisuuden suosiminen ovat ekotekoja.
Tuontitavaralle voitaisiin säätää ilmastovero ja sosiaaliturvan tänne houkuttelemaa maahanmuuttoa pitäisi rajoittaa myös ilmastosyistä, Mäkelä sanoo.
Mäkelä myös suosisi lähiruokaa jo huoltovarmuudenkin takia.
– Ekologisuus tulee sen päälle. Metsävarojemme kestävän hyödyntämisen ja vientiteollisuuden selkärankamme metsäteollisuuden edistämisen tulee olla politiikan keskiössä.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- ilmastovero suomalainen teollisuus kotimaiset tuotteet eniten saastuttavat maat ekoteko Eurooppa Jani Mäkelä Lähiruoka ilmastopolitiikka Suomi
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Immonen ja Lehto: Suomen ilmasto- ja energiapolitiikka kehittyvät väärään suuntaan

Halla-aho: Hallituksen tavoite oikea mutta keinot vääriä – ilmastopolitiikan “tiennäyttäjän roolista” luovuttava, ostovoimaa lisättävä, polttoaineveroa ja ansiotuloveroa leikattava

Tavio: Jotain rajaa ilmastonmuutosvouhotukseen

PS: Suomalainen metsäteollisuus ja sen työpaikat tulee turvata
Viikon suosituimmat

Hallitus on alentanut jakeluvelvoitetta, polttoaineveroa ja ajoneuvoveroa – ministeri Ranne: ”Me rakennamme Suomea, jossa ei mennä autoilijan kukkarolle”
Suomi on autokansaa, ja tämä näkyy myös hallituksen teoissa, sanoo perussuomalainen liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne.

Entinen työväenpuolue vasemmistoliitto kannustaa nyt terveitä työikäisiä ideologiseen lorvailuun sosiaalitukien varassa
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela katsoo, että Suomessa terveellä ihmisellä tulisi olla mahdollisuus siirtyä oleskelemaan sosiaalituilla, toisten veronmaksajien kustantaessa hänen elämisensä. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom sen sijaan linjaa, että perussuomalaisille on päivän selvää, että ideologisesti työttömällä ei pidä olla oikeutta muiden veronmaksajien kustantamaan tukeen.

Ministeri Lulu Ranne pistäisi koko Yleisradion johdon vaihtoon: ”Kun on tulosvastuu, niin tulos tai ulos”
Liikenne- ja viestintäministeri, diplomi-insinööri Lulu Ranne keskustelee tuoreessa Suomen Uutiset Show -keskusteluohjelmassa suomalaisesta mediasta ja erityisesti Yleisradion asemasta. Ohjelman vieraina ovat lakimies ja kilpailuoikeuden asiantuntija Mikko Alkio sekä johdon konsultti, Aamulehden ex-päätoimittaja Jussi Tuulensuu. Ohjelmassa selviää muun muassa, miten monitahoinen hallinnollinen rakenne Yleisradion ympärille onkaan rakentunut, mikä osaltaan on hidasteena Ylen toimintaan ja rahoitukseen kohdistuvien muutoksien tekemiselle.

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla
Ilmastokeskustelu muistuttaa tänään monin tavoin 1600-luvulla käytyjä väittelyitä ja käsityksemme ilmastonmuutoksesta peilaavat yllättävällä tavalla ikivanhoja ajatuksellisia rintamalinjoja. Yhdet vaativat kulutuksen vähentämistä, toiset uskovat vihreään teknologiaan ja kolmannet kieltävät kokonaan ihmisen vaikutuksen ilmastoon.

Saksan tuleva hallitus haluaa kieltää valehtelun ja viedä kansankiihottajilta oikeuden asettua ehdokkaaksi vaaleissa
Saksan kristillisdemokraattien ja demarien hallituskoalitio aikoo säätää desinformaation levittämisen rangaistavaksi teoksi. Valeuutisten levittämistä tehostavien verkkorobottien käyttö kielletään. Mediaa valvomaan se haluaa oman koneistonsa. Kritiikissä kysytään, aikooko mustapunahallitus perustaa myös totuusministeriön.

Yhdysvallat: Valkoinen talo ehdottaa julkisen yleisradiotoiminnan rahoituksen lopettamista

Valtiovarainministeri Riikka Purra: Joko saataisiin veroja oikeaan suuntaan ja kasvu liikkeelle Suomessakin?
Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra postaa veroista Facebookissa ja viestipalvelu X:ssä. Purran mukaan Suomi häviää verojen ja talouskasvun Ruotsi-maaottelun.

Ministeri Ranne: Asfaltti tuoksuu taas tänä kesänä – ”Tiehankkeet työllistävät nimenomaan suomalaisia”
Liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne kertoo, että teitä korjataan taas ennätystahtiin perussuomalaisten vahtivuorolla.

Sahateollisuus varoittaa ilmastokilvoittelun valtavista kustannuksista – Lulu Ranne: Suomen ei pidä valita näivettävää skenaariota, jossa metsäsektoriamme ajetaan alas

Suomen antama kehitysapu väheni 165 miljoonaa euroa yhdessä vuodessa
Kansainvälinen kehitysrahoitus kääntyi selvään laskuun vuonna 2024 niin Suomessa kuin kansainvälisesti. Tuoreen laskelman mukaan Suomen antama kehitysapu pieneni 12,9 prosenttia vuodesta 2023 vuoteen 2024 - siis yhdessä vuodessa.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
PS Naiset 1/2025

Lue lisää
Perussuomalainen 1/2025

Lue lisää