Mäenpää kysyi Libanonissa palvelevien rauhanturvaajien turvallisuudesta – puolustusministeri Häkkänen: ”Turvajärjestelyt ovat ihan kunnossa”

Puolustuspolitiikan luonteeseen on Suomessa perinteisesti kuulunut pitkälle menevä yksimielisyys. Pienen maan etu on, että ulkoisia uhkia vastaan ollaan yhtenäisessä rintamassa. Tätä ajattelutapaa edusti myös Juha Mäenpään puheenvuoron aloitus.

– Haluan kiittää tätä koko salia, kaikkia puolueita, yhtenäisyydestä maanpuolustusasioissa.

Suomalaisia rauhanturvaajia Libanonissa noin 200

Puolustusministeriön hallinnonalaan kuuluu sotilaallinen kriisinhallinta. Sen hallintoon ja kaluston menoihin ehdotetaan tuoreessa talousarviossa määrärahoja noin 64,9 miljoonaa euroa. Suurimpina operaatioalueina säilyvät Libanon ja Irak. Momentilta rahoitetaan myös Ukrainan koulutusoperaatiota. Mäenpää huomautti, että viimeaikaisten uutisten keskipisteenä olleessa Libanonissa toimii tälläkin hetkellä merkittävä määrä suomalaisia rauhanturvaajia.

– Libanonissa toimivan terroristijärjestö Hizbollahin ja Israelin valtion väliset yhteenotot ovat kiihtyneet äärimmilleen, ja tilanne uhkaa kärjistyä ilmaiskujen lisäksi jopa maasodaksi. Siellä on edelleen suomalaisia rauhanturvaajia noin 200.

Mäenpää osoitti asiaan liittyvät kysymyksensä puolustusministeri Antti Häkkäselle (kok.):

– Mikä on suomalaisten rauhanturvaajien turvallisuustilanne lähiviikkoina siellä Libanonissa?

Majoitusrakennukset kunnostuksen tarpeessa

Myös toinen kysymys käsitteli rauhanturvaajia:

– Mitä valtioneuvostossa on sovittu kansallisen kriisinhallintaveteraanikeskuksen perustamisen työnjaosta ja aikataulusta? Sehän liittyy myös sosiaali- ja terveysministeriön alle.

Kolmannen kysymyksen aihe palasi kotimaahan:

– Miten tärkeäksi näette asevelvollisten majoitusrakennusten kunnon ja niiden tämänhetkisen korjausvelan? Mäenpää tiedusteli.

Libanonin tilannetta seurataan tunti tunnilta

Ensimmäisenä ministeri Häkkänen vastasi kysymykseen Libanonin tilanteesta:

– Me seuraamme sitä, ei enää voi sanoa päivittäin, vaan käytännössä tunti tunnilta, ja meillä on varautumisjärjestelyt, miten puolustushallinto pystyy toimimaan kaikissa eri tilanteissa. Meidän joukko on siellä suuremman joukon yhteydessä, ranskalaisvetoisessa isommassa operaatiossa, jonka päätarkoituskin on itse asiassa luoda pidäkkeitä laajemmalle, eli sen takia en julkisuudessa kovin hanakasti lähde keskustelemaan minkäännäköisistä muista järjestelyistä. Mutta turvajärjestelyt ovat ihan kunnossa, puolustusministeri vakuutti.

Häkkänen korosti toiseen kysymykseen liittyvässä vastauksessa puolustusministeriön tukevan sosiaali- ja terveysministeriötä kriisinhallintaveteraanikeskuksen suhteen.

– Kriisinhallintaveteraanikeskus on päätetty STM:n vastuulle, ja sinne on suunnattu myös määrärahaa ja toimeenpanoa meidän puolelta tuetaan, että STM saa sen myös aikaiseksi.

Kasarmien korjaamiseksi tehty paljon toimenpiteitä

Viimeiseksi puolustusministeri vastasi kysymykseen varusmiesten majoitusrakennusten kunnosta.

– Puolustushallinnossa on nyt ihan viime vuosina kehitetty paljon tehokkaammat mallit näihin tilanteisiin puuttumiseksi, ja kasarmikannan korjaamiseksi on tehty paljon toimenpiteitä, hän aloitti.

Häkkänen myönsi, että edelleen on olemassa yksittäisiä ongelmatapauksia, joita varten on kuitenkin valmisteltu suunnitelmia.

– Tässä pitää olla hyvin tarkka ja tiukka linja, ja olen ohjeistanut Puolustusvoimille, että yksikään asevelvollinen tai myöskään kantahenkilökunnan jäsen ei joutuisi missään epäterveellisissä tiloissa työskentelemään. Ne ovat niin vakavia tehtäviä, että terveyttä ei pidä niiden takia vaarantaa, ministeri päätti.