PS ARKISTO
Puola on noussut lyhyessä ajassa yhdeksi Euroopan merkittävimmistä turvallisuuteensa panostavista maista. Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää kannustaa suomalaisia poliitikkoja ja turvallisuudesta vastaavia toimijoita syvempään yhteistyöhön maan kanssa.
Suomen suhde esimerkiksi sotilasmahti Yhdysvaltoihin on läheinen, mutta Atlantin takainen maa on Euroopassa läsnä olevista joukoistaan huolimatta fyysisesti kaukana. Juha Mäenpään mukaan tämä tosiasia tulee sisäistää.
– Yhdysvaltojen panostamisen taso maanosamme puolustukseen voi olla altis muualla maailmassa tapahtuvalle turvallisuustilanteen kehittymiselle. Sen sijaan esimerkiksi juuri Puola joutuu Suomen tapaan aina huomioimaan maantieteellisen sijaintinsa vuoksi Venäjän aiheuttaman uhan, Mäenpää avaa.
Puolalla on yhteistä rajaa Venäjän läntisimmän osan ja maatieteellisen ekslaavin, Kaliningradin alueen, kanssa reilusti yli 200 kilometriä. Suomen ja Venäjän välinen raja taas nousee pituudeltaan yli 1 300 kilometriin.
Yle uutisoi (3.8.2024) Puolan käyttävän ainoana Nato-maana tänä vuonna yli neljä prosenttia bruttokansantuotteestaan puolustusmenoihin. Ensi vuonna tavoitteena on viisi prosenttia. Naton kahden prosentin vaatimus ylittyy siis reilusti. Asejärjestelmiä maa hankkii jopa 23 miljardilla eurolla. Kuvaavaa on, että Puolasta tulee ensimmäinen Yhdysvaltojen liittolainen Euroopassa, joka saa Abrams M1A2 -panssarivaunut käyttöönsä.
Puolan ja muiden keskeisten Euroopan maiden sotilashenkilöstön lukumäärää havainnoivaa taulukkoa tarkastelemalla huomaa, että tämän Keski-Euroopan itäosassa sijaitsevan valtion nouseva käyrä erottuu muiden maiden lähes tasaisista viivoista.
– Puolan sotilashenkilöstön määrä on selvässä kasvussa, kun taas esimerkiksi Saksan, Ranskan, Iso-Britannian ja Italian osalta tilanne on pysynyt lähes ennallaan, Mäenpää huomauttaa.
Suomen ja Puolan välillä on ollut korkean tason tapaamisia vuosien varrella. Esimerkiksi Puolan presidenttipari kävi valtiovierailulla Suomessa lokakuussa 2017 ja marraskuussa 2021 eduskunnan ulkoasiainvaliokunta vieraili Puolassa tavaten muun muassa maan parlamentin alahuoneen Sejmin ulkoasiainvaliokunnan.
– Suomen Nato-jäsenyyden lopullisen hyväksymisen jälkeen vierailuita on vaikuttanut olevan enenevässä määrin, Mäenpää arvioi.
Maamme edellinen presidenttipari vieraili marraskuussa 2023 Puolan presidenttiparin vieraana, kun taas nykyinen tasavallan presidentti ja ulkoministeri tapasivat Puolan ulkoministerin Helsingissä jo maaliskuussa 2024. Maidemme pääministerit tapasivat tämän vuoden helmikuussa Varsovassa.
Poliittisten vierailujen lisäksi puolalaisia sotilaita on myös harjoitellut menneinä vuosina Suomessa. Suomalaiset sotilaat ovat myös kouluttaneet ukrainalaisia sotilaita Puolan maaperällä. Suomalais-puolalainen yhteistyö on näkynyt lisäksi Patrian tuottamien Rosamak-taisteluajoneuvojen muodossa.
Pääministeri Petteri Orpo (kok.) korosti helmikuisella vierailullaan Varsovassa Suomen ja Puolan puolustuksellisen yhteistyön merkitystä. Hän painotti Puolan tärkeää roolia Itämeren alueen turvallisuuden suhteen. Rajaturvallisuusasiatkin nähdään molemmissa maissa samankaltaisesti. Huomionarvoista on, että nyt myös länsinaapurissamme Ruotsissa katseita kohdistetaan enenevässä määrin Puolaan ja maiden välistä viestintää on ollut ministeritasoa myöten.
– Hyvä pohja Puola-yhteistyölle on olemassa, mutta taitava talonrakentaja ei tyydy vain hyvin valettuihin perustuksiin. Suomalaisella puolustusteollisuudella olisi varmasti annettavaa Puolalle, Mäenpää linjaa.
Perussuomalainen kansanedustaja huomauttaa, että kestävä suhde rakentuu raudanlujan suunnitelmallisuuden varaan.
– Yhteyksiä on pidettävä yllä säännöllisesti ja tiiviisti monella tasolla: presidentit, pääministerit, muut ministerit, parlamentit ja valiokunnat voivat toimia vienninedistäjinä yhteistyössä alan yritysten kanssa. Myös turvallisuusviranomaisille täytyy mahdollistaa molempia valtioita hyödyttävät yhteistyön muodot. Haasteemme puolustuksen ja rajaturvallisuuden suhteen ovat yhteneväiset, Mäenpää muistuttaa.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Perussuomalaisten kansanedustaja Pekka Aittakummun mielestä on aika tunnustaa monikulttuurisuusaatteen suomalaisille arvoille aiheuttama vahinko ja seistä rohkeasti isänmaamme takana.
Saksassa asuvan saudiarabialaisen lääkärin Taleb Al Jawad Abdulmohsen (50) perjantai-iltana Magdeburgissa autolla täpötäydelle joulutorille tekemässä terrori-iskussa kuoli viisi ja loukkaantui yli 200 ihmistä. Tekijä on saudiarabialainen pakolainen.
Naisiin kohdistuvan väkivallan -jopa naisvihan - hyväksyminen graffiteissa taiteellisen vapauden nimissä tai väkivallan vähättely johtaa jälleen havaitsemaan median räikeät kaksoisstandardit.
Mies kaahasi henkilöautolla väkijoukkoon joulutorilla Magdeburgissa Saksassa. Mediatiedot kertovat useista kuolonuhrista ja kymmenistä loukkaantuneista.
Perussuomalaisten kansanedustaja Joakim Vigelius osui napakymppiin muistuttaessaan demareita SDP:n vaihtoehtobudjetin tuntuvista veronkorotuksista.
Uudessa graffitissa tummanpuhuva hahmo lävistää Riikka Purran teräaseella. Uusi graffiti maalattiin keskiviikkona Helsingin Suvilahdessa poistetun tilalle. Alkuperäisessä graffitissa Purra kuvattiin veriset sakset kädessään ja hakaristit silmissään. Asiasta ovat uutisoineet Helsingin Sanomat ja Iltalehti. Perussuomalaisten kansanedustaja Joakim Vigelius pitää teosta demonisoivana ja verrannollisena tappouhkaukseen.
Oikeusministeriössä on valmistunut arviomuistio varmuusvankeudesta ja sen käyttöönotosta. Uusi seuraamus olisi tarkoitettu vaarallisimpia väkivaltarikoksia tekeville.
Metsästys on Suomessa paljon enemmän kuin pelkkä harrastus – se on syvälle juurtunut osa kulttuuriamme, perinteitämme, jonka lisäksi se on keskeinen keino luonnon tasapainon ylläpitämisessä. Metsästäjän vastuu ei kuitenkaan pääty riistanhoitoon tai saaliin hyödyntämiseen. Tärkeä osa metsästäjän tehtävää on varmistaa, että aseenkäyttötaidot ovat kunnossa – paitsi saaliin kunnioituksen, myös turvallisuuden tähden, kirjoittaa perussuomalaisten kansanedustaja ja puolustusvaliokunnan jäsen Jari Ronkainen.
Hallitus esittää aserikoksia koskevan lainsäädännön merkittävää uudistusta. Hallitusohjelman mukaisesti törkeän ampuma-aserikoksen vähimmäisrangaistus korotettaisiin kahdeksi vuodeksi vankeutta. Jatkossa tästä rikoksesta tuomittaisiin pääsääntöisesti ehdoton vankeusrangaistus.
Oikeusministeriön hallinnonalalla tulee voimaan muutoksia 1. tammikuuta 2025 alkaen. Muun muassa avioliittoon pakottamisen rangaistavuutta selkeytetään, tyttöjen ja naisten sukuelinten silpominen kriminalisoidaan rikoslaissa entistä selkeämmin, lapsensurmaa koskeva lainsäännös kumotaan ja tappo on jatkossa vanhentumaton rikos.
Lue lisää
Lue lisää
