LEHTIKUVA
Mäenpää: ”Vasemmistohallitus jakaa ja kokoomus takaa”
Eduskunnassa keskusteltiin eilen kokoomuksen välikysymyksestä, joka koski julkisen talouden velkaantumista. Perussuomalaiset jättivät aiheesta oman epäluottamuslauseensa.
Kansanedustaja Juha Mäenpää arvosteli ankarasti kokoomuksen talouspoliittisia valintoja.
– Vaikka aihe itsessään on tuiki tärkeä, ei perussuomalainen eduskuntaryhmä voinut missään nimessä lähteä mukaan välikysymykseen, jossa ratkaisuksi Suomen ongelmiin ehdotettiin väsyneesti mutta valitettavan yllätyksettömästi – mitäpä muutakaan – kuin lisää maahanmuuttoa.
Kokoomus hyväksyi EU:n elvytyspaketin
Mäenpää totesi puheenvuorossaan, ettei ole tyytyväinen hallituksen taloudenpitoon, mutta muistutti samalla oppositiopuolue kokoomuksen roolista Suomelle turmiollisessa talouspolitiikassa.
– En oikein tiennyt itkeä vai nauraako tämän kysymyksen osalta, koska kokoomus oli itse ajamassa eduskunnassa läpi miljardeja Suomelle maksaneen Euroopan unionin elvytyspaketin. Siis miljardeja maksaneen — sellainen talouspuolue, Mäenpää sivalsi.
Hän muistutti, että kyse oli tuolloin niin merkittävästä toimivallan siirrosta, että elvytyspaketin hyväksyminen vaati eduskunnassa kahden kolmasosan enemmistön.
– Arvoisa kokoomus, te veitte meidät tällaiseen federalistiseen yhteisvelkaan, ja tässä tältä osin pitää todeta, että vasemmistohallitus jakaa ja kokoomus takaa.
Työvoiman saatavuusharkinta säilytettävä
Kokoomuksen, kristillisdemokraattien ja liike nytin välikysymyksessä linjataan, että työvoimapula ei ratkea ilman merkittävää työperäistä maahanmuuttoa ja kansainvälistä rekrytointia. Keinoja tähän ovat sen mukaan muun muassa työvoiman saatavuusharkinnan poistaminen sekä työperäisen maahanmuuton vastuun keskittäminen yksiin käsiin.
– Kokoomus perustaa talouspolitiikkansa merkittäviltä osin maahanmuuton varaan. Jo valtiovarainministeri Jyrki Katainen piti aihetta esillä ennen 2010-luvun taitetta. Tämä ”Suomi tarvitsee maahanmuuttoa” ‑hokema on niin vanha, kulunut ja ongelmallinen, etten tiedä, pitäisikö itkeä vai nauraa, Mäenpää harmitteli.
Viranomaisten keräämien tilastojen pohjalta voidaan nähdä, että EU:n ulkopuolelta matalapalkka-aloille tulleiden henkilöiden työllisyysaste laskee voimakkaasti muutaman maassaolovuoden jälkeen.
– Esimerkiksi vuonna 2020 palkka-, yrittäjä- ja omaisuustulot olivat Suomen maahanmuuttajaväestöllä vain noin 21 960 euroa henkeä kohti. Tällä tulotasolla maksetaan veroa 6 741 euroa ja saadaan tulonsiirtoja 11 131 euroa, jolloin julkistalous jää tappiolle 4 390 euroa per henkilö, Mäenpää huomautti.
– Kuten edellä olevista luvuista voi päätellä, tämä kokoomuksen kiima poistaa työvoiman saatavuusharkinta vain pahentaa tilannetta ja julkisen talouden tilaa. Kokoomus ei näiltä osin edusta ratkaisua vaan on pikemminkin osa ongelmaa. Unohdetaan hölmöt ehdotukset ja säilytetään työvoiman saatavuusharkinta.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- EU-tukipaketit matalapalkka-alat Saatavuusharkinta Työperäinen maahanmuutto Juha Mäenpää Maahanmuuton kustannukset Vasemmisto Velkaantuminen Jyrki Katainen hallitus talous Kokoomus
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Työperäiseen maahanmuuttoon palautettava kontrolli – ratkaisu työvoimapulaan löytyy kotimaisesta reservistä ja EU-alueella olevasta työvoimasta
Ulkomaalaisen työvoiman hyväksikäyttöön liittyy usein myös sosiaaliturvan systemaattista väärinkäyttöä – ”Kela-money ei ole urbaania legendaa”
PS: Kokoomuksella on keskeisissä kysymyksissä valitettavasti sama tärkeysjärjestys kuin hallituksella
Purra: Tavallinen työssäkäyvä suomalainen ei naura palkkapäivänä – demareilta lääkkeeksi lähinnä uusia veroja
Tee tunti töitä viikossa – olet hallituksen mielestä työllistetty
Purra: Illasta toiseen puhutaan muutaman sadan miljoonan säästökohteista, mutta ei siitä, että hallitus kuittasi veronmaksajille kymmenen miljardia maksettavaa EU-elvytyspaketissa
Viikon suosituimmat
Teemu Keskisarjan ja Onni Rostilan kolumni: Huuhaa-kyselytutkimukset hakkaavat viattomia äijiä
Lähi-idästä kotoisin olevat naiset toivovat burkakieltoa: “Ennen kun tulin Suomeen, en ollut nähnyt burkaa”
Iranin Teheranista kotoisin oleva nainen kertoo nähneensä burkan ensi kertaa Helsingissä. Hän kertoo tajunneensa tuolloin, että suomalainen feminismi tarkoittaa vain "sinisiä ja vihreitä hiuksia tai ajamattomia kainaloita".
Emmi Nuorgam: “Vihaan mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä”
Tänään vietetään kansainvälistä miestenpäivää. Nyky-yhteiskunnassa nainen voi avoimesti kertoa miesvihastaan, mutta toksisesta radikaalifeminismistä ei juurikaan puhuta. Somevaikuttaja Emmi Nuorgam sanoo vihaavansa "mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä". Kansanedustaja Joakim Vigelius vastaa kysymällä, miksei mediassa koskaan kirjoiteta avoimesti naisten radikalisoimiseen pyrkivistä vihaisista feministinaisista.
Tappelut ”mustien ja valkoisten” oppilaiden välillä jatkuneet koko syksyn ruotsalaiskoulussa – ”Traagista”, valittaa paikallispoliisi
Pohjoismaisen yhteiskunnan polarisaatio kuplii kunnolla nyt jo koululaitoksessa. Ruotsalaisessa pikkukunnassa ”mustat ja valkoiset” ovat pitkin syksyä ottaneet yhteen nyrkein ja iskulausein. Useimmat tappeluihin ja levottomuuksiin osallistuneista ovat 10-vuotiaita.
Rydman: Helsingistä tehtävä jälleen turvallinen – ”On luovuttava politiikasta, joka karkottaa pääkaupungista hyvät veronmaksajat ja täyttää sen väkivaltaisilla jengeillä ja islamistisaarnaajilla”
Helsingin pormestariksi pyrkivä elinkeinoministeri Wille Rydman haluaa palauttaa pääkaupunkimme takaisin tunnollisille työssäkäyville ihmisille ja uutterille yrittäjille. - Helsinki kuuluu niihin alueisiin maassamme, jotka eniten kärsivät vääränlaisesta maahanmuuttopolitiikasta, Rydman sanoo.
Halla-aho: “Tällä tavoin venäläisille voitaisiin osoittaa, että vaikka kello käy, niin kello ei käy heidän hyväkseen”
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho kommentoi tuhat päivää jatkunutta Ukrainan sotaa Suomen Uutisille.
Päivän pointti: Trump valitsi ministeriksi huippuyliopistosta valmistuneen sotaveteraanin – valtamedia ja vasemmistomeppi veivasivat tittelin tv-juontajaksi
Yhdysvaltain presidentiksi valitun Donald Trumpin tuoreet henkilövalinnat tulevaan hallintoonsa aiheuttavat ahdistusta mediassa ja Trumpin politiikan vastustajissa. Reaktiot ovat samankaltaisia Atlantin valtameren molemmilla puolilla.
Analyysi: Yhdysvalloissa vasemmisto radikalisoitui pienessä ajassa ja vieraantui hyvin kauas keskivertoäänestäjistä, ilmiö aiheuttaa vasemmistolle näköharhan
Viime vuosina media on korostanut kerronnassaan "laitaoikeistoa" ja välittänyt mielellään kuvaa oikeiston radikalisoitumisesta länsimaisena ilmiönä. Yhdysvalloista kerätyn datan valossa näyttää kuitenkin siltä, että pikemminkin vasemmiston näkemykset ovat muuttuneet radikaalimmiksi, kun taas oikeisto on pysynyt lähes paikallaan.
Suomen ja Somalian välinen maaohjelman kautta tapahtuva kehitysyhteistyö keskeytetään – ministeri Tavio: Suomi ei voi jatkaa kehitysyhteistyötä maan kanssa, joka ei ota takaisin omia kansalaisiaan
Suomi keskeyttää maaohjelman kautta tehtävän kahdenvälisen kehitysyhteistyön Somalian kanssa, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Tavio kertoo. Päätös palautuu hallitusohjelmaan, jossa linjataan, että Suomen kehitysyhteistyö on ehdollistettu omien kansalaisten vastaanottamiselle ja kansainvälisen sääntöperusteisen järjestyksen tukemiselle.
Hälyttävä tutkimustulos: kolmasosa Tanskan muslimeista sympatisoi terroristijärjestö Hamasia
Tanskassa äskettäin suoritetun kyselytutkimuksen mukaan peräti kolmasosa Tanskan muslimeista sympatisoi terroristijärjestö Hamasia. Yhtä suuri osuus pitää Hamasin vuosi sitten Israeliin tekemää hyökkäystä oikeutettuna siviiliuhreista huolimatta. Tanskan muslimeista 44 prosenttia sanoo, että Israelin valtiolla ei ole oikeutta olemassaoloon.
Uusimmat
Antikainen: Suomi irti Ottawan sopimuksesta ja maamiinat takaisin
Jaana Strandman: Hallitus vahvistaa lasten oikeuksia
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2024
Lue lisää