

PS ARKISTO
Mäenpää maaseutukylien vahvuuksista: Turvallisuus on maaseudun tärkein vetovoimatekijä
Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää otti osaa Landemia-hankkeen osana järjestettävään Maaseutuasumisen tulevaisuus -tilaisuuden paneeliin Seinäjoella keskiviikkona. Jo ennen tapahtumaa Mäenpää korosti maaseudun asukkaana arvostavansa elinympäristöään huoltovarmuuden mahdollistajana ja hyvänä lasten kasvupaikkana. Paneelin aikana kansanedustaja arvioi, että Suomen sisäisessä muuttoliikkeessä jo lähitulevaisuudessa maaseutukylien tärkeimmäksi vetovoimatekijäksi nousee turvallisuus.
Paneelissa käsiteltiin kolmea suurempaa aihealuetta. Ensiksi puhuttiin työelämän murroksesta, paikkariippumattomuudesta ja näihin liittyvästä asuinpaikan valinnasta. Panelisteilta kysyttiin keinoja etä- ja paikkariippumatonta työtä tekevien houkuttelemiseksi ja pitämiseksi Etelä-Pohjanmaan alueella.
Vastauksissa korostuivat peruspalvelut, kunnolliset etätyöpuitteet ja toimivat tietoliikenneyhteydet. Myös Juha Mäenpää huomautti asuinpaikan valinnassa peruspalveluiden ja tiestön olevan merkittäviä tekijöitä. Palveluista hän korosti erityisesti kyläkoulujen ja koulukyytien merkitystä.
– Tiedetään, että maaseutu on täynnä upeita taloja, mutta sitten jos kulkeminen on jonkun ”kuratien” varressa, niin silloin ei paljoa etätyökään houkuta, kun lapsia kuitenkin joutuu kuskaamaan kouluun tai linja-autolle kyseistä tietä pitkin, Mäenpää selvensi ydinongelmaa.
Tyhjien asuntojen ongelma
Samassa aihepiirissä käsiteltiin myös maaseudun tyhjien asuntojen kysynnän ja tarjonnan kohtaamista. Panelistien vastauksissa nostettiin esille muun muassa halpojen tonttien, kyläyhteisöjen aktiivisuuden ja markkinoinnin merkitys. Mäenpää aloitti ongelman tarkastelun muista poikkeavasta näkökulmasta: hän muistutti, että mikäli talosta löytyy jälkeenpäin ongelmia, saattaa siitä myyjä joutua vastuuseen pitkänkin ajan jälkeen.
– Esimerkiksi perikunta ei välttämättä uskalla myydä vanhuksen jälkeensä jättämää taloa, minkä vuoksi talo menee pilalle, kun se jätetään kylmäksi, hän avasi kuviota.
Turpeen merkitys nuorten työllistäjänä
Paneelin toinen aihealue koski nuorten muuttohalukkuutta ja tulevaisuutta. Tarkoituksena oli pohtia toimenpiteitä opiskelijoiden vahvempien sidosten luomiseksi kotipaikkakunnilleen sekä keinoja nuorten alueella kiinni pitämiseen ja jo lähteneiden nuorten takaisin houkutteluun. Vastauksissa huomautettiin, että tärkeää on, miten jokainen puhuu maaseudusta: viestin pitäisi olla myönteinen.
Lisäksi korostettiin yhteydenpidon tärkeyttä poismuuttaneiden nuorten mahdollisen paluumuuton toivossa ja muuta markkinointia. Mäenpää otti keskustelussa esille kaksi nuorten työllisyyteen liittyvää seikkaa: työnteon saamisen vaikeuden alaikäisenä ja turpeen merkityksen työllistäjänä.
– Enää ei helposti oteta alaikäisiä lautapojiksi, Mäenpää huomautti.
– Turpeella on ollut valtavan hyvä sosiaalinen vaikutus niille nuorille, jotka eivät ole oikein “opiskelutyyppiä”. He ovat olleet turvesuolla töissä kesät ja korjanneet turvekoneita talvet. Jos turve jää fossiilisena energiana pois Etelä-Pohjanmaalta, se saattaa lisätä kylien autioitumista, hän jatkoi huolestuneena.
Myös vapaa-ajan asukkaat huomioitava
Lopuksi paneelissa puhuttiin monipaikkaisuudesta maaseudun vapaa-ajan asukkaiden näkökulmasta. Keskustelussa oli vapaa-ajan asukkaiden huomioiminen alueiden kehittämisessä ja kysymys vapaa-ajan asukkaista tulevina pysyvinä asukkaina. Erityisesti kaavoituksen merkitystä korostettiin. Panelistien joukosta huomautettiin, että esimerkiksi suhtautuminen siihen, saako rannalla asua vakituisesti, on keskeinen.
– Toivoisin rohkeutta siihen, että mökkejä voisi muuttaa kodeiksi, Mäenpää linjasi.
Turvallisuus vaikuttaa perheiden muuttosuunnitelmiin
Lopuksi eteläpohjalainen kansanedustaja otti puheeksi tärkeän huomion: maaseutukylien turvallisuus tulee olemaan vetovoimatekijä. Puheenvuoronsa aikana hän havainnollisti asiaa vertailemalla Helsingin turvallisuustilannetta Seinäjokeen ja toisaalta Seinäjoen mahdollista tulevaisuuden turvallisuustilannetta pienempiin paikkakuntiin.
Erityisesti viimeaikaisten katujengikeskusteluiden ja -uutisten vuoksi Mäenpään huomio on perusteltu. Turvallisuus toden totta vaikuttanee yhä enenevässä määrin perheiden muuttosuunnitelmiin.
Landemia-hankkeen päätavoite on edistää Etelä-Pohjanmaan vetovoimaisuutta ja elinvoimaisuutta. Hanke pyrkii saamaan alueelle uusia pysyviä asukkaita sekä tukea ja mahdollistaa monipaikkaista asumista. Lisäksi tavoitteena on edistää osaltaan myös paikkariippumatonta työskentelyä.
Paneelissa oli mukana runsas kattaus vaikuttajia ja asiantuntijoita: eteläpohjalaisia paikallis-, alue- ja valtakunnanpoliitikkoja sekä edustusta yhdistyskentältä ja tutkimuksen saralta.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
- maaseutuasuminen Landemia-hanke maaseutukylät tiestön kunto katujengit etätyö tietoliikenneyhteydet vetovoimatekijät Etelä-Pohjanmaa Juha Mäenpää Maaseutu Peruspalvelut Turve Turvallisuus
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Halla-aho muistutti ministeri Saarikkoa, että myös maaseudun elinvoima syntyy lopulta taloudellisesta toimeliaisuudesta – ”Yritysten ja tuotannon kilpailukyky on ainoa todellinen hyvinvoinnin lähde”

EU vaatimassa suomalaisilta asunnonomistajilta energiatehokkuusremontteja vihreän siirtymän nimissä – Koponen: Kaikki eivät tule selviytymään kymmenien tuhansien eurojen laskusta

Perussuomalaiset vaativat hallitukselta toimenpiteitä maahanmuuton kielteisten vaikutusten arvioimiseksi: Epäonnistunut maahanmuuttopolitiikka heikentää asuntoalueiden turvallisuutta

Peltokangas: Maatalousyritysten kannattavuutta tulee parantaa – ”Ruokatuotannon omavaraisuus on Suomen turvatakuu”

Ranne: Maaseutukaan ei pelastu maahanmuutolla

Tuumaustunnilla perjantaina: Jenna Simula ja Mauri Peltokangas esittelevät maaseutupoliittisen ohjelman (suora lähetys)

Simula alueellisesta opintolainahyvityksestä: ”Voisi parhaimmillaan edistää syntyvyyttä”
Viikon suosituimmat

Intia juhlii hiilenlouhinnan ennätystä – Suomi murehtii porojen röyhtäyksiä
Suomessa murehditaan lehmien pieruja ja porojen röyhtäyksiä, jotka ilmastoaktivistien mukaan tuhoavat koko maailman ilmaston. Samaan aikaan Intiassa juhlitaan sitä, että maa tuottaa enemmän hiiltä kuin koskaan. Intialaiset iloitsevat, koska edullinen fossiilinen polttoaine tarkoittaa heille halpaa energiaa, talouskasvua ja omavaraisuutta.

SDP jälleen turpo-kuutamolla – kun Lulu Ranne totesi, ettei suomalainen puolustusteollisuus välttämättä hingu työntekijöiksi venäläisiä, demarit menivät välittömästi epäkuntoon
Vaikuttaisi itsestäänselvyydeltä, että suomalainen puolustusteollisuus toivoo työvoimaa, joiden lojaliteeteista voidaan kohtuullisella varmuudella mennä takuuseen. Yhtä lailla vaikuttaa itsestäänselvältä, etteivät Suomeen saapuvat venäläiset sattuneesta syystä ole puolustusvoimien ykkösrekryjä. Asian ääneensanominen aiheutti kuitenkin Hämeenlinnan valtuustossa melkoisen demariäläkän.

Yle-pomo Merja Ylä-Anttila skippasi viime viikolla kysymyksen Yleisradion vasenkallistumasta – ”Mikään tutkimus ei tällaista todista…”
EVA:n juuri julkaistu syksyn 2024 arvo- ja asennetutkimus paljastaa, että jopa 40 prosenttia suomalaisista katsoo Yleisradion uutisoinnin oleva vasemmalle kallellaan. Perussuomalaisten kansanedustaja Pekka Aittakumpu kysyi viime viikolla samasta asiasta Yleisradion toimitusjohtajalta Merja Ylä-Anttilalta, joka tuolloin katsoi, että kysymykseen vastaaminen on hankalaa.

Vihreät syyllistää suomalaisia rasismista – samaan aikaan vihreä kansanedustaja syynää julkisista tapahtumista ihmisten ihonväriä
Vihreät lähtee kunta- ja aluevaaleihin ylimielisessä woke-asennossa, eli puolue solvaa nyt äänestäjiä rasisteiksi. Kaksisuuntaisesta keskustelusta kieltäytyneen puolueen arvioidaan jo olevan kriisitilassa.

Musk-viha roihuaa ja Teslat palavat – erityisesti transseksuaalit vihaavat maailman rikkainta miestä
Elon Muskin omistaman yrityksen valmistamat sähköautot ovat joutuneet vasemmistolaisten vihan kohteeksi. Tesloja on naarmutettu, sotkettu maalilla ja tuhottu polttopulloilla. Erityisesti transseksuaalit tuntuvat vihaavan Elon Muskia. Tuleeko Tesla-mellakoista uusi Black Lives Matter -ilmiö?

Vieläkö muistat? Sanna Marin kiisti kielitaidottomien hoitajien aiheuttavan ongelmia – nyt hoitajaliitto SuPer pelkää vieraskielisten hoitajien vaarantavan jo potilasturvallisuutta
Suomen lähi- ja perushoitajaliitto Superin julkaisema tuore selvitys viimeistään osoittaa kaikille, että sotealan ongelmia ei ole mahdollista korjata siten, että alalle aktiivisesti haalitaan henkilökuntaa maailman toiselta puolelta. Vielä eduskuntavaalien 2023 alla monet eturivin poliitikot kuitenkin pyrkivät kiistämään kielitaidottomien hoitajien työyhteisölle aiheuttamat ongelmat ja työyhteisölle kasaantuvan lisäkuorman.

Yle painostaa hallitusta likaisilla menetelmillä – Antikainen: Johtajat vaihtoon
Yleisradion toiminnassa on havaittu vakavia epäkohtia muutosneuvotteluiden jälkeen, ja irtisanomisten perusteet ovat herättäneet runsaasti kysymyksiä. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen vaatii, että Ylen tulee leikata kustannuksiaan hallinnon ja byrokratian puolelta sen sijaan, että se lakkauttaa suositut ohjelmat ja irtisanoo arvostettuja toimittajia.

EVA:n tutkimuksen tulos on karua luettavaa Ylestä – Vigelius: ’’Puolueellisuus ei kuulu verorahoitteiseen mediaan’’
Tänään julkaistun EVA:n Arvo- ja asennetutkimuksen mukaan jopa 40 prosenttia suomalaisista arvioi Yle Uutisten painottavan tiedonvälityksessään vasemmistolaista näkökulmaa.

Bernerin taksilaki kylvää tuhoa, mutta korjaus tulee: Taksisääntelyn uudistus eduskuntaan vielä tänä vuonna – ”Kuljettajien vaatimustasoa tiukennetaan huomattavasti”
Hallitus panostaa arjen sujuvuuteen ja turvallisuuteen uudistamalla taksialan sääntelyä. Tavoitteena on palauttaa Suomeen turvalliset taksit ja luottamus koko taksialaan. Pitkään valmisteltu hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskuntaan vielä tämän vuoden puolella, syysistuntokaudella 2025.

EVA tutki: Jopa 40 prosenttia suomalaisista arvioi Yleisradion uutisoinnin kallistuvan tiedonvälityksessään poliittisesti vasemmalle
EVA:n juuri julkaistu syksyn 2024 arvo- ja asennetutkimus paljastaa yllättäviä tuloksia kansalaisten suhtautumisesta Yleisradion uutistuotantoon. Jopa 40 prosenttia vastaajista pitää Yle Uutisia vasemmalle kallistuvana. Vastaajista 19 prosenttia arvioi Ylen näkökulman olevan selvästi vasemmistolainen. Tutkimuksessa vain SDP:n puoluemedia Demokraatti ja vasemmistoliiton Kansan Uutiset arvioitiin vielä Yle Uutisiakin vasemmistolaisemmiksi.
Uusimmat
Toimitus suosittelee

Lue lisää
PS Naiset 1/2025

Lue lisää
Perussuomalainen 1/2025

Lue lisää