PS ARKISTO
Puola on noussut lyhyessä ajassa yhdeksi Euroopan merkittävimmistä turvallisuuteensa panostavista maista. Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää kannustaa suomalaisia poliitikkoja ja turvallisuudesta vastaavia toimijoita syvempään yhteistyöhön maan kanssa.
Suomen suhde esimerkiksi sotilasmahti Yhdysvaltoihin on läheinen, mutta Atlantin takainen maa on Euroopassa läsnä olevista joukoistaan huolimatta fyysisesti kaukana. Juha Mäenpään mukaan tämä tosiasia tulee sisäistää.
– Yhdysvaltojen panostamisen taso maanosamme puolustukseen voi olla altis muualla maailmassa tapahtuvalle turvallisuustilanteen kehittymiselle. Sen sijaan esimerkiksi juuri Puola joutuu Suomen tapaan aina huomioimaan maantieteellisen sijaintinsa vuoksi Venäjän aiheuttaman uhan, Mäenpää avaa.
Puolalla on yhteistä rajaa Venäjän läntisimmän osan ja maatieteellisen ekslaavin, Kaliningradin alueen, kanssa reilusti yli 200 kilometriä. Suomen ja Venäjän välinen raja taas nousee pituudeltaan yli 1 300 kilometriin.
Yle uutisoi (3.8.2024) Puolan käyttävän ainoana Nato-maana tänä vuonna yli neljä prosenttia bruttokansantuotteestaan puolustusmenoihin. Ensi vuonna tavoitteena on viisi prosenttia. Naton kahden prosentin vaatimus ylittyy siis reilusti. Asejärjestelmiä maa hankkii jopa 23 miljardilla eurolla. Kuvaavaa on, että Puolasta tulee ensimmäinen Yhdysvaltojen liittolainen Euroopassa, joka saa Abrams M1A2 -panssarivaunut käyttöönsä.
Puolan ja muiden keskeisten Euroopan maiden sotilashenkilöstön lukumäärää havainnoivaa taulukkoa tarkastelemalla huomaa, että tämän Keski-Euroopan itäosassa sijaitsevan valtion nouseva käyrä erottuu muiden maiden lähes tasaisista viivoista.
– Puolan sotilashenkilöstön määrä on selvässä kasvussa, kun taas esimerkiksi Saksan, Ranskan, Iso-Britannian ja Italian osalta tilanne on pysynyt lähes ennallaan, Mäenpää huomauttaa.
Suomen ja Puolan välillä on ollut korkean tason tapaamisia vuosien varrella. Esimerkiksi Puolan presidenttipari kävi valtiovierailulla Suomessa lokakuussa 2017 ja marraskuussa 2021 eduskunnan ulkoasiainvaliokunta vieraili Puolassa tavaten muun muassa maan parlamentin alahuoneen Sejmin ulkoasiainvaliokunnan.
– Suomen Nato-jäsenyyden lopullisen hyväksymisen jälkeen vierailuita on vaikuttanut olevan enenevässä määrin, Mäenpää arvioi.
Maamme edellinen presidenttipari vieraili marraskuussa 2023 Puolan presidenttiparin vieraana, kun taas nykyinen tasavallan presidentti ja ulkoministeri tapasivat Puolan ulkoministerin Helsingissä jo maaliskuussa 2024. Maidemme pääministerit tapasivat tämän vuoden helmikuussa Varsovassa.
Poliittisten vierailujen lisäksi puolalaisia sotilaita on myös harjoitellut menneinä vuosina Suomessa. Suomalaiset sotilaat ovat myös kouluttaneet ukrainalaisia sotilaita Puolan maaperällä. Suomalais-puolalainen yhteistyö on näkynyt lisäksi Patrian tuottamien Rosamak-taisteluajoneuvojen muodossa.
Pääministeri Petteri Orpo (kok.) korosti helmikuisella vierailullaan Varsovassa Suomen ja Puolan puolustuksellisen yhteistyön merkitystä. Hän painotti Puolan tärkeää roolia Itämeren alueen turvallisuuden suhteen. Rajaturvallisuusasiatkin nähdään molemmissa maissa samankaltaisesti. Huomionarvoista on, että nyt myös länsinaapurissamme Ruotsissa katseita kohdistetaan enenevässä määrin Puolaan ja maiden välistä viestintää on ollut ministeritasoa myöten.
– Hyvä pohja Puola-yhteistyölle on olemassa, mutta taitava talonrakentaja ei tyydy vain hyvin valettuihin perustuksiin. Suomalaisella puolustusteollisuudella olisi varmasti annettavaa Puolalle, Mäenpää linjaa.
Perussuomalainen kansanedustaja huomauttaa, että kestävä suhde rakentuu raudanlujan suunnitelmallisuuden varaan.
– Yhteyksiä on pidettävä yllä säännöllisesti ja tiiviisti monella tasolla: presidentit, pääministerit, muut ministerit, parlamentit ja valiokunnat voivat toimia vienninedistäjinä yhteistyössä alan yritysten kanssa. Myös turvallisuusviranomaisille täytyy mahdollistaa molempia valtioita hyödyttävät yhteistyön muodot. Haasteemme puolustuksen ja rajaturvallisuuden suhteen ovat yhteneväiset, Mäenpää muistuttaa.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Iranin Teheranista kotoisin oleva nainen kertoo nähneensä burkan ensi kertaa Helsingissä. Hän kertoo tajunneensa tuolloin, että suomalainen feminismi tarkoittaa vain "sinisiä ja vihreitä hiuksia tai ajamattomia kainaloita".
Tänään vietetään kansainvälistä miestenpäivää. Nyky-yhteiskunnassa nainen voi avoimesti kertoa miesvihastaan, mutta toksisesta radikaalifeminismistä ei juurikaan puhuta. Somevaikuttaja Emmi Nuorgam sanoo vihaavansa "mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä". Kansanedustaja Joakim Vigelius vastaa kysymällä, miksei mediassa koskaan kirjoiteta avoimesti naisten radikalisoimiseen pyrkivistä vihaisista feministinaisista.
Pohjoismaisen yhteiskunnan polarisaatio kuplii kunnolla nyt jo koululaitoksessa. Ruotsalaisessa pikkukunnassa ”mustat ja valkoiset” ovat pitkin syksyä ottaneet yhteen nyrkein ja iskulausein. Useimmat tappeluihin ja levottomuuksiin osallistuneista ovat 10-vuotiaita.
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho kommentoi tuhat päivää jatkunutta Ukrainan sotaa Suomen Uutisille.
Viime vuosina media on korostanut kerronnassaan "laitaoikeistoa" ja välittänyt mielellään kuvaa oikeiston radikalisoitumisesta länsimaisena ilmiönä. Yhdysvalloista kerätyn datan valossa näyttää kuitenkin siltä, että pikemminkin vasemmiston näkemykset ovat muuttuneet radikaalimmiksi, kun taas oikeisto on pysynyt lähes paikallaan.
Suomen maahanmuuttopolitiikkaa tiukennetaan ulkomaalaislain muutoksilla. Kansainvälinen suojelu muutetaan luonteeltaan väliaikaiseksi, ja lupien kestoa lyhennetään EU-oikeuden mahdollistamaan minimiin. Jatkossa rikoksiin syyllistyminen ja kansallisen turvallisuuden vaarantaminen johtavat suojeluaseman myöntämättä jättämiseen tai lakkauttamiseen.
Suomi keskeyttää maaohjelman kautta tehtävän kahdenvälisen kehitysyhteistyön Somalian kanssa, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Tavio kertoo. Päätös palautuu hallitusohjelmaan, jossa linjataan, että Suomen kehitysyhteistyö on ehdollistettu omien kansalaisten vastaanottamiselle ja kansainvälisen sääntöperusteisen järjestyksen tukemiselle.
Pääministeri Petteri Orpo peräsi eilisessä A-talkissa vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskelalta lukuja kasvutoimiin. Vasemmistoliiton vaihtoehtobudjetti julkaistaan ensi viikolla, mutta Koskelalla ei ollut vielä antaa lukuja puheidensa tueksi. Suomen talouden tilaa koskevassa puheenjohtajien välisessä keskustelussa olivat paikalla Orpon ja Koskelan lisäksi perussuomalainen valtiovarainministeri Riikka Purra ja SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman.
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikaisen mielestä nyt on tullut aika, että Suomi irrottautuu jalkaväkimiinat kieltävästä Ottawan sopimuksesta.
Tanskassa äskettäin suoritetun kyselytutkimuksen mukaan peräti kolmasosa Tanskan muslimeista sympatisoi terroristijärjestö Hamasia. Yhtä suuri osuus pitää Hamasin vuosi sitten Israeliin tekemää hyökkäystä oikeutettuna siviiliuhreista huolimatta. Tanskan muslimeista 44 prosenttia sanoo, että Israelin valtiolla ei ole oikeutta olemassaoloon.
