Lehtikuva
Mäenpää muistutti käteisen tärkeydestä osana huoltovarmuutta – “Minua pidettiin vanhanaikaisena”
Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää on korostanut useaan otteeseen käteisen merkitystä huoltovarmuuden vuoksi. Perinteistä maksutapaa hän puolusti myös hiljattain eduskunnassa puhuessaan. Vielä viime vuoden alussa Mäenpään ehdotukset käteisen turvaamiseksi naurattivat monia. Maaliskuuhun mennessä ei ketään enää naurattanut.
Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää palautti puheessaan kuulijoiden mieliin vuoden 2022 alussa jättämänsä toimenpidealoitteen käteisen rahan turvaamisesta Suomessa jatkossakin käypänä maksuvälineenä.
– Muistan kun sitä esittelin täällä, niin se nauratti aika monia ja minua pidettiin vanhanaikaisena. Siitä meni noin viikko, kun sitten maaliskuussa 2022 Suomen Pankki teki samansisältöisen lainsäädäntöaloitteen käteispalvelun riittävän tason turvaamiseksi, Mäenpää sivalsi.
Käteisen käyttö lisääntyi Ukrainan sodan myötä
Eduskunnan pankkivaltuuston kertomuksessa vuodelta 2022 huomautetaan, että koronapandemia vähensi käteisen käyttöä selvästi vuosina 2020 ja 2021, mutta alkuvuonna 2022 käteisen käyttö kasvoi pandemian helpottaessa ja matkailun elpyessä. Käteisen käyttö lisääntyi lisäksi odotettua enemmän, kun Venäjä aloitti helmikuun lopulla 2022 hyökkäyssodan Ukrainassa ja ihmiset halusivat varautua mahdollisiin maksuliikennehäiriöihin varaamalla ylimääräistä käteistä.
– Suomen Pankin maaliskuussa 2022 tekemän kuluttajakyselyn mukaan käteisen saatavuus oli heikentynyt ja kuluttajat kokivat käteisen saatavuuden varsinkin pankkikonttoreista huonontuneen. Samaan aikaan Venäjän hyökkäyssota nosti kuitenkin esiin käteisen tärkeyden kriisiin varautumisessa. Suomen Pankki suosittelee, että kotitalouksien tulisi pitää käteistä sen verran, että sen avulla pärjää jopa 72 tuntia kestävien maksuliikennehäiriöiden ajan, Mäenpää luki kertomuksesta.
Digitaaliset valuutat alttiita teknisille ongelmille
Mäenpää kertasi käteisraha-aloitteensa huomioita.
– Käteisen olemassaolon takaaminen jatkossakin on perusteltua huoltovarmuuden ja heikoimmassa asemassa olevien suomalaisten maksumahdollisuuksien vuoksi. Asia on tärkeä myös kansalaisten yleisen luottamuksen säilymisen takia.
– Keskuspankkien hankkeilla digitaalisista valuutoista on pyritty vastaamaan esiin nousseisiin kysymyksiin, mutta huoltovarmuuden kannalta keskeisiä ongelmia esimerkiksi rahan käyttämisestä sähkökatkojen tai verkkoyhteyksien kaatuessa ne eivät poista. Aivan parhaimmillaankin ne voivat olla vain osittainen ratkaisu.
Polttoaineen jakeluverkosto merkittävä kysymys
Mäenpää muistutti myös, että huoltovarmuuden näkökulmasta polttoaineen jakeluverkosto maksumahdollisuuksineen on mitä merkittävin kysymys.
– Joillakin ketjuilla maksun voi suorittaa käteisellä lähes jokaisella automaattiasemalla, toisilla taas käteismaksumahdollisuutta ei käytännössä ole lainkaan. Erot tulevat ilmi myös siinä, onko automaattiasema tarkoitettu raskaalle liikenteelle vai ei.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
- polttoaineen jakeluverkosto käteisautomaatit kriisivarautuminen Venäjän hyökkäys hyökkäyssota digitaaliset valuutat maksuliikenne koronapandemia Käteinen toimenpidealoite Suomen Pankki Juha Mäenpää Ukraina Huoltovarmuus
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Kansanedustaja vaatii ministeriltä selvityksen, miksei käteisellä voi maksaa tankkausta
Reijonen huolissaan tankkauspaikkojen automatisoitumisesta – Saarikon vastaus: Sopimusvapaus ei tarkoita käteisen vastaanottopakkoa
Mäenpää: Huoltovarmuus kiinteä osa Suomen turvallisuuspolitiikkaa
Reijonen: Miten maksetaan polttoaineet, jos tietoliikenne yhteydet eivät toimi?
Myös henkiseen kriisinkestävyyteen ja huoltovarmuuteen on kiinnitettävä huomiota – henkinen kriisinsietokyky ei välttämättä ole samalla tasolla aineellisten varojen kanssa
Viikon suosituimmat
Teemu Keskisarjan ja Onni Rostilan kolumni: Näin Yle valeuutisoi pikkutyttöjen teurastuksen
Itäkeskuksen muslimiyrittäjä HS:lle: Hameen on oltava löysä lantion kohdalta, jotta muut miehet kuin minä eivät näe
Helsingin Itäkeskuksen Hansasillalla esillä ollut islamilaisia pukeutumissääntöjä esittelevä kyltti on puhututtanut mediassa ja somessa tällä viikolla. Kyltissä kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa samankaltaisia kylttejä on nähty jo pitkään. Saksassa on tuotu oikeuden eteen myös sharia-poliiseja.
Maahanmuuttopolitiikka kiristyy koko EU:ssa – PS-meppi Sebastian Tynkkynen: ”Ratkaisujen aika on tullut” – kokoomuksen meppi Aura Salla nosti äärioikeistokortin
Euroopan unionin maahanmuuttopolitiikka on liikkeessä ja kääntymässä selvästi tiukempaan suuntaan. Sekä keskeisissä EU-toimielimissä että jäsenvaltioiden hallinnoissa ilmenee tahtotilaa tiukentaa maahanmuuton sääntöjä ja tehostaa laittomasti EU:ssa oleskelevien palautuksia. - Ihmisoikeuksista EU:ssa pidetään jatkossakin kiinni, mutta kenenkään ihmisoikeus ei ole oleskelu laittomasti EU-maissa, perussuomalaisten meppi Sebastian Tynkkynen sanoo.
Vihersiirtymä vastatuulessa: Saksalaisautoilijat vaihtavat sähköautonsa bensaan ja dieseliin
Autoilijoiden siirtyminen sähköisiin kulkuvälineisiin tökkii välittömästi, kun tuet loppuvat. Saksassa jopa kolmannes sähköautoaan vaihtaneista on siirtynyt takaisin bensaan tai dieseliin sen jälkeen, kun avustukset hiipuivat. Tavoite fossiilivapaasta uusien autojen kaupasta vuonna 2035 karkaa yhä kauemmaksi.
Mäenpää: Itäkeskuksen kyltit seurausta vihreiden maahanmuuttopolitiikasta
Yksi kuluvan viikon kuumimmista puheenaiheista on ollut Helsingin Itäkeskukseen ilmestynyt herättänyt ohjetaulu koskien musliminaisten pukeutumista. Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää muistuttaa ohjeistuksesta pöyristynyttä vihreiden puheenjohtajaa Sofia Virtaa siitä, että tapahtunut on seurasta vihreidenkin tukemasta avoimien rajojen maahanmuuttopolitiikasta.
Yle kehysti Trumpin kampanjatilaisuuden vitsin rasismiksi: ”Roskasaari” – tosiasiassa Puerto Rico hukkuu roskiin
Ylen toimittajien mieleen ei tullut tarkistaa, miksi Amerikassa on ennenkin kutsuttu Puerto Ricoa roskasaareksi. Rasismi ei liity asiaan, vaan vertaus on sangen kirjaimellinen, koska roskia Puerto Ricossa riittää. Saaren asukkaiden yksi suurimpia ongelmia onkin jäteasemien tilan puute, ja eri arvioiden mukaan kaatopaikkatila saattaa loppua kesken 2–4 vuodessa.
Kamala Harris on positiivisen erityiskohtelun tuotos – maailman menestynein “DEI-rekry”
Kamala Harris on uransa joka käänteessä hyötynyt siitä, että hän on nainen ja kuuluu rodulliseen vähemmistöön. Hän on malliesimerkki siitä, miten paljon positiivinen erityiskohtelu voi edistää vähemmistöjen menestystä. Varapresidenttinä hän oli Bidenin "DEI-rekry", joka lopulta syrjäytti presidentti Bidenin. Nyt hänellä on mahdollisuus nousta maailman mahtavimman maan presidentiksi.
PS-Nuoriso: Suomessa ei ole sijaa sharia-laille
Perussuomalainen Nuoriso on tyrmistynyt, mutta ei vähääkään yllättynyt islamilaisten pukeutumissääntöjen julistamisesta Itäkeskuksessa. Uutisoidussa julisteessa kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa julisteet ovatkin jo vuosia sitten vaihtuneet islamistisiin “sharia-poliiseihin”, jotka häiriköivät kansalaisia islamilaisten oppien rikkomisesta.
Koko läntinen maailma velloo tunnemyrskyissä – Suomestakin tuli puberteettiyhteiskunta, jota rakennetaan fiilispohjalta
Tietokirjailija-kouluttaja Katleena Kortesuon uutuuskirja "Tunteet tapissa" kertoo havainnollisesti, kuinka olemme siirtyneet tietopohjaisesta konsensusyhteiskunnasta tunneuskovaisuuden maailmaan, jonka perustukset valettiin 1980- ja 1990-luvuilla. Monelta osin yhteiskuntamme on kuin 13-vuotias teini, joka kokee tunteita vahvasti ja viskoutuu tunnemyrskyn mukana milloin mihinkin suuntaan. Pelkkä tunne on kuitenkin surkea kumppani silloin, jos edessä on vaikea ja kauaskantoinen päätös.
Kun transkiihkoilu tieteen jyräsi: woke-aktivistilääkäri salasi tutkimustulokset, joiden mukaan murrosiän siirtäminen ei paranna nuorten mielenterveyttä
Merkittävänä transoikeuksien puolestapuhujana tunnettu lääkäri myönsi estäneensä julkaisemasta tutkimustuloksia vuosikymmenen takaisesta hankkeesta, jonka tulokset eivät miellyttäneet häntä. Veronmaksajien rahoittaman, 10 miljoonaa dollaria maksaneen hankkeen tarkoituksena oli selvittää murrosikää jarruttavien hoitojen vaikutuksia amerikkalaislapsiin. Tutkimuksesta ei löytynyt näyttöä sille, että murrosiän lykkääminen parantaisi potilaiden mielenterveyttä. New York Timesin haastattelema kohutohtori Johanna Olson-Kennedy uskoo, että lapsille suunnattujen transhoitojen kriitikot saattaisivat hyödyntää tutkimustuloksia poliittisesti. Olson-Kennedyn toimintaa on arvosteltu tieteen vastaiseksi. Kriitikot huomauttavat, että tutkimustulosten panttaaminen estää kansaa saamasta tieteellistä tietoa aiheesta, joka jakaa amerikkalaisten mielipiteitä erittäin jyrkästi.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2024
Lue lisää