PS ARKISTO
Mäenpää perussuomalaisten Suomalaisuusohjelmasta: Tosiasiassa harva suomalainen tarvitsee ruotsia arkielämässään
Perussuomalaiset julkaisi maanantaina uuden Suomalaisuusohjelmansa. Mäenpää pitää sinänsä melko ajattomiin aiheisiin ja jo pitkälti puolueen vakiintuneisiin kantoihin keskittyvää ohjelmaa tärkeänä uutena keskustelunavauksena politiikan kuumaan syksyyn erityisesti pakkoruotsikysymyksen noustessa sosiaalisessa mediassa pinnalle.
– Toimiessani ammatillisena erityisopettajana olen tuskaillut asian kanssa ja näen, että pakkoruotsi vaikeuttaa ja sekoittaa monien nuorten kieliopintoja. Keskittyminen englannin opetukseen antaisi monelle nuorelle paremmat mahdollisuudet omaksua englannin kieli, kun esimerkiksi autoalalla useimmat korjausoppaat ja ohjelmat ovat englanniksi, huomauttaa perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää.
Tärkeä avaus kielivapauden puolesta
Ohjelma jakaantuu kahteen osaan. Ensimmäisessä osassa ”Suomalaisuuden uhkat ja puolustaminen” käsitellään puolueen verkkosivujen mukaan elämänmuotomme kulttuurisia uhkia ja niihin vastaamista yleisesti. Ohjelman toisessa osassa ”Suomen kieli yhdistää meitä kaikkia” käsitellään kansakuntamme kielellisiä uhkia ja haasteita sekä niiden käytännöllistä ratkaisua.
Mäenpää toivoo, että nyt julkaistu ohjelma avaa syväluotaavan keskustelun Suomen nykyisen kielipolitiikan eli lähinnä pakkoruotsin perusteiden onttoudesta. Hän on aiemminkin ottanut kantaa kielivapauden puolesta.
– Ruotsia ei tarvita suomenkielisissä kunnissa, joissa ruotsia äidinkielenään puhuvia on vähemmän kuin yksi kahdestasadasta. Kun ruotsi on siis faktisesti hyödytöntä, sen opiskelua on vaikea nähdä hyödyllisenä. Tästä syystä ruotsista saadaan usein välttäviä arvosanoja, mikä heikentää monien suomenkielisten mahdollisuuksia jatko-opintoihin. Kansa ei kaipaa pakkoruotsia, ei lehmänkaupoilla eikä ilman, huomautti Mäenpää jo vuonna 2019 eduskuntakeskustelussa.
Ruotsia ei tarvita juurikaan arkielämässä
Ohjelmassa muistutetaan, että suomen kieli yhdistää kaikkia Suomessa asuvia.
– Suomen kieli on kansakuntamme erityispiirre, se on kansamme olemassaolon välttämätön ehto ja edellytys. Omaksumme kulttuurin kielemme kautta. Ilman omaa kieltä meitä ei olisi. Kieli on itsetuntomme ja yhteisöllisyytemme perusta. Kuulumme suomalaisiin kansana ja kansakuntana suomen kielen kautta, Mäenpää lainaa ohjelmaa.
– Väite ”Suomi on kaksikielinen maa” vaatii täsmennystä. Suomalaisethan voivat olla suomenkielisiä tai ruotsinkielisiä, mutta tosiasia on, että harva suomalainen tarvitsee ruotsia arkielämässään, hän jatkaa.
Pakkoruotsin puolesta ei ole esitetty järkeviä perusteita
Ruotsin kielen osaamistarve Suomessa, tai pikemminkin tarpeettomuus, asettuu oikeisiin mittasuhteisiin, kun tunneargumentaation sijaan tarkastellaan kielen yleisyyttä koko maassa. Vuoden 2021 tilastojen mukaan kansalliskielten puhujista (noin 5 088 000) on suomenkielisiä 94,3 % ja ruotsinkielisiä 5,7 %.
Lisäksi vieraskielisiä on noin 458 000 eli noin 8,3 %. Mäenpää muistuttaakin, että vuosienkaan veivaamisen jälkeen julkisessa keskustelussa ei ole saatu esitettyä kaikille suomalaisille pakollisen ruotsinkielen opiskelun puolesta kestäviä järkiperustetuita.
Pakkoruotsi purettava kaikilla asteilla
Koko maata koskevat kielivaatimukset ovatkin suomenkielisten kannalta epätarkoituksenmukaisia ja aiheuttavat ylimääräisiä haasteita työuralla etenemisessä. Vaatimukset eivät useinkaan ole palvelujen järjestämisen tai tehtävien hoidon kannalta välttämättömiä.
Erityisesti monille suomalaisnuorille perussuomalaisten linjaukset olisivat toteutuessaan suuri helpotus: ohjelma tarjoaa kieliopintoihin pakon sijaan enemmän vapautta.
– Ohjelma ei ole sanahelinää, vaan se esittää aitoja ja konkreettisia ratkaisuja kielivapauden puolesta.
– Annan muutaman esimerkin: lisätään kielivalintojen joustavuutta tekemällä ruotsista valinnainen kieli peruskoulussa, luovutaan ruotsin kieltä koskevista osaamisen vaatimuksista lukioissa, ammattikouluissa, korkeakouluissa ja yliopistoissa, poistetaan ruotsinkielisten ns. kielikiintiöt yliopistoista sekä luovutaan kielitaitolain mukaisesta vaatimuksesta ymmärtää tyydyttävästi ruotsia hyvinvointialueilla, joiden asukkaista selvä enemmistö on suomenkielisiä, luettelee Mäenpää.
Lisää toimenpiteitä ja tavoitteita ruotsin kielen opetuksen suhteen voi halutessaan lukea puolueen verkkosivuilta suoraan itse ohjelmasta.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
- englannin kieli kieliopinnot kaksikielisyys Suomalaisuusohjelma kielipolitiikka kielivapaus Suomen kieli Vapaa kielivalinta Juha Mäenpää ruotsin kieli pakkoruotsi
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Perussuomalaiset vaatii pakkoruotsista luopumista – ehdoton ja aukoton ruotsin pakollisuus ei vastaa suomenkielisten tarpeita
Leena Meri haluaa eroon pakkoruotsista: “Kuulostaa kamalalta, että pakko ja pakottaminen olisivat osa suomalaista identiteettiä”
Some täyttyi älämölöstä, kun perussuomalaiset vaati ruotsin kielen opiskelua vapaaehtoiseksi – RKP-ministerillä meni heti tunteisiin
Perussuomalaiset: Panostuksia peruskoulutukseen, ei pakkoruotsia ylioppilaskirjoituksiin
Perussuomalaisten eduskuntaryhmä esittää: Ruotsin kieli valinnaiseksi oppiaineeksi kouluihin
Perussuomalaiselta Nuorisolta uusi kansalaisaloite ruotsalaisuuden päivän kunniaksi: Pakkoruotsi poistettava
Uusin mielipidetutkimus: Suomalaisten enemmistö on edelleen ruotsin kielen pakollisuutta vastaan
Teemu Keskisarjan kolumni: Mikään ei hakkaa hyvää kansalliskielistä PAPERIKIRJAA
Viikon suosituimmat
Teemu Keskisarjan ja Onni Rostilan kolumni: Huuhaa-kyselytutkimukset hakkaavat viattomia äijiä
Lähi-idästä kotoisin olevat naiset toivovat burkakieltoa: “Ennen kun tulin Suomeen, en ollut nähnyt burkaa”
Iranin Teheranista kotoisin oleva nainen kertoo nähneensä burkan ensi kertaa Helsingissä. Hän kertoo tajunneensa tuolloin, että suomalainen feminismi tarkoittaa vain "sinisiä ja vihreitä hiuksia tai ajamattomia kainaloita".
Tappelut ”mustien ja valkoisten” oppilaiden välillä jatkuneet koko syksyn ruotsalaiskoulussa – ”Traagista”, valittaa paikallispoliisi
Pohjoismaisen yhteiskunnan polarisaatio kuplii kunnolla nyt jo koululaitoksessa. Ruotsalaisessa pikkukunnassa ”mustat ja valkoiset” ovat pitkin syksyä ottaneet yhteen nyrkein ja iskulausein. Useimmat tappeluihin ja levottomuuksiin osallistuneista ovat 10-vuotiaita.
Emmi Nuorgam: “Vihaan mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä”
Tänään vietetään kansainvälistä miestenpäivää. Nyky-yhteiskunnassa nainen voi avoimesti kertoa miesvihastaan, mutta toksisesta radikaalifeminismistä ei juurikaan puhuta. Somevaikuttaja Emmi Nuorgam sanoo vihaavansa "mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä". Kansanedustaja Joakim Vigelius vastaa kysymällä, miksei mediassa koskaan kirjoiteta avoimesti naisten radikalisoimiseen pyrkivistä vihaisista feministinaisista.
Rydman: Helsingistä tehtävä jälleen turvallinen – ”On luovuttava politiikasta, joka karkottaa pääkaupungista hyvät veronmaksajat ja täyttää sen väkivaltaisilla jengeillä ja islamistisaarnaajilla”
Helsingin pormestariksi pyrkivä elinkeinoministeri Wille Rydman haluaa palauttaa pääkaupunkimme takaisin tunnollisille työssäkäyville ihmisille ja uutterille yrittäjille. - Helsinki kuuluu niihin alueisiin maassamme, jotka eniten kärsivät vääränlaisesta maahanmuuttopolitiikasta, Rydman sanoo.
Halla-aho: “Tällä tavoin venäläisille voitaisiin osoittaa, että vaikka kello käy, niin kello ei käy heidän hyväkseen”
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho kommentoi tuhat päivää jatkunutta Ukrainan sotaa Suomen Uutisille.
Päivän pointti: Trump valitsi ministeriksi huippuyliopistosta valmistuneen sotaveteraanin – valtamedia ja vasemmistomeppi veivasivat tittelin tv-juontajaksi
Yhdysvaltain presidentiksi valitun Donald Trumpin tuoreet henkilövalinnat tulevaan hallintoonsa aiheuttavat ahdistusta mediassa ja Trumpin politiikan vastustajissa. Reaktiot ovat samankaltaisia Atlantin valtameren molemmilla puolilla.
Analyysi: Yhdysvalloissa vasemmisto radikalisoitui pienessä ajassa ja vieraantui hyvin kauas keskivertoäänestäjistä, ilmiö aiheuttaa vasemmistolle näköharhan
Viime vuosina media on korostanut kerronnassaan "laitaoikeistoa" ja välittänyt mielellään kuvaa oikeiston radikalisoitumisesta länsimaisena ilmiönä. Yhdysvalloista kerätyn datan valossa näyttää kuitenkin siltä, että pikemminkin vasemmiston näkemykset ovat muuttuneet radikaalimmiksi, kun taas oikeisto on pysynyt lähes paikallaan.
Mitä ihmettä? Britanniassa poliisi ilmestyi palkitun toimittajan ovelle, ilmoitti tutkivansa “ei-rikollista viharikostapausta”, muttei suostunut kertomaan, mistä oli kyse
Johtavat brittiläiset poliitikot ovat esittäneet voimakasta kritiikkiä poliisille, joka tutkii Telegraph-lehden toimittajan sosiaalisen median julkaisua. Essexin poliisi ilmestyi viime sunnuntaina palkitun toimittaja Allison Pearsonin ovelle ja kertoi tutkivansa tämän vuoden takaista sosiaalisen median päivitystä ”ei-rikollisena viharikostapauksena”. Poliisi kieltäytyi kertomasta tarkemmin edes tutkinnan alaiselle Pearsonille, mitä sisältöä tutkinta koskee. Tapaus on herättänyt kansainvälistä huomiota, ja sitä on verrattu orwellilaiseen fiktioon.
Suomen ja Somalian välinen maaohjelman kautta tapahtuva kehitysyhteistyö keskeytetään – ministeri Tavio: Suomi ei voi jatkaa kehitysyhteistyötä maan kanssa, joka ei ota takaisin omia kansalaisiaan
Suomi keskeyttää maaohjelman kautta tehtävän kahdenvälisen kehitysyhteistyön Somalian kanssa, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Tavio kertoo. Päätös palautuu hallitusohjelmaan, jossa linjataan, että Suomen kehitysyhteistyö on ehdollistettu omien kansalaisten vastaanottamiselle ja kansainvälisen sääntöperusteisen järjestyksen tukemiselle.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2024
Lue lisää