Mäenpää kannustaa Suomea syvempään yhteistyöhön Puolan kanssa: “Hyvä pohja yhteistyölle on olemassa, mutta taitava talonrakentaja ei tyydy vain hyvin valettuihin perustuksiin”

Suomen suhde esimerkiksi sotilasmahti Yhdysvaltoihin on läheinen, mutta Atlantin takainen maa on Euroopassa läsnä olevista joukoistaan huolimatta fyysisesti kaukana. Juha Mäenpään mukaan tämä tosiasia tulee sisäistää.

– Yhdysvaltojen panostamisen taso maanosamme puolustukseen voi olla altis muualla maailmassa tapahtuvalle turvallisuustilanteen kehittymiselle. Sen sijaan esimerkiksi juuri Puola joutuu Suomen tapaan aina huomioimaan maantieteellisen sijaintinsa vuoksi Venäjän aiheuttaman uhan, Mäenpää avaa.

Puolalla on yhteistä rajaa Venäjän läntisimmän osan ja maatieteellisen ekslaavin, Kaliningradin alueen, kanssa reilusti yli 200 kilometriä. Suomen ja Venäjän välinen raja taas nousee pituudeltaan yli 1 300 kilometriin.

Puola panostaa puolustukseen

Yle uutisoi (3.8.2024) Puolan käyttävän ainoana Nato-maana tänä vuonna yli neljä prosenttia bruttokansantuotteestaan puolustusmenoihin. Ensi vuonna tavoitteena on viisi prosenttia. Naton kahden prosentin vaatimus ylittyy siis reilusti. Asejärjestelmiä maa hankkii jopa 23 miljardilla eurolla. Kuvaavaa on, että Puolasta tulee ensimmäinen Yhdysvaltojen liittolainen Euroopassa, joka saa Abrams M1A2 -panssarivaunut käyttöönsä.

Puolan ja muiden keskeisten Euroopan maiden sotilashenkilöstön lukumäärää havainnoivaa taulukkoa tarkastelemalla huomaa, että tämän Keski-Euroopan itäosassa sijaitsevan valtion nouseva käyrä erottuu muiden maiden lähes tasaisista viivoista.

– Puolan sotilashenkilöstön määrä on selvässä kasvussa, kun taas esimerkiksi Saksan, Ranskan, Iso-Britannian ja Italian osalta tilanne on pysynyt lähes ennallaan, Mäenpää huomauttaa.

Perustukset on jo valettu

Suomen ja Puolan välillä on ollut korkean tason tapaamisia vuosien varrella. Esimerkiksi Puolan presidenttipari kävi valtiovierailulla Suomessa lokakuussa 2017 ja marraskuussa 2021 eduskunnan ulkoasiainvaliokunta vieraili Puolassa tavaten muun muassa maan parlamentin alahuoneen Sejmin ulkoasiainvaliokunnan.

– Suomen Nato-jäsenyyden lopullisen hyväksymisen jälkeen vierailuita on vaikuttanut olevan enenevässä määrin, Mäenpää arvioi.

Maamme edellinen presidenttipari vieraili marraskuussa 2023 Puolan presidenttiparin vieraana, kun taas nykyinen tasavallan presidentti ja ulkoministeri tapasivat Puolan ulkoministerin Helsingissä jo maaliskuussa 2024. Maidemme pääministerit tapasivat tämän vuoden helmikuussa Varsovassa.

Poliittisten vierailujen lisäksi puolalaisia sotilaita on myös harjoitellut menneinä vuosina Suomessa. Suomalaiset sotilaat ovat myös kouluttaneet ukrainalaisia sotilaita Puolan maaperällä. Suomalais-puolalainen yhteistyö on näkynyt lisäksi Patrian tuottamien Rosamak-taisteluajoneuvojen muodossa.

Itämeri yhdistää – Ruotsikin aktivoitunut

Pääministeri Petteri Orpo (kok.) korosti helmikuisella vierailullaan Varsovassa Suomen ja Puolan puolustuksellisen yhteistyön merkitystä. Hän painotti Puolan tärkeää roolia Itämeren alueen turvallisuuden suhteen. Rajaturvallisuusasiatkin nähdään molemmissa maissa samankaltaisesti. Huomionarvoista on, että nyt myös länsinaapurissamme Ruotsissa katseita kohdistetaan enenevässä määrin Puolaan ja maiden välistä viestintää on ollut ministeritasoa myöten.

– Hyvä pohja Puola-yhteistyölle on olemassa, mutta taitava talonrakentaja ei tyydy vain hyvin valettuihin perustuksiin. Suomalaisella puolustusteollisuudella olisi varmasti annettavaa Puolalle, Mäenpää linjaa.

Perussuomalainen kansanedustaja huomauttaa, että kestävä suhde rakentuu raudanlujan suunnitelmallisuuden varaan.

– Yhteyksiä on pidettävä yllä säännöllisesti ja tiiviisti monella tasolla: presidentit, pääministerit, muut ministerit, parlamentit ja valiokunnat voivat toimia vienninedistäjinä yhteistyössä alan yritysten kanssa. Myös turvallisuusviranomaisille täytyy mahdollistaa molempia valtioita hyödyttävät yhteistyön muodot. Haasteemme puolustuksen ja rajaturvallisuuden suhteen ovat yhteneväiset, Mäenpää muistuttaa.