LEHTIKUVA
Mäenpää huolissaan poliisin uudesta linjauksesta: Miten turvataan jatkossa mielenterveysongelmien kanssa painivien suomalaisten oikeus terveyteen ja turvallisuuteen?
Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää jätti kirjallisen kysymyksen mielenterveysongelmien kanssa painivien suomalaisten oikeudesta terveyteen ja turvallisuuteen. Taustalla on se, että Suomen poliisi muutti tulkintaansa mielenterveyslaista ja tämän myötä virka-avun antamisen ehdoista. Tämä on aiheuttanut huolta muun muassa lääkäreiden keskuudessa.
MTV uutisoi (19.1.) siitä, että Suomen poliisi muutti tulkintaansa 30 vuotta vanhasta mielenterveyslaista. Poliisihallitus on joulukuussa antanut poliisilaitoksille ohjaavan kirjeen, jossa selvennetään, millaisissa tilanteissa virka-apua terveydenhuollolle annetaan, kun kyseessä on tahdonvastainen hoito. Uuden tulkinnan mukaan poliisi ei enää anna virka-apua esimerkiksi silloin, kun ihminen halutaan arvioitavaksi tahdonvastaiseen hoitoon. Poliisihallituksesta muutosta perusteltiin valtakunnassa vaihtelevien tulkintojen yhtenäistämisellä.
Terveydenhuollossa tyrmistyttiin uudesta linjauksesta. MTV:n haastatteleman ylilääkärin mukaan nyt ollaan pattitilanteessa. Aiemmin virka-apua annettiin mielenterveyden häiriön epäilyssä, ja nyt vaaditaan jo tehty lähete tahdonvastaiseen hoitoon. Se taas ei ole mahdollista ennen potilaan arviointia. Arviota ei kuitenkaan voi tehdä näkemättä potilasta. Lähete tahdonvastaiseen hoitoon jää siis näissä tilanteissa tekemättä.
Jopa ihmishenkien menetykset vaarana
MTV:n uutisessa huomautetaan, että ihmiset, jotka eivät itse ymmärrä tarvetta hoidolle, voivat jäädä ilman hoitoa. Tämä voi haastatellun ylilääkärin arvion mukaan johtaa jopa ihmishenkien menetykseen, joko potilaan oman tai välillisesti muiden.
Virka-apua tarvittaisiin kaikissa niissä tilanteissa, joissa joudutaan toimimaan ihmisen tahdon vastaisesti. Poliisilla on ylilääkärin sanoman mukaan “pakkokeinojen käytön monopoli” sairaalan ulkopuolella. Lääkäreillä ja ensihoitajilla ei ole mitään mahdollisuuksia saada arvioitaviksi kaikkia mahdollisesti sairaita ihmisiä, jotka hoitoa voisivat tarvita.
Mäenpää vaatii hallitusta vastaamaan
Kansanedustaja Juha Mäenpää kysyykin kirjallisessa kysymyksessään julkisuudessa esitettyjen huolten vuoksi seuraavaa:
– Millä turvataan jatkossa mielenterveysongelmien kanssa painivien suomalaisten oikeus terveyteen ja turvallisuuteen tilanteessa, jossa poliisi on muuttanut tulkintaansa virka-avun antamisesta, ja miten varmistetaan terveydenhoitohenkilökunnan oikeus koskemattomuuteen?
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
- terveydenhoitohenkilökunta tahdonvastainen hoito mielenterveyslaki pakkokeinot virka-apu mielenterveysongelmat kirjallinen kysymys lääkärit poliisihallitus Terveydenhoito MTV mielenterveys Juha Mäenpää Turvallisuus Terveys Poliisi
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Nuorten ongelmat ja pahoinvointi kasvavat Suomen väitetystä vauraudesta huolimatta – Halla-aho: “Mikä on mennyt pieleen?”
Vantaan kaksoissurma järkyttää – Juvonen: Suomessa on menossa katastrofi, jota ei edes haluta korjata
Vantaan tragedia on osoitus suomalaisten karusta todellisuudesta ja mielenterveyspalvelujen kriisistä – ”Kaikki resurssit on laitettava suomalaisten hyvinvointiin”
Reijonen huolissaan oppivelvollisuusiän nostamisesta: Elämänhallinnan tai mielenterveyden ongelmia ei korjata koulupakolla
Poliisin rahoitusongelmien ratkaisuksi esitetään uuden työryhmän perustamista – Purra: Ongelmat jo tiedossa, ratkaisua ei saada sillä, että samoja asioita pyöritetään paperista toiseen
Packalén poliisin määrärahaselvityksestä: Valtiovarainministerillä on peiliin katsomisen paikka
Meri: Työuupumukseen ja kiireeseen ei auta pelkkä lainsäädännön kiristäminen vaan se, että työpaikalla on riittävästi porukkaa töissä
Juuso huolissaan nuorten mielenterveyspalvelujen matalan kynnyksen saatavuudesta: Apua olisi saatava nopeasti
Viikon suosituimmat
Teemu Keskisarjan ja Onni Rostilan kolumni: Näin Yle valeuutisoi pikkutyttöjen teurastuksen
Itäkeskuksen muslimiyrittäjä HS:lle: Hameen on oltava löysä lantion kohdalta, jotta muut miehet kuin minä eivät näe
Helsingin Itäkeskuksen Hansasillalla esillä ollut islamilaisia pukeutumissääntöjä esittelevä kyltti on puhututtanut mediassa ja somessa tällä viikolla. Kyltissä kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa samankaltaisia kylttejä on nähty jo pitkään. Saksassa on tuotu oikeuden eteen myös sharia-poliiseja.
Maahanmuuttopolitiikka kiristyy koko EU:ssa – PS-meppi Sebastian Tynkkynen: ”Ratkaisujen aika on tullut” – kokoomuksen meppi Aura Salla nosti äärioikeistokortin
Euroopan unionin maahanmuuttopolitiikka on liikkeessä ja kääntymässä selvästi tiukempaan suuntaan. Sekä keskeisissä EU-toimielimissä että jäsenvaltioiden hallinnoissa ilmenee tahtotilaa tiukentaa maahanmuuton sääntöjä ja tehostaa laittomasti EU:ssa oleskelevien palautuksia. - Ihmisoikeuksista EU:ssa pidetään jatkossakin kiinni, mutta kenenkään ihmisoikeus ei ole oleskelu laittomasti EU-maissa, perussuomalaisten meppi Sebastian Tynkkynen sanoo.
Vihersiirtymä vastatuulessa: Saksalaisautoilijat vaihtavat sähköautonsa bensaan ja dieseliin
Autoilijoiden siirtyminen sähköisiin kulkuvälineisiin tökkii välittömästi, kun tuet loppuvat. Saksassa jopa kolmannes sähköautoaan vaihtaneista on siirtynyt takaisin bensaan tai dieseliin sen jälkeen, kun avustukset hiipuivat. Tavoite fossiilivapaasta uusien autojen kaupasta vuonna 2035 karkaa yhä kauemmaksi.
Mäenpää: Itäkeskuksen kyltit seurausta vihreiden maahanmuuttopolitiikasta
Yksi kuluvan viikon kuumimmista puheenaiheista on ollut Helsingin Itäkeskukseen ilmestynyt herättänyt ohjetaulu koskien musliminaisten pukeutumista. Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää muistuttaa ohjeistuksesta pöyristynyttä vihreiden puheenjohtajaa Sofia Virtaa siitä, että tapahtunut on seurasta vihreidenkin tukemasta avoimien rajojen maahanmuuttopolitiikasta.
Yle kehysti Trumpin kampanjatilaisuuden vitsin rasismiksi: ”Roskasaari” – tosiasiassa Puerto Rico hukkuu roskiin
Ylen toimittajien mieleen ei tullut tarkistaa, miksi Amerikassa on ennenkin kutsuttu Puerto Ricoa roskasaareksi. Rasismi ei liity asiaan, vaan vertaus on sangen kirjaimellinen, koska roskia Puerto Ricossa riittää. Saaren asukkaiden yksi suurimpia ongelmia onkin jäteasemien tilan puute, ja eri arvioiden mukaan kaatopaikkatila saattaa loppua kesken 2–4 vuodessa.
Kamala Harris on positiivisen erityiskohtelun tuotos – maailman menestynein “DEI-rekry”
Kamala Harris on uransa joka käänteessä hyötynyt siitä, että hän on nainen ja kuuluu rodulliseen vähemmistöön. Hän on malliesimerkki siitä, miten paljon positiivinen erityiskohtelu voi edistää vähemmistöjen menestystä. Varapresidenttinä hän oli Bidenin "DEI-rekry", joka lopulta syrjäytti presidentti Bidenin. Nyt hänellä on mahdollisuus nousta maailman mahtavimman maan presidentiksi.
PS-Nuoriso: Suomessa ei ole sijaa sharia-laille
Perussuomalainen Nuoriso on tyrmistynyt, mutta ei vähääkään yllättynyt islamilaisten pukeutumissääntöjen julistamisesta Itäkeskuksessa. Uutisoidussa julisteessa kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa julisteet ovatkin jo vuosia sitten vaihtuneet islamistisiin “sharia-poliiseihin”, jotka häiriköivät kansalaisia islamilaisten oppien rikkomisesta.
SVT nauhoitti salaa Malmössä imaamin perjantairukouksen, jossa ylistettiin Hizbollahin johtaja Nasrallahia
Ruotsin yleisradioyhtiön uutistoimitus SVT Nyheter oli tekemässä tutkivaa journalismia, kun imaami Sami Al-Tameemi ylisti Hizbollahin edesmennyttä johtajaa Hassan Nasrallahia perjantairukouksessa Libanonin kulttuuriyhdistyksessä Malmössä. Hän kutsui Nasrallahia marttyyriksi. SVT nauhoitti tilaisuuden. Tämä oli SVT:n toinen käynti yhdistyksen tiloissa.
Koko läntinen maailma velloo tunnemyrskyissä – Suomestakin tuli puberteettiyhteiskunta, jota rakennetaan fiilispohjalta
Tietokirjailija-kouluttaja Katleena Kortesuon uutuuskirja "Tunteet tapissa" kertoo havainnollisesti, kuinka olemme siirtyneet tietopohjaisesta konsensusyhteiskunnasta tunneuskovaisuuden maailmaan, jonka perustukset valettiin 1980- ja 1990-luvuilla. Monelta osin yhteiskuntamme on kuin 13-vuotias teini, joka kokee tunteita vahvasti ja viskoutuu tunnemyrskyn mukana milloin mihinkin suuntaan. Pelkkä tunne on kuitenkin surkea kumppani silloin, jos edessä on vaikea ja kauaskantoinen päätös.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2024
Lue lisää