Ruotsin maahanmuuttotilastoissa on nähty historiallinen käänne. Maastamuuttajia on enemmän kuin maahan tulijoita. Erityisen paljon paluumuuttoa suuntautuu Irakiin, Syyriaan ja Somaliaan.
Ruotsin maahanmuuttoministeri Maria Malmer Stenergard piti viime viikolla lehdistötilaisuuden aiheenaan uusimmat tilastot, joiden mukaan Ruotsista on nyt enemmän pois lähtijöitä kuin tulijoita. Viimeiset viisikymmentä vuotta nettomuuttovirta on suuntautunut Ruotsiin päin.
Vuonna 2023 Ruotsiin tuli entistä vähemmän turvapaikanhakijoita ja myös oleskelulupia myönnettiin entistä vähemmän. Sama trendi on jatkunut tänä vuonna. Maahanmuuttovirasto ennustaa, että tänä vuonna Ruotsiin tulee vähiten turvapaikanhakijoita sitten vuoden 1997.
– Hallituksen työ tuottaa tulosta, toteaa maahanmuuttoministeri Stenergard.
Hänen mukaansa maahanmuuttajien määrän lasku on kestävää kehitystä, joka on tarpeen, jotta kotoutumista voidaan parantaa ja syrjäytymistä vähentää.
Koko EU:ssa turvapaikanhakijoiden määrä on pysynyt korkeana, mutta Ruotsissa se on historiallisen matalalla tasolla. Huippuvuodesta 2016 – jolloin Ruotsiin tuli yli 160 000 turvapaikanhakijaa – määrä on suorastaan romahtanut 12 500:aan (2023).
Vuonna 2024 myönnettyjen oleskelulupien – sekä humanitaaristen että työperäisten – määrä oli selvästi pienempi kuin edellisenä vuonna. Turvapaikanhakijoille myönnettiin alkuvuonna 2023 yhteensä 4 422 oleskelulupaa mutta alkuvuonna 2024 vain 3 712.
Vuonna 2023 Ruotsista muutti enemmän ihmisiä Irakiin, Somaliaan ja Syyriaan kuin näistä maista Ruotsiin. Kaikkein suurinta nettomaastamuutto oli Somalian suuntaan: Ruotsista muutti Somaliaan yli tuhat ihmistä enemmän kuin Somaliasta Ruotsiin. Hallitus on myös tehostanut väestökirjanpitoa, joten muuttoliikkeestä on saatavilla paremmin tietoa.
Hallitus aikoo jatkossa tiukentaa perhesiteen perusteella myönnettävien oleskelulupien ehtoja. Selvitysmiehen on tarkoitus laatia esitys siitä, miten perheenyhdistämisen ehtoja voitaisiin tiukentaa tiettyjen ulkomaalaisryhmien kohdalla. Myös perheenyhdistämiseen oikeutettujen sukulaisten piiriä on tarkoitus rajoittaa.
Lisäksi perheenyhdistämisiin liittyviä toimeentulovaatimuksia halutaan korottaa. Harkinnassa on myös vaatimus pakollisesta sairausvakuutuksesta perheenjäsenille tietyissä tapauksissa. DNA-analyysien käyttöä sukulaisuuden vahvistamisessa halutaan laajentaa entisestään.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
