Eduskunnassa puitiin tiistaina hallituksen esitystä Pariisin ilmastosopimuksen hyväksymisestä. Keskustelu eteni varsin sopuisasti useimpien hyväksyessä sopimuksen tavoitteet, mutta perussuomalaiset pitivät yllä kohtuuden ääntä ja kantoivat huolta kotimaisten työpaikkojen säilymisestä.
– Ei ylivelkaisella pienellä pohjoisella maalla, joka kärsii työttömyydestä, ole varaa olla edelläkävijä näissä asioissa. Meidän täytyy seurata tilannetta, pitävätkö muut velvoitteensa ja mennä sen jälkeen perässä, perussuomalaisten kansanedustaja Jani Mäkelä toppuutteli.
– Minulla ei ole muuta kunnianhimoa tässä asiassa kuin se, että suomalaisille on saatava työtä jatkossakin. Tämä kunnianhimo tuntuu olevan hankkeen innokkaimmilla puolustajilla koodisana.
Suurimmat saastuttajat ovat mukana
Lea Mäkipää (ps.) piti myönteisenä, että kaksi suurinta saastuttajaa eli Kiina ja Yhdysvallat on saatu sopimuksen taakse. Hän kannatti itse sopimusta sinänsä, mutta Suomelle esitettyä 39 prosentin vähennysvelvoitetta Mäkipää piti hieman kohtuuttomana.
Hän tarkoittaa EU:n komission viime heinäkuussa tekemää esitystä Suomen vähennystavoitteeksi vuoteen 2030 mennessä niistä päästöistä, jotka eivät kuulu päästökaupan piiriin. EU:n yhteinen tavoite on komission esityksessä 30 prosenttia eli Suomen osuus on keskiarvoa suurempi.
– Toivottavasti muut noudattavat sopimusta, hän totesi ja pelkäsi velvoitteiden nostavan teollisuuden kustannuksia ja vähentävän alan työllisyyttä.
– Onhan ulkomaille ja Aasiaan jo siirretty yrityksiä. Toivottavasti muut maat noudattavat velvoitteita ja taakanajako on yhteinen.
Liikakulutus on suuri haaste
Leena Meri (ps.) huomasi joidenkin edustajien olleen huolissaan ”perussuomalaisten ajatusmaailmasta”. Hän korosti perussuomalaisten olevan huolissaan ilmastonmuutoksesta. Erimielisyyttä voi olla sen syistä, mutta se ei ole pääasia.
Meri painotti Suomella olevan suuria ongelmia ratkaistavana. Hän muistutti äskettäin vietetyn ylikulutuksen vuosipäivän merkityksestä: ihmiset kuluttavat kaikkea liikaa.
Kasvava metsä on hiilinielu
Keskustelussa tuli esille myös metsien osuus ilmastolaskelmissa. Satu Hassi (vihr.) ja Pertti Salolainen (kok.) esittivät suojelualueiden lisäämistä ilmaston vuoksi. Hannu Hoskonen (kesk.) muistutti, että vain kasvava metsä toimii hiilinieluna, kun kasvunsa loppuun tullut vanha metsä muuttuu päästölähteeksi.
Asiasta on ollut erimielisyyttä siinä, miten hiilidioksidipäästöjen määrää pitäisi laskea.
Pariisin sopimus pyrkii pitämään maapallon keskilämpötilan nousun selvästi alle kahdessa celsiusasteessa, pyrkien rajoittamaan keskilämpötilan nousun 1,5 celsiusasteeseen suhteessa esiteolliseen aikaan, vahvistamaan sopeutumiskykyä ja ilmastokestävyyttä sekä suuntaamaan rahoitusvirrat kohti vähäpäästöistä kehitystä.
Veli-Pekka Leskelä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Suomessa murehditaan lehmien pieruja ja porojen röyhtäyksiä, jotka ilmastoaktivistien mukaan tuhoavat koko maailman ilmaston. Samaan aikaan Intiassa juhlitaan sitä, että maa tuottaa enemmän hiiltä kuin koskaan. Intialaiset iloitsevat, koska edullinen fossiilinen polttoaine tarkoittaa heille halpaa energiaa, talouskasvua ja omavaraisuutta.
Vaikuttaisi itsestäänselvyydeltä, että suomalainen puolustusteollisuus toivoo työvoimaa, joiden lojaliteeteista voidaan kohtuullisella varmuudella mennä takuuseen. Yhtä lailla vaikuttaa itsestäänselvältä, etteivät Suomeen saapuvat venäläiset sattuneesta syystä ole puolustusvoimien ykkösrekryjä. Asian ääneensanominen aiheutti kuitenkin Hämeenlinnan valtuustossa melkoisen demariäläkän.
EVA:n juuri julkaistu syksyn 2024 arvo- ja asennetutkimus paljastaa, että jopa 40 prosenttia suomalaisista katsoo Yleisradion uutisoinnin oleva vasemmalle kallellaan. Perussuomalaisten kansanedustaja Pekka Aittakumpu kysyi viime viikolla samasta asiasta Yleisradion toimitusjohtajalta Merja Ylä-Anttilalta, joka tuolloin katsoi, että kysymykseen vastaaminen on hankalaa.
Vihreät lähtee kunta- ja aluevaaleihin ylimielisessä woke-asennossa, eli puolue solvaa nyt äänestäjiä rasisteiksi. Kaksisuuntaisesta keskustelusta kieltäytyneen puolueen arvioidaan jo olevan kriisitilassa.
Elon Muskin omistaman yrityksen valmistamat sähköautot ovat joutuneet vasemmistolaisten vihan kohteeksi. Tesloja on naarmutettu, sotkettu maalilla ja tuhottu polttopulloilla. Erityisesti transseksuaalit tuntuvat vihaavan Elon Muskia. Tuleeko Tesla-mellakoista uusi Black Lives Matter -ilmiö?
Suomen lähi- ja perushoitajaliitto Superin julkaisema tuore selvitys viimeistään osoittaa kaikille, että sotealan ongelmia ei ole mahdollista korjata siten, että alalle aktiivisesti haalitaan henkilökuntaa maailman toiselta puolelta. Vielä eduskuntavaalien 2023 alla monet eturivin poliitikot kuitenkin pyrkivät kiistämään kielitaidottomien hoitajien työyhteisölle aiheuttamat ongelmat ja työyhteisölle kasaantuvan lisäkuorman.
Yleisradion toiminnassa on havaittu vakavia epäkohtia muutosneuvotteluiden jälkeen, ja irtisanomisten perusteet ovat herättäneet runsaasti kysymyksiä. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen vaatii, että Ylen tulee leikata kustannuksiaan hallinnon ja byrokratian puolelta sen sijaan, että se lakkauttaa suositut ohjelmat ja irtisanoo arvostettuja toimittajia.
Helsinkiläinen Mika Merano herättelee kunta- ja aluevaalien alla keskustelua verovarojen käyttökohteista ja rahankäytön avoimuudesta. Monissa kunnissa verovaroja törsätään hankkeisiin, joilla ei ole mitään yhteyttä kunnan asukkaiden palveluihin ja hyvinvointiin. Merano painottaa, että kuntien tehtävä ei voi olla toimia hyvesignaloivana runsaudensarvena. - Lähtökohtaisesti on aina ajateltava, että jokaisen veroeuron tulee tavalla tai toisella tulla suoraan takaisin sen maksajalle.
Tänään julkaistun EVA:n Arvo- ja asennetutkimuksen mukaan jopa 40 prosenttia suomalaisista arvioi Yle Uutisten painottavan tiedonvälityksessään vasemmistolaista näkökulmaa.
Hallitus panostaa arjen sujuvuuteen ja turvallisuuteen uudistamalla taksialan sääntelyä. Tavoitteena on palauttaa Suomeen turvalliset taksit ja luottamus koko taksialaan. Pitkään valmisteltu hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskuntaan vielä tämän vuoden puolella, syysistuntokaudella 2025.
