Mäkelä: Ei mitään järkeä hakea ulkomailta lisää työttömiä Suomeen – ”Työvoimapulasta on puhuttu kohta jo 20 vuotta, ja kukaan ei vielä ole sitä nähnyt”

Suomen Uutiset Show -keskusteluohjelman vieraina tällä kertaa ovat Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharju, perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jani Mäkelä ja Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi.

Työperäisen maahanmuuton tarvetta usein perustellaan sillä, että ”Suomi ikääntyy”. Viimeksi tähän argumenttiin on vedonnut taloustieteilijä Mauri Kotamäki tuoreessa EVA-raportissaan.

Romakkaniemen mukaan ikääntyminen eli työikäisen väestön määrän väheneminen on keskeinen tekijä hitaan talouskasvun taustalla.

Suomessa on paljon rakenteellisia ongelmia

Mäkelä toteaa, että ihmisten ikääntymiseen ei voi vaikuttaa poliittisilla päätöksillä. Sen sijaan on parempi keskittyä korjaamaan rakenteellisia ongelmia.

– Sen sijaan, että täällä voivotellaan ikääntymistä, me voisimme muuttaa omia talouden rakenteitamme niin, että järjestelmä tukisi kasvua ja työllisyyttä. Sen lisäksi, että ihmiset ikääntyvät, meillä on nyt valtavasti työttömiä, ja se ei palvele ketään.

– Suomessa on paljon rakenteellisia ongelmia. Meillä ei yksinkertaisesti ole kunnolla pääomia, jotta yritykset voisivat investoida ja työllistää. Suomessa on otettu liian kunnianhimoisia ilmastotavoitteita, paljon muuta EU:ta kunnianhimoisempia. Se syö meidän tuottavuuttamme ja kilpailukykyämme. On siis paljon asioita, mitä täällä voitaisiin tehdä paremmin.

Afrikasta ja Lähi-idästä tulijoita ei haluta

Romakkaniemen mukaan houkuttelevampaa investointiympäristöä sekä kotimaisen työvoimapoolin työllisyysasteen nostamista tarvitaan talouskasvun taustalle. Romakkaniemi esittää myös työperäistä maahanmuuttoa keinovalikoimaan.

Mäkelä toteaa, että työperäisen maahanmuuton toimimaan saaminen edellyttäisi sitä, että tulijat olisivat tuottavampia kuin kantaväestö.

– Eihän se muuten toimi. Jos se porukka, joka tänne tulee, ei tee vähintään yhtä paljon töitä kuin kantaväestö, niin totta kai me hankitaan vain lisää sosiaalisia ongelmia ja sosiaaliturvajärjestelmän kuormitusta.

Järjestelmä kuormittuu myös sillä, jos työn vuoksi muuttava tuo Suomeen perheenjäseniään, jotka eivät kuitenkaan työllisty Suomessa.

– Vaikkei se vaimo heti sitten työllistyisikään, niin se silti integroi ja auttaa näitä muuten täällä olevia pysymään pidempään. Ja näitä perheenjäseniä me haluttaisiin tänne lisää, Kangasharju sanoo.

Mäkelän mukaan todellisuus on karumpi.

– Kun keskustelee työnantajien kanssa, että mistä maista haetaan porukkaa töihin, niin kauniisti sanottuna se menee niin, että Afrikasta ja Lähi-idästä ei haeta ketään. Eli käytännössä kukaan ei halua sieltä porukkaa töihin mihinkään firmaan.

Suomessa on jo nyt runsaasti työttömiä etsimässä töitä

Mäkelä huomauttaa työnantajien käytössä jo nyt olevista kotimaisista työttömistä, joista moni saattaa ihmetellä vuodesta toiseen jatkuvaa keskustelua työperäisen maahanmuuton välttämättömyydestä.

– Mitä tulee työperäiseen maahanmuuttoon muuten, niin kyllä se jollain tavalla pitää pystyä perustelemaan myös suomalaiselle työttömälle, joka lähettää kymmeniä tai satoja työpaikkahakemuksia pääsemättä kuitenkaan edes haastatteluun. Moni saattaa miettiä, että minkä takia hänen ohitseen kiilaa ulkomaalainen.

– Olenkin itse huolissani siitä, että koetaanko tätä järjestelyä oikeudenmukaisena. Miksi siis on näin, että suomalaiset eivät pääse töihin ja samaan aikaan puhutaan työperäisestä maahanmuutosta?

Kangasharju huomauttaa, että maahanmuuttajien työllisyys on heikompaa kuin suomalaisten.

– Eihän ne voi kiilata suomalaisten edelle.

– Eihän silloin varsinkaan ole mitään järkeä hankkia lisää työttömiä Suomeen, Mäkelä vastaa.

Todellisuus ja työvoimapulapuhe eivät kohtaa toisiaan

Työvoimapoliittisessa keskustelussa usein käytetty termi on työvoimapula. Se tuskin kuitenkaan kuvaa todellisuutta kovin hyvin.

Esimerkiksi ruokaketju Lidliin kesätyöhakemuksia tuli tänä vuonna koko Suomessa noin 24 000, ja Lidl palkkaa kesätöihin yhteensä noin 1 000 henkilöä eli vain pienen osan hakijoista.

Myös Mäkelä huomauttaa, että todellisuus ja puhe työvoimapulasta eivät juuri kohtaa toisiaan.

– Työvoimapulasta on puhuttu kohta jo 20 vuotta, ja kukaan ei vielä ole sitä nähnyt.

– Sanotaan, että esimerkiksi jossain Kainuussa olisi työvoimapula, mutta silti meillä on sellaisia seutuja, joissa on niin huono työllisyys, että esimerkiksi asunnot ovat menettäneet täysin arvonsa, taloyhtiöt eivät saa lainaa remonttia varten, koska taloyhtiöllä ei ole mitään realisointiarvoa. Miten voi olla totta, että muka on työvoimapula ja samaan aikaan ihmisiä ei ole sen verran, että saisi talonsa myytyä?