Ruotsin maahanmuuttotilastoissa on nähty historiallinen käänne. Maastamuuttajia on enemmän kuin maahan tulijoita. Erityisen paljon paluumuuttoa suuntautuu Irakiin, Syyriaan ja Somaliaan.
Ruotsin maahanmuuttoministeri Maria Malmer Stenergard piti viime viikolla lehdistötilaisuuden aiheenaan uusimmat tilastot, joiden mukaan Ruotsista on nyt enemmän pois lähtijöitä kuin tulijoita. Viimeiset viisikymmentä vuotta nettomuuttovirta on suuntautunut Ruotsiin päin.
Vuonna 2023 Ruotsiin tuli entistä vähemmän turvapaikanhakijoita ja myös oleskelulupia myönnettiin entistä vähemmän. Sama trendi on jatkunut tänä vuonna. Maahanmuuttovirasto ennustaa, että tänä vuonna Ruotsiin tulee vähiten turvapaikanhakijoita sitten vuoden 1997.
– Hallituksen työ tuottaa tulosta, toteaa maahanmuuttoministeri Stenergard.
Hänen mukaansa maahanmuuttajien määrän lasku on kestävää kehitystä, joka on tarpeen, jotta kotoutumista voidaan parantaa ja syrjäytymistä vähentää.
Koko EU:ssa turvapaikanhakijoiden määrä on pysynyt korkeana, mutta Ruotsissa se on historiallisen matalalla tasolla. Huippuvuodesta 2016 – jolloin Ruotsiin tuli yli 160 000 turvapaikanhakijaa – määrä on suorastaan romahtanut 12 500:aan (2023).
Vuonna 2024 myönnettyjen oleskelulupien – sekä humanitaaristen että työperäisten – määrä oli selvästi pienempi kuin edellisenä vuonna. Turvapaikanhakijoille myönnettiin alkuvuonna 2023 yhteensä 4 422 oleskelulupaa mutta alkuvuonna 2024 vain 3 712.
Vuonna 2023 Ruotsista muutti enemmän ihmisiä Irakiin, Somaliaan ja Syyriaan kuin näistä maista Ruotsiin. Kaikkein suurinta nettomaastamuutto oli Somalian suuntaan: Ruotsista muutti Somaliaan yli tuhat ihmistä enemmän kuin Somaliasta Ruotsiin. Hallitus on myös tehostanut väestökirjanpitoa, joten muuttoliikkeestä on saatavilla paremmin tietoa.
Hallitus aikoo jatkossa tiukentaa perhesiteen perusteella myönnettävien oleskelulupien ehtoja. Selvitysmiehen on tarkoitus laatia esitys siitä, miten perheenyhdistämisen ehtoja voitaisiin tiukentaa tiettyjen ulkomaalaisryhmien kohdalla. Myös perheenyhdistämiseen oikeutettujen sukulaisten piiriä on tarkoitus rajoittaa.
Lisäksi perheenyhdistämisiin liittyviä toimeentulovaatimuksia halutaan korottaa. Harkinnassa on myös vaatimus pakollisesta sairausvakuutuksesta perheenjäsenille tietyissä tapauksissa. DNA-analyysien käyttöä sukulaisuuden vahvistamisessa halutaan laajentaa entisestään.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Iranin Teheranista kotoisin oleva nainen kertoo nähneensä burkan ensi kertaa Helsingissä. Hän kertoo tajunneensa tuolloin, että suomalainen feminismi tarkoittaa vain "sinisiä ja vihreitä hiuksia tai ajamattomia kainaloita".
Tänään vietetään kansainvälistä miestenpäivää. Nyky-yhteiskunnassa nainen voi avoimesti kertoa miesvihastaan, mutta toksisesta radikaalifeminismistä ei juurikaan puhuta. Somevaikuttaja Emmi Nuorgam sanoo vihaavansa "mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä". Kansanedustaja Joakim Vigelius vastaa kysymällä, miksei mediassa koskaan kirjoiteta avoimesti naisten radikalisoimiseen pyrkivistä vihaisista feministinaisista.
Pohjoismaisen yhteiskunnan polarisaatio kuplii kunnolla nyt jo koululaitoksessa. Ruotsalaisessa pikkukunnassa ”mustat ja valkoiset” ovat pitkin syksyä ottaneet yhteen nyrkein ja iskulausein. Useimmat tappeluihin ja levottomuuksiin osallistuneista ovat 10-vuotiaita.
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho kommentoi tuhat päivää jatkunutta Ukrainan sotaa Suomen Uutisille.
Viime vuosina media on korostanut kerronnassaan "laitaoikeistoa" ja välittänyt mielellään kuvaa oikeiston radikalisoitumisesta länsimaisena ilmiönä. Yhdysvalloista kerätyn datan valossa näyttää kuitenkin siltä, että pikemminkin vasemmiston näkemykset ovat muuttuneet radikaalimmiksi, kun taas oikeisto on pysynyt lähes paikallaan.
Suomen maahanmuuttopolitiikkaa tiukennetaan ulkomaalaislain muutoksilla. Kansainvälinen suojelu muutetaan luonteeltaan väliaikaiseksi, ja lupien kestoa lyhennetään EU-oikeuden mahdollistamaan minimiin. Jatkossa rikoksiin syyllistyminen ja kansallisen turvallisuuden vaarantaminen johtavat suojeluaseman myöntämättä jättämiseen tai lakkauttamiseen.
Suomi keskeyttää maaohjelman kautta tehtävän kahdenvälisen kehitysyhteistyön Somalian kanssa, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Tavio kertoo. Päätös palautuu hallitusohjelmaan, jossa linjataan, että Suomen kehitysyhteistyö on ehdollistettu omien kansalaisten vastaanottamiselle ja kansainvälisen sääntöperusteisen järjestyksen tukemiselle.
Pääministeri Petteri Orpo peräsi eilisessä A-talkissa vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskelalta lukuja kasvutoimiin. Vasemmistoliiton vaihtoehtobudjetti julkaistaan ensi viikolla, mutta Koskelalla ei ollut vielä antaa lukuja puheidensa tueksi. Suomen talouden tilaa koskevassa puheenjohtajien välisessä keskustelussa olivat paikalla Orpon ja Koskelan lisäksi perussuomalainen valtiovarainministeri Riikka Purra ja SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman.
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikaisen mielestä nyt on tullut aika, että Suomi irrottautuu jalkaväkimiinat kieltävästä Ottawan sopimuksesta.
Tanskassa äskettäin suoritetun kyselytutkimuksen mukaan peräti kolmasosa Tanskan muslimeista sympatisoi terroristijärjestö Hamasia. Yhtä suuri osuus pitää Hamasin vuosi sitten Israeliin tekemää hyökkäystä oikeutettuna siviiliuhreista huolimatta. Tanskan muslimeista 44 prosenttia sanoo, että Israelin valtiolla ei ole oikeutta olemassaoloon.
