PS ARKISTO
Mäenpää: Huoltovarmuus kiinteä osa Suomen turvallisuuspolitiikkaa
Eduskunnassa käytiin viime viikolla keskustelua huoltovarmuudesta. Aihealueeseen erikoistuneella perussuomlaisten kansanedustajalla, Juha Mäenpäällä, oli asiasta painavaa sanottavaa.
– Tämä on historiallinen hetki. Meillä on tänään lähetekeskustelussa valtioneuvoston ensimmäinen huoltovarmuusselonteko. Olemme todella tärkeiden ja merkittävien asioiden äärellä. Huoltovarmuudesta puhuttaessa tuskin on juuri kenellekään epäselvää, kuinka ajankohtainen aihe nyt on. Koronapandemia ja Ukrainan sota ovat varmasti avanneet myös viimeistenkin silmiä, huoltovarmuusselonteon parlamentaarisessa seurantaryhmässäkin toiminut Mäenpää aloitti puheensa.
Selonteon mukaan huoltovarmuudella tarkoitetaan varautumista kriiseihin ja häiriötilanteisiin sekä jatkuvuuden hallintaa, jotta väestön toimeentulon, talouselämän ja maanpuolustuksen kannalta välttämätön tuotanto, palvelut ja infrastruktuuri voidaan turvata vakavissa häiriöissä ja poikkeusoloissa.
Annettava suurempi painoarvo
Mäenpäälle huoltovarmuusasiat ovat olleet aina sydäntä lähellä. Perussuomalaiset julkaisi elokuussa uuden ulko- ja turvallisuuspoliittisen ohjelmansa, jossa huoltovarmuuskysymyksiin kiinnitettiin erityistä huomiota.
– Totesimme, että huoltovarmuuskysymyksille on annettava suurempi painoarvo aina kuntatason päätöksenteosta eduskuntaan asti. Otimme kantaa moniin huoltovarmuuden kannalta keskeisiin asiakokonaisuuksiin: elintarvikehuoltoon, perusinfraan, kansainvälisen kilpailun sääntelyyn, ruoka- ja energiaomavaraisuuteen, kotimaiseen puolustusteollisuuteen, Naton merkitykseen, Huoltovarmuuskeskuksen rahoituksen riittävyyteen, maksujärjestelmän toimivuuteen ja turpeen asemaan, Mäenpää luetteli.
Käteisen asema turvattava
Mäenpää jätti itse helmikuussa toimenpidealoitteen käteisen rahan turvaamiseksi Suomessa jatkossakin käypänä maksuvälineenä.
– Vaadin tuolloin hallitusta ryhtymään asiassa toimenpiteisiin erityisesti huoltovarmuuden ja heikoimmassa asemassa olevien suomalaisten tarpeiden vuoksi. Asiantuntijat ovat painottaneet, että keskeistä on säilyttää riittävä käteisen huolto- ja käyttöverkosto normaaliaikoina, koska ilman sitä käteinen ei ole vaihtoehto myöskään kriisiaikoina.
– Mikäli verkosto päästetään liian heikoksi, sitä on vaikea palauttaa ennalleen muun maksamisen häiriötilanteessa. Olin ajan hermolla, sillä Suomen Pankki julkaisi samankaltaisen lainsäädäntöaloitteen heti seuraavalla viikolla, Mäenpää kertasi.
Kansallinen varautuminen edellä
Huoltovarmuustyöllä on Suomessa yli sadan vuoden taakse ulottuvat perinteet. Maallamme on edelleenkin hyvin toimiva ja kansainvälisesti ainutlaatuinen huoltovarmuusjärjestelmä. Huoltovarmuus perustuu julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin yhteistyöhön.
– Myös kansainvälinen huoltovarmuuteen liittyvä yhteistyö tiivistyy entisestään, mutta kuten selonteossakin korostetaan, suomalainen huoltovarmuusjärjestelmä perustuu jatkossakin kansalliseen varautumiseen ja kansallisiin toimiin. Tämä on syytä ihan jokaisen päättäjän muistaa, muistutti Mäenpää.
Huoltovarmuus turvallisuuskysymys
Kehitettävää ja haasteita kuitenkin käsitellyn selonteonkin mukaan on. Esimerkiksi Suomen rahoitusmarkkinoiden varautumistasosta selonteko toteaa, ettei se tällä hetkellä vastaa yhteiskunnan turvallisuusstrategiassa asetettuja linjauksia. Huoltovarmuuden rahoituksen suhteen haasteita aiheuttaa taas huoltovarmuusmaksu. Sen tuotto on pidemmällä aikavälillä laskeva. Merkittävä kehittämiskohde olisi myös huoltovarmuussääntely eli erityisesti lainsäädäntö huoltovarmuudesta.
– Selonteko korostaa julkisia hankintoja osana kokonaisvaltaista varautumista ja huoltovarmuuden vahvistamista. Selonteon mukaan tulisikin selvittää tarve ja mahdollisuudet uudistaa yleistä julkisten hankintojen sääntelyä Euroopan unionin sääntelyn puitteissa siten, että huoltovarmuustarpeet tulevat riittävästi huomioiduiksi, Mäenpää huomautti.
– Huoltovarmuus ei ole vain sananhelinää, vaan kiinteä osa Suomen turvallisuuspolitiikkaa. Vaalitaan ja kehitetään sitä edelleen myös tulevaisuudessa.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Huoltovarmuuden tarkoitus on turvata kaikki perustarpeet: ”Asiat on laitettava tärkeysjärjestykseen ja kansallinen etu asetettava etusijalle”
Hallitus tuhosi tarkoituksella turvetuotannon, vinkuu nyt lakki kourassa tuottajilta pelastusta
Mäenpää komppaa puolueen uutta ulko- ja turvallisuuspoliittista ohjelmaa: ”Huoltovarmuuskysymyksille annettava suurempi painoarvo kaikkialla”
Perussuomalaisille Suomen huoltovarmuus ja kansan hyvinvointi on ykkösasia: ”Ilmastotavoitteet on nyt laitettava jäihin”
Koskela: Suomen kehärata turvaa huoltovarmuutta ja avaa reitin länteen
Peltokangas turpeen energiakäytön kieltämisestä: “Yksi tuhoisimpia aloitteita, mitä olen tässä salissa nähnyt käsiteltävän”
Ronkainen panostaisi huoltovarmuuteen ja infrahankkeisiin EU:n kautta: “Suomi ei voi olla pelkkä laskujen kuittaaja EU:ssa”
Mäenpää muistutti käteisen tärkeydestä osana huoltovarmuutta – “Minua pidettiin vanhanaikaisena”
Viikon suosituimmat
Lähi-idästä kotoisin olevat naiset toivovat burkakieltoa: “Ennen kun tulin Suomeen, en ollut nähnyt burkaa”
Iranin Teheranista kotoisin oleva nainen kertoo nähneensä burkan ensi kertaa Helsingissä. Hän kertoo tajunneensa tuolloin, että suomalainen feminismi tarkoittaa vain "sinisiä ja vihreitä hiuksia tai ajamattomia kainaloita".
Emmi Nuorgam: “Vihaan mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä”
Tänään vietetään kansainvälistä miestenpäivää. Nyky-yhteiskunnassa nainen voi avoimesti kertoa miesvihastaan, mutta toksisesta radikaalifeminismistä ei juurikaan puhuta. Somevaikuttaja Emmi Nuorgam sanoo vihaavansa "mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä". Kansanedustaja Joakim Vigelius vastaa kysymällä, miksei mediassa koskaan kirjoiteta avoimesti naisten radikalisoimiseen pyrkivistä vihaisista feministinaisista.
Tappelut ”mustien ja valkoisten” oppilaiden välillä jatkuneet koko syksyn ruotsalaiskoulussa – ”Traagista”, valittaa paikallispoliisi
Pohjoismaisen yhteiskunnan polarisaatio kuplii kunnolla nyt jo koululaitoksessa. Ruotsalaisessa pikkukunnassa ”mustat ja valkoiset” ovat pitkin syksyä ottaneet yhteen nyrkein ja iskulausein. Useimmat tappeluihin ja levottomuuksiin osallistuneista ovat 10-vuotiaita.
Halla-aho: “Tällä tavoin venäläisille voitaisiin osoittaa, että vaikka kello käy, niin kello ei käy heidän hyväkseen”
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho kommentoi tuhat päivää jatkunutta Ukrainan sotaa Suomen Uutisille.
Analyysi: Yhdysvalloissa vasemmisto radikalisoitui pienessä ajassa ja vieraantui hyvin kauas keskivertoäänestäjistä, ilmiö aiheuttaa vasemmistolle näköharhan
Viime vuosina media on korostanut kerronnassaan "laitaoikeistoa" ja välittänyt mielellään kuvaa oikeiston radikalisoitumisesta länsimaisena ilmiönä. Yhdysvalloista kerätyn datan valossa näyttää kuitenkin siltä, että pikemminkin vasemmiston näkemykset ovat muuttuneet radikaalimmiksi, kun taas oikeisto on pysynyt lähes paikallaan.
Pakolaispolitiikka kiristyy: Turvapaikkaa ei jatkossa myönnetä tai se lakkautetaan, jos henkilön katsotaan olevan vaaraksi yhteiskunnalle
Suomen maahanmuuttopolitiikkaa tiukennetaan ulkomaalaislain muutoksilla. Kansainvälinen suojelu muutetaan luonteeltaan väliaikaiseksi, ja lupien kestoa lyhennetään EU-oikeuden mahdollistamaan minimiin. Jatkossa rikoksiin syyllistyminen ja kansallisen turvallisuuden vaarantaminen johtavat suojeluaseman myöntämättä jättämiseen tai lakkauttamiseen.
Suomen ja Somalian välinen maaohjelman kautta tapahtuva kehitysyhteistyö keskeytetään – ministeri Tavio: Suomi ei voi jatkaa kehitysyhteistyötä maan kanssa, joka ei ota takaisin omia kansalaisiaan
Suomi keskeyttää maaohjelman kautta tehtävän kahdenvälisen kehitysyhteistyön Somalian kanssa, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Tavio kertoo. Päätös palautuu hallitusohjelmaan, jossa linjataan, että Suomen kehitysyhteistyö on ehdollistettu omien kansalaisten vastaanottamiselle ja kansainvälisen sääntöperusteisen järjestyksen tukemiselle.
Puheenjohtaja Koskelalla ei ollut laskelmia työllisyystoimiensa tueksi illan A-talkissa: “Mulla ei ole antaa lukua sulle”
Pääministeri Petteri Orpo peräsi eilisessä A-talkissa vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskelalta lukuja kasvutoimiin. Vasemmistoliiton vaihtoehtobudjetti julkaistaan ensi viikolla, mutta Koskelalla ei ollut vielä antaa lukuja puheidensa tueksi. Suomen talouden tilaa koskevassa puheenjohtajien välisessä keskustelussa olivat paikalla Orpon ja Koskelan lisäksi perussuomalainen valtiovarainministeri Riikka Purra ja SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman.
Antikainen: Suomi irti Ottawan sopimuksesta ja maamiinat takaisin
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikaisen mielestä nyt on tullut aika, että Suomi irrottautuu jalkaväkimiinat kieltävästä Ottawan sopimuksesta.
Hälyttävä tutkimustulos: kolmasosa Tanskan muslimeista sympatisoi terroristijärjestö Hamasia
Tanskassa äskettäin suoritetun kyselytutkimuksen mukaan peräti kolmasosa Tanskan muslimeista sympatisoi terroristijärjestö Hamasia. Yhtä suuri osuus pitää Hamasin vuosi sitten Israeliin tekemää hyökkäystä oikeutettuna siviiliuhreista huolimatta. Tanskan muslimeista 44 prosenttia sanoo, että Israelin valtiolla ei ole oikeutta olemassaoloon.