Mafia soluttautuu hyvinvointivaltioon – järjestäytynyt rikollisuus pian läsnä kaikkialla yhteiskunnan rakenteissa

Vakavat väkivaltarikokset ovat osa ruotsalaisten arkea ja harva niistä kuullessaan enää lotkauttaa korvaansa. Ampumiset ovat lähes jokapäiväisiä ja häipyvät yhä alemmas median listauksissa. Talousrikosten ympärillä vallitsee vieläkin sakeampi hiljaisuus, vaikka kyseessä ovat käsittämättömän suuret rahat ja jollain aikavälillä myös koko hyvinvointiyhteiskunnan olemassaolo.

Kavalin talousrikollisuuden muoto on lahjonta, sillä korruptio syö suoraan lakiperustaisen ja demokraattisen yhteiskunnan uskottavuutta.

– Minulta kysytään usein, onko Ruotsissa mafiaa kuten Italiassa. Vastaukseni on, että huomattavia samankaltaisuuksia ja samanlaisia toimintatapoja on olemassa, sanoo Carina Gunnarson, valtiotieteiden dosentti ja kokonaismaanpuolustuksen tutkimusinstittuutti FOI:n tutkija Realtid-talousmediassa.

Lahjontaa, uhkailua ja soluttautumista

Tukholman kauppakamarin tuoreen selvityksen mukaan rikollisen liiketoiminnan arvo on Ruotsissa 100–150 miljardia kruunua vuodessa.

Organisoitu rikollisuus (jengit, klaanit, etniset rikollisryhmät jne.) kaivautuu yhä syvemmälle ruotsalaiseen elinkeinoelämään. Rikolliset tienaavat miljardeja kruunuja pesiytymällä sote-organisaatioihin ja järjestelemällä julkisia hankintoja.

Lahjonnassa voi suoran rahallisen vaikuttamisen lisäksi olla kyse uhkailusta, soluttautumisesta julkiseen organisaatioon, rahoitusalalle tai rakennus- ja kuljetustoimintaan.

Oma ulottuvuutensa on kriittiseen infrastruktuuriin kohdistuvilla soluttautumis- ja vaikutusyrityksillä. Ulkomaiset toimijat voivat käyttää rikollisorganisaatioita omien ulkoparlamentaaristen tavoitteidensa ajamiseen.

Talousrikolliset koulutettuja

Pelkästään Tukholman ja Uppsalan alueella jo neljännes yrityksistä on tavalla tai toisella kärsinyt rikollisten toimijoiden talous- ja työelämärikoksista. Puhutaan huijauksista, veropetoksista ja pimeän työvoiman käytöstä.

– Järjestäytyneeseessä rikollisuudessa ja samalla liike-elämässä toimivat henkilöillä on usein korkeampi koulutustaso kuin vailla yrityskytköksiä olevilla rikollisilla. He ovat myös poliittisesti aktiivisempia ja mukana eri sektoreilla ja toimialoilla, kirjoittavat kauppakamarin tutkimuksen tehneet kriminologian professori Amir Rostami ja tutkija Hernan Mondani.

– Syy rikollisen uran valintaan voi olla yhdistelmä alhaista kiinnijäämisriskiä, helppoa rahaa, jännitystä sekä vaikutusvaltaa.

Suunta voidaan kääntää

Kauppakamarin selvitykseen otti osaa 1 500 yritystä. Niistä 27 prosenttia kertoi rikollisten haitanneen omaa toimintaansa. Lisäksi 27 prosenttia muista haastatelluista yrityksistä epäili rikollisuudella olevan vaikutusta yrityksen arkeen tai toimintaedellytyksiin.

– Jos kehityksen annetaan jatkua tällaisena rikollisuus leviää edelleen ja hyödyttää samalla jengirikollisuutta, toteaa kauppakamarin elinkeinopoliittisen osaston tp, johtaja Fredrik Erfelt.

– Kehityksen suunnan voi vielä kääntää, mutta silloin kaikkien hyvyyden voimien on toimittaja yhdessä samaan suuntaan rikollisen talouden torppaamiseksi.

Suomalaisyrityksissä tuhansia rikolliskytkentöjä

Suomessa toimii liki 2 000 yritystä, joiden vastuuhenkilöillä on joko suora kytkös järjestäytyneeseen rikollisuuteen tai he ovat järjestäytyneen rikollisuuden vaikutuspiirissä. Osa näiden yritysten vastuuhenkilöistä on tunnistettuja nykyisiä tai entisiä järjestäytyneiden rikollisryhmien jäseniä.

Rikollisuuteen kytkeytyvistä vastuuhenkilöistä 95 prosenttia on Suomen kansalaisia.

Rikollisryhmät voivat käyttää laillista liiketoimintaa esimerkiksi rikollisesta toiminnasta saatujen rahojen pesemiseen tai erilaisten petosten ja talousrikosten tekemiseen. Järjestäytynyt ryhmä voi toiminnallaan aiheuttaa suurempia vahinkoja yhteiskunnalle kuin esimerkiksi yksittäinen talousrikollinen.

Rikollisilla vahva jalansija

– Järjestäytyneellä rikollisuudella on vahva jalansija suomalaisessa elinkeinoelämässä. Järjestäytyneeseen rikollisuuteen kytkeytyneet yritykset harjoittavat lisäksi harmaata taloutta ja hoitavat viranomaisvelvoitteensa huonosti. Siksi ilmiöön ja sen torjuntaan on tärkeä suhtautua vakavasti, muistuttaa Harmaan talouden selvitysyksikön (HTSY) johtaja Janne Marttinen.

Tiedot ovat peräisin selvitysyksikön  tuoreesta tutkimuksesta. HTSY kartoitti nyt ensimmäistä kertaa järjestäytyneen rikollisuuden yhteyttä yritystoimintaan yhteistyössä Keskusrikospoliisin kanssa.

Selvityksessä tarkasteltiin myös järjestäytyneeseen rikollisuuteen kytkeytyneitä yrityksiä toimialoilla, jotka valtioneuvosto on luokitellut yhteiskunnan toiminnan kannalta kriittisiksi. Kaikkiaan kriittisillä toimialoilla toimii noin 130 riskiyritystä esimerkiksi vartiointi- ja siivouspalveluiden alalla.