Ruotsin maahanmuuttotilastoissa on nähty historiallinen käänne. Maastamuuttajia on enemmän kuin maahan tulijoita. Erityisen paljon paluumuuttoa suuntautuu Irakiin, Syyriaan ja Somaliaan.
Ruotsin maahanmuuttoministeri Maria Malmer Stenergard piti viime viikolla lehdistötilaisuuden aiheenaan uusimmat tilastot, joiden mukaan Ruotsista on nyt enemmän pois lähtijöitä kuin tulijoita. Viimeiset viisikymmentä vuotta nettomuuttovirta on suuntautunut Ruotsiin päin.
Vuonna 2023 Ruotsiin tuli entistä vähemmän turvapaikanhakijoita ja myös oleskelulupia myönnettiin entistä vähemmän. Sama trendi on jatkunut tänä vuonna. Maahanmuuttovirasto ennustaa, että tänä vuonna Ruotsiin tulee vähiten turvapaikanhakijoita sitten vuoden 1997.
– Hallituksen työ tuottaa tulosta, toteaa maahanmuuttoministeri Stenergard.
Hänen mukaansa maahanmuuttajien määrän lasku on kestävää kehitystä, joka on tarpeen, jotta kotoutumista voidaan parantaa ja syrjäytymistä vähentää.
Koko EU:ssa turvapaikanhakijoiden määrä on pysynyt korkeana, mutta Ruotsissa se on historiallisen matalalla tasolla. Huippuvuodesta 2016 – jolloin Ruotsiin tuli yli 160 000 turvapaikanhakijaa – määrä on suorastaan romahtanut 12 500:aan (2023).
Vuonna 2024 myönnettyjen oleskelulupien – sekä humanitaaristen että työperäisten – määrä oli selvästi pienempi kuin edellisenä vuonna. Turvapaikanhakijoille myönnettiin alkuvuonna 2023 yhteensä 4 422 oleskelulupaa mutta alkuvuonna 2024 vain 3 712.
Vuonna 2023 Ruotsista muutti enemmän ihmisiä Irakiin, Somaliaan ja Syyriaan kuin näistä maista Ruotsiin. Kaikkein suurinta nettomaastamuutto oli Somalian suuntaan: Ruotsista muutti Somaliaan yli tuhat ihmistä enemmän kuin Somaliasta Ruotsiin. Hallitus on myös tehostanut väestökirjanpitoa, joten muuttoliikkeestä on saatavilla paremmin tietoa.
Hallitus aikoo jatkossa tiukentaa perhesiteen perusteella myönnettävien oleskelulupien ehtoja. Selvitysmiehen on tarkoitus laatia esitys siitä, miten perheenyhdistämisen ehtoja voitaisiin tiukentaa tiettyjen ulkomaalaisryhmien kohdalla. Myös perheenyhdistämiseen oikeutettujen sukulaisten piiriä on tarkoitus rajoittaa.
Lisäksi perheenyhdistämisiin liittyviä toimeentulovaatimuksia halutaan korottaa. Harkinnassa on myös vaatimus pakollisesta sairausvakuutuksesta perheenjäsenille tietyissä tapauksissa. DNA-analyysien käyttöä sukulaisuuden vahvistamisessa halutaan laajentaa entisestään.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Saksassa asuvan saudiarabialaisen lääkärin Taleb Al Jawad Abdulmohsen (50) perjantai-iltana Magdeburgissa autolla täpötäydelle joulutorille tekemässä terrori-iskussa kuoli viisi ja loukkaantui yli 200 ihmistä. Tekijä on saudiarabialainen pakolainen.
Naisiin kohdistuvan väkivallan -jopa naisvihan - hyväksyminen graffiteissa taiteellisen vapauden nimissä tai väkivallan vähättely johtaa jälleen havaitsemaan median räikeät kaksoisstandardit.
Mies kaahasi henkilöautolla väkijoukkoon joulutorilla Magdeburgissa Saksassa. Mediatiedot kertovat useista kuolonuhrista ja kymmenistä loukkaantuneista.
Perussuomalaisten kansanedustaja Joakim Vigelius osui napakymppiin muistuttaessaan demareita SDP:n vaihtoehtobudjetin tuntuvista veronkorotuksista.
Oikeusministeriössä on valmistunut arviomuistio varmuusvankeudesta ja sen käyttöönotosta. Uusi seuraamus olisi tarkoitettu vaarallisimpia väkivaltarikoksia tekeville.
Metsästys on Suomessa paljon enemmän kuin pelkkä harrastus – se on syvälle juurtunut osa kulttuuriamme, perinteitämme, jonka lisäksi se on keskeinen keino luonnon tasapainon ylläpitämisessä. Metsästäjän vastuu ei kuitenkaan pääty riistanhoitoon tai saaliin hyödyntämiseen. Tärkeä osa metsästäjän tehtävää on varmistaa, että aseenkäyttötaidot ovat kunnossa – paitsi saaliin kunnioituksen, myös turvallisuuden tähden, kirjoittaa perussuomalaisten kansanedustaja ja puolustusvaliokunnan jäsen Jari Ronkainen.
Oikeusministeriön hallinnonalalla tulee voimaan muutoksia 1. tammikuuta 2025 alkaen. Muun muassa avioliittoon pakottamisen rangaistavuutta selkeytetään, tyttöjen ja naisten sukuelinten silpominen kriminalisoidaan rikoslaissa entistä selkeämmin, lapsensurmaa koskeva lainsäännös kumotaan ja tappo on jatkossa vanhentumaton rikos.
Puolustusministeri Antti Häkkänen esitteli torstaina Suomen uuden puolustusselonteon, joka ulottuu 2030-luvulle saakka. Selonteosta käy ilmi, että Venäjän hyökkäystä Suomeen ei enää pidetä mahdottomuutena, vaan se on yksi mahdollinen skenaario, jonka varalle Suomi nyt varautuu – osana Nato-liittokuntaa. - Tavallisen kansalaisen kannalta uusi tilanne ei edellytä erityistoimia, mutta kotivaran on aina syytä olla kunnossa, puolustusvaliokunnan jäsen, kansanedustaja Jari Ronkainen toteaa.
Orpon hallitus aloitti 20. kesäkuuta 2023 ja minä sen mukana oikeusministerinä. Tänä lyhyenä aikana on ollut runsaasti opittavaa, mutta olemme yhdessä saaneet aikaan isoja asioita, kirjoittaa oikeusministeri ja perussuomalaisten 1. varapuheenjohtaja Leena Meri kolumnissaan.
Lue lisää
Lue lisää
