Eduskunnassa puitiin tiistaina hallituksen esitystä Pariisin ilmastosopimuksen hyväksymisestä. Keskustelu eteni varsin sopuisasti useimpien hyväksyessä sopimuksen tavoitteet, mutta perussuomalaiset pitivät yllä kohtuuden ääntä ja kantoivat huolta kotimaisten työpaikkojen säilymisestä.
– Ei ylivelkaisella pienellä pohjoisella maalla, joka kärsii työttömyydestä, ole varaa olla edelläkävijä näissä asioissa. Meidän täytyy seurata tilannetta, pitävätkö muut velvoitteensa ja mennä sen jälkeen perässä, perussuomalaisten kansanedustaja Jani Mäkelä toppuutteli.
– Minulla ei ole muuta kunnianhimoa tässä asiassa kuin se, että suomalaisille on saatava työtä jatkossakin. Tämä kunnianhimo tuntuu olevan hankkeen innokkaimmilla puolustajilla koodisana.
Suurimmat saastuttajat ovat mukana
Lea Mäkipää (ps.) piti myönteisenä, että kaksi suurinta saastuttajaa eli Kiina ja Yhdysvallat on saatu sopimuksen taakse. Hän kannatti itse sopimusta sinänsä, mutta Suomelle esitettyä 39 prosentin vähennysvelvoitetta Mäkipää piti hieman kohtuuttomana.
Hän tarkoittaa EU:n komission viime heinäkuussa tekemää esitystä Suomen vähennystavoitteeksi vuoteen 2030 mennessä niistä päästöistä, jotka eivät kuulu päästökaupan piiriin. EU:n yhteinen tavoite on komission esityksessä 30 prosenttia eli Suomen osuus on keskiarvoa suurempi.
– Toivottavasti muut noudattavat sopimusta, hän totesi ja pelkäsi velvoitteiden nostavan teollisuuden kustannuksia ja vähentävän alan työllisyyttä.
– Onhan ulkomaille ja Aasiaan jo siirretty yrityksiä. Toivottavasti muut maat noudattavat velvoitteita ja taakanajako on yhteinen.
Liikakulutus on suuri haaste
Leena Meri (ps.) huomasi joidenkin edustajien olleen huolissaan ”perussuomalaisten ajatusmaailmasta”. Hän korosti perussuomalaisten olevan huolissaan ilmastonmuutoksesta. Erimielisyyttä voi olla sen syistä, mutta se ei ole pääasia.
Meri painotti Suomella olevan suuria ongelmia ratkaistavana. Hän muistutti äskettäin vietetyn ylikulutuksen vuosipäivän merkityksestä: ihmiset kuluttavat kaikkea liikaa.
Kasvava metsä on hiilinielu
Keskustelussa tuli esille myös metsien osuus ilmastolaskelmissa. Satu Hassi (vihr.) ja Pertti Salolainen (kok.) esittivät suojelualueiden lisäämistä ilmaston vuoksi. Hannu Hoskonen (kesk.) muistutti, että vain kasvava metsä toimii hiilinieluna, kun kasvunsa loppuun tullut vanha metsä muuttuu päästölähteeksi.
Asiasta on ollut erimielisyyttä siinä, miten hiilidioksidipäästöjen määrää pitäisi laskea.
Pariisin sopimus pyrkii pitämään maapallon keskilämpötilan nousun selvästi alle kahdessa celsiusasteessa, pyrkien rajoittamaan keskilämpötilan nousun 1,5 celsiusasteeseen suhteessa esiteolliseen aikaan, vahvistamaan sopeutumiskykyä ja ilmastokestävyyttä sekä suuntaamaan rahoitusvirrat kohti vähäpäästöistä kehitystä.
Veli-Pekka Leskelä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Perussuomalainen Nuoriso ei saa kutsua ammattikorkeakoulu Haaga-Helian opiskelijakunnan Helgan 26. helmikuuta järjestettävään vaalitoriin. Helgan opiskelijakunta ilmoitti asiasta sähköpostitse maanantaina. Viestissään Helga vetoaa muun muassa fuksiaisissa sattuneeseen turvattomuuden tunteen aiheuttamiseen, joka on johtanut luottamuspulaan.
Yhdysvaltain varapresidentti piti perjantaina Münchenin turvallisuuskonferenssissa puheen, joka ei jättänyt ketään kylmäksi. Valtamedia ja EU-poliitikot pitävät sitä "hyökkäyksenä" Eurooppaa vastaan. Monet tavalliset ihmiset pitävät J. D. Vancen sananvapautta ja demokratiaa puolustanutta puhetta vaikuttavimpana puheenvuorona mitä Euroopassa on pitkään aikaan kuultu.
Marttaliitto on tiedottanut hiljattain, että se on sitoutunut tarjoamaan omissa tilaisuuksissaan vain kasvisruokaa vuosien 2025 ja 2026 aikana. Liiton mukaan sitoumus kasvisruokaan on yksi konkreettinen teko liiton toiminnan hiilijalanjäljen ja muiden ympäristövaikutusten pienentämiseksi. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikaisen mielestä sitoumus tarkoittaa käytännössä suomalaisen monipuolisen ruokakulttuurin ja perinteisten ruokailutottumusten syrjäyttämistä ideologisista syistä.
Helsingin pormestariksi pyrkivä elinkeinoministeri Wille Rydman katsoo, että jatkossa Helsingissä tulee selvästi rajoittaa uutta sosiaalista asuntotuotantoa, koska tällä hetkellä Helsinkiin ei kohdistu luonnollista muuttopainetta, vaan väestönkasvu perustuu pitkälti sosiaaliturvaperäiseen maahanmuuttoon. - Innokkaalla kaavoitus- ja rakennuspolitiikallaan Helsinki vain syventää omia sosiaalisia ongelmiaan. Samalla Helsingin taloudellinen huoltosuhde heikkenee.
Euroopan kansallismieliset voimat seurasivat suurella mielihyvällä Donald Trumpin voittokulkua Yhdysvaltain presidentiksi. Viran alku on ollut sen verran tapahtumarikas, että rakkauteen on tullut samansuuntaisesta arvopohjasta huolimatta myös ryppyjä.
Perussuomalainen Helsingin kaupunkiympäristölautakunnan jäsen Mika Raatikainen on tehnyt lautakunnassa esityksen niin sanotun Mariantunnelin hylkäämisestä. Mariantunneli on suunnitteilla oleva pyöräliikenteen ja jalankulun tunneli Helsingin Kampissa ja Lapinlahdessa, joka alittaisi Hietaniemen hautausmaan kohdalla Mechelininkadun ja arviolta 18,5 miljoonan euron hintaan säästäisi pyöräilijän aikaa 47 sekuntia ja tulosuunnasta riippuen matkaa 20 tai 60 metriä. Raatikainen pitää hanketta järjettömänä.
Keski-Uudenmaan hyvinvointialue Keusote alentaa omaishoidon palkkioita tänä vuonna. Aluehallitus päätti leikkauksista tammikuun lopussa. Leikkauksilla tavoitellaan 400 000 euron säästöjä. Omaishoitajilta leikkaaminen on kuitenkin poliittinen päätös, sillä vaihtoehtoisesti Keusote olisi voinut luopua ryhmärahoista ja puolittaa kokouspalkkiot, jolloin omaishoitajien palkkioita ei olisi tarvinnut leikata vaan niitä olisi voitu jopa korottaa.
Perussuomalaisten uusi opiskelijajärjestö Perussuomalaiset Opiskelijat ry toimii puolueen valtakunnallisena opiskelijajärjestönä Perussuomalaisen Nuorison alaisuudessa. Järjestö keskittyy vaikuttamaan suomalaisissa korkeakouluissa ja kokoamaan yhteen kansallismielisesti ajattelevia opiskelijoita. Opiskelijajärjestön ensimmäisenä puheenjohtajana toimii lahtelainen Matias Päivä.
