

PS ARKISTO
Mäenpää haluaa ehkäistä sotakuntoisten ajoneuvojen valumisen ulkomaille
Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää on jättänyt kirjallisen kysymyksen reserviajoneuvorekisteristä. Kysymyksen taustalla on kansanedustajan halu ehkäistä sotakuntoisten mutta Puolustusvoimien jo aktiivikäytöstä poistamien maastoajoneuvojen valumista huutokauppojen myötä maan rajojen ulkopuolelle.
Venäjän laajamittainen hyökkäys Ukrainaan 24. helmikuuta 2022 ravisteli koko Eurooppaa ja herätti suomalaiset miettimään yhä enemmän ja vakavammin turvallisuuskysymyksiä. Näihin kuuluvat keskeisesti varautuminen ja huoltovarmuus. Näissä kysymyksissä Suomi on perinteisesti tehnyt maailman mittakaavassakin ainutlaatuista työtä, mutta toisaalta kehittämiskohteita on erityisesti sekä koronapandemian että Venäjän laajojen sotatoimien käynnistymisen jälkeen mietitty ja löydettykin lisää.
– Eräs sotilaallista suorituskykyä kriisin ja sodan keskellä määrittävä tekijä on riittävä sotilaalliseen käyttöön soveltuvien ajoneuvojen lukumäärä, kansanedustaja Juha Mäenpää muistuttaa.
Ajoneuvoja päätynyt ulkomaille
Puolustusvoimilla on oikeus poikkeustilassa ottaa käyttöönsä ajoneuvoja. Ajoneuvon luovuttamisesta armeijan käyttöön, kulumisesta ja mahdollisista vahingoista maksetaan omistajalle korvaus. Suomessa Puolustusvoimat järjestää huutokauppoja sen käytöstä poistuneesta kalustosta ja materiaalista, kuten maastokuorma-ajoneuvoista.
– Näistä valitettavasti osa on mennyt ulkomaisille ostajille, ja sitä myötä ne ovat siirtyneet pois Suomesta. Ilmiö pienentää poikkeusolojen sotilaalliseen käyttöön soveltuvan ajoneuvokannan kokoa, Mäenpää harmittelee.
Museoajoneuvorekisteri mallina ratkaisuksi
Suomessa ajoneuvolaki tuntee niin sanotun museoajoneuvon. Museoajoneuvo on katsastustoimipaikan valtakunnallisen rekisteröidyn museoajoneuvojärjestön lausunnon perusteella museoajoneuvoksi hyväksymä ajoneuvo, jonka valmistusvuoden päättymisestä on kulunut vähintään 30 vuotta ja joka on säilytetty alkuperäistä vastaavassa kunnossa tai entistetty asianmukaisesti. Museoajoneuvoista pidetään rekisteriä.
– Puolustusvoimien entisen ajoneuvokaluston päätymistä ulkomaille voisi ehkäistä ja estää museoajoneuvorekisterin kaltaisella lakiin perustuvalla järjestelmällä. Järjestelmän piirissä olevia ajoneuvoja voitaisiin kutsua reserviajoneuvoiksi ja rekisteriä reserviajoneuvorekisteriksi, Mäenpää esittää.
Reserviajoneuvoksi voitaisiin hyväksyä Puolustusvoimilta poistettu ajoneuvo, joka on katsastettu reserviajoneuvoksi. Ajoneuvossa ei olisi aseita tai niiden osia. Reserviajoneuvo olisi Puolustusvoimien rekisteröinnistä poistumisen jälkeen varattu määrätyn ajan varautumiskäyttöön eli ajoneuvoreserviin. Järjestelmän piirissä olevia ajoneuvoja voitaisiin tarvittaessa ottaa Puolustusvoimien ja myös reserviläisten käyttöön korvausta vastaan. Varsinainen varautumiskäytön ulkopuolinen omistus ja pääasiallinen käyttöoikeus olisi auton huutokaupassa ostaneella omistajalla.
– Reserviajoneuvoksi soveltuvien ajoneuvojen osalta sekä Puolustusvoimilla että auton huutokaupasta ostaneilla siviileillä olisi määrätyn ajan verran kielto myydä ajoneuvoa ulkomaille. Tarkemmista ajoista voitaisiin säätää esimerkiksi valtioneuvoston asetuksella tai viranomaisen hallintopäätöksellä, mutta joka tapauksessa kyse olisi mittaluokaltaan vähintään vuosista, ilmajokinen kansanedustaja kaavailee.
Auton omistajalle verohelpotuksia
Auton omistaja saisi reserviajoneuvoksi rekisteröinnin myötä vastineeksi esimerkiksi verohelpotuksia auton ylläpitoon ja käyttöön liittyen.
Järjestely olisi Mäenpään mukaan kaikin puolin hyödyllinen eri osapuolille. Puolustusvoimien entinen autokanta ei karkaisi ulkomaille, ja täten autoja olisi nopeastikin saatavissa reservistä mahdollisen kriisin sattuessa kohdalle. Reserviajoneuvorekisteri säästäisi myös Puolustusvoimien rahallisia resursseja, kun maastoajoneuvoista pitäisivät huolen halukkaat ja asiaan motivoituneet suomalaiset yksityishenkilöt. Järjestelmä myös osaltaan toisi maanpuolustustahtoon ja -taitojen ylläpitoon uuden kiinnostavan ulottuvuuden, kun reserviajoneuvojen omistajilla olisi mielekästä ja tärkeäksi miellettyä tekemistä.
– Tulisiko Suomen valtion tukea muuttuneen turvallisuuspoliittisen tilanteen johdosta maamme reserviläisten omaehtoista kykyä ylläpitää Suomessa Puolustusvoimien entistä maastoajoneuvokalustoa ja perustaa sitä varten reserviajoneuvorekisteri? Mäenpää kysyy lopuksi asianomaiselta ministeriltä.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Puolustusvaliokunnalta tukea vapaaehtoiselle maanpuolustukselle – ”Koulutus turvattava kaikissa olosuhteissa”

Puolustuspolitiikka perustuu jatkossakin yleiseen asevelvollisuuteen ja laajaan osaavaan reserviin – “Onneksi vihervasemmisto ei ole onnistunut politisoimaan puolustuskyvyn ylläpitoa”

Puolustusvaliokunnan varapuheenjohtaja arvostelee pääministerin Ukrainassa tekemää Hornet-avausta: ”Harkitsematon kommentti, joka tulkitaan herkästi Suomen linjaksi”

Reijonen: Millaisia riskejä pääministeri Marin aiheutti Suomelle harkitsemattomalla hävittäjälausunnollaan?
Viikon suosituimmat

Hallitus on alentanut jakeluvelvoitetta, polttoaineveroa ja ajoneuvoveroa – ministeri Ranne: ”Me rakennamme Suomea, jossa ei mennä autoilijan kukkarolle”
Suomi on autokansaa, ja tämä näkyy myös hallituksen teoissa, sanoo perussuomalainen liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne.

Helsingin teologisessa tiedekunnassa opiskeleva nainen kirjoitti loppuesseeseensä sanan “islamisaatio”, ja bumerangihan siitä tuli – “Ei voida arvostella”
Opiskelija käytti tenttivastauksensa yhdessä osassa sanaa ”islamisaatio.” Tentaattori ilmoitti, ettei tenttivastausta voi arvioida, koska siinä esiintyi termi, joka ei yliopiston mielestä ollut "akateemisesti vakiintunut". Tapaus osuu tieteenteon ytimeen. Opiskelija oli ehdottanut islamisaatiota jatkotutkimuksen aiheeksi. Jos jotakin väitettyä tai oletettua ilmiötä ei saa ehdottaa edes tutkimuskohteeksi siksi, että ilmiö ei ole ”akateemisesti vakiintunut”, putoaa tutkimukselta pohja. Yliopistojen tehtävä kun on juurikin tutkia sitä, mikä ei ole vielä tiedossa.

Entinen työväenpuolue vasemmistoliitto kannustaa nyt terveitä työikäisiä ideologiseen lorvailuun sosiaalitukien varassa
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela katsoo, että Suomessa terveellä ihmisellä tulisi olla mahdollisuus siirtyä oleskelemaan sosiaalituilla, toisten veronmaksajien kustantaessa hänen elämisensä. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom sen sijaan linjaa, että perussuomalaisille on päivän selvää, että ideologisesti työttömällä ei pidä olla oikeutta muiden veronmaksajien kustantamaan tukeen.

Ministeri Lulu Ranne pistäisi koko Yleisradion johdon vaihtoon: ”Kun on tulosvastuu, niin tulos tai ulos”
Liikenne- ja viestintäministeri, diplomi-insinööri Lulu Ranne keskustelee tuoreessa Suomen Uutiset Show -keskusteluohjelmassa suomalaisesta mediasta ja erityisesti Yleisradion asemasta. Ohjelman vieraina ovat lakimies ja kilpailuoikeuden asiantuntija Mikko Alkio sekä johdon konsultti, Aamulehden ex-päätoimittaja Jussi Tuulensuu. Ohjelmassa selviää muun muassa, miten monitahoinen hallinnollinen rakenne Yleisradion ympärille onkaan rakentunut, mikä osaltaan on hidasteena Ylen toimintaan ja rahoitukseen kohdistuvien muutoksien tekemiselle.

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla
Ilmastokeskustelu muistuttaa tänään monin tavoin 1600-luvulla käytyjä väittelyitä ja käsityksemme ilmastonmuutoksesta peilaavat yllättävällä tavalla ikivanhoja ajatuksellisia rintamalinjoja. Yhdet vaativat kulutuksen vähentämistä, toiset uskovat vihreään teknologiaan ja kolmannet kieltävät kokonaan ihmisen vaikutuksen ilmastoon.

Saksan tuleva hallitus haluaa kieltää valehtelun ja viedä kansankiihottajilta oikeuden asettua ehdokkaaksi vaaleissa
Saksan kristillisdemokraattien ja demarien hallituskoalitio aikoo säätää desinformaation levittämisen rangaistavaksi teoksi. Valeuutisten levittämistä tehostavien verkkorobottien käyttö kielletään. Mediaa valvomaan se haluaa oman koneistonsa. Kritiikissä kysytään, aikooko mustapunahallitus perustaa myös totuusministeriön.

Yhdysvallat: Valkoinen talo ehdottaa julkisen yleisradiotoiminnan rahoituksen lopettamista

Hallitus harkitsee vakavasti palkkojen veroalea – SAK, jonka pitäisi olla duunareiden puolella, aloitti heti neliraajajarrutuksen: Vastustaa työntekijöiden ostovoiman vahvistamista
SAK ja ay-liike laajemminkin on jyrkästi asettunut vastustamaan hallituksen kaavailemaa ansiotuloverotuksen keventämistä - siitäkin huolimatta, että matalampi verotus tarkoittaa enemmän käteen jäävää vastiketta työn tekemisestä. Kokonaisuudessa kannattaa huomata, että vaikka veronalennukset hyödyttävätkin työntekijää ja lisäävät ostovoimaa, liitot eivät veronalennuksista hyödy mitään.

Valtiovarainministeri Riikka Purra: Joko saataisiin veroja oikeaan suuntaan ja kasvu liikkeelle Suomessakin?
Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra postaa veroista Facebookissa ja viestipalvelu X:ssä. Purran mukaan Suomi häviää verojen ja talouskasvun Ruotsi-maaottelun.

Ministeri Ranne: Asfaltti tuoksuu taas tänä kesänä – ”Tiehankkeet työllistävät nimenomaan suomalaisia”
Liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne kertoo, että teitä korjataan taas ennätystahtiin perussuomalaisten vahtivuorolla.