Diakonissalaitos, ote Exit-työ Suomessa-oppasta.
Maassa maan tavalla -ajattelu on ”äärioikeistolaisuutta” – ainakin, jos Diakonissalaitoksen ja Jari Taposen julkaisemiin materiaaleihin on uskominen
Euroopan unionin rahoittamien materiaalien mukaan jo pelkkä maassa maan tavalla -ajattelu rinnastuu ääriajatteluun “rotunationalismin”, anarkismin ja antifasismin kanssa. Diakonissalaitoksen julkaisemassa ääriliikeoppaassa äärioikeistolaisten aatteiden joukkoon on luokiteltu jopa kulttuurinationalismi. Samantyyppistä matalan kynnyksen määritelmää äärioikeistolaisuudelle on kuuluttanut hiljattain myös Twitter-poliisi Jari Taponen.
Kulttuurinationalismin leimaaminen äärioikeistolaisuudeksi koettelee suhteellisuudentajun rajoja. Sanakirjamääritelmällä kulttuuri on olennainen osa nationalismin käsitettä. Lisäksi länsimaisissa liberaalidemokratioissa on jo pitkään ollut ihanteena maahanmuuttajien integroiminen vallitsevaan kulttuuriin. Kynnys äärioikeistoksi leimaamiseen osoittautuu huomattavasti matalammaksi kuin äärivasemmiston kohdalla.
Diakonissalaitoksen nettisivuilla on Euroopan unionin rahoittama opas erilaisesta väkivaltaisesta ääriajattelusta irtautumiseen. “Exit-toiminnan” kerrotaan olevan ihmisille, jotka pohtivat suhdettaan väkivaltaiseen aatemaailmaan tai ääriliikkeeseen.
Materiaali on ajankohtaista ja suurimmilta osin asiallisesti kirjoitettua. Vuonna 2021 julkaistussa oppaassa on jäsennelty väkivaltaista uskonnolla tai poliittisella aatemaailmalla perusteltua ekstremismiä. Keskeisessä roolissa ovat niin islamilaiset, äärioikeistolaiset kuin äärivasemmistolaisetkin liikkeet.
Erikoiskummallista on kuitenkin se, että äärioikeistolaisuudeksi on luokiteltu myös kulttuurinen nationalismi. Tähän kategoriaan voi päätyä, mikäli “..[m]ieltää kulttuurin keskeiseksi ihmisiä yhdistäväksi tekijäksi ja tämän johdosta ihminen voi tulla kansalaiseksi omaksumalla valtakulttuurin”.
Saman voisi kääntää hyvin perinteiseksi ja harmittomaksi “maassa maan tavalla” -ajatteluksi.
Äärioikeisto ja äärivasemmisto
Diakonissalaitoksen oppaan mukaan äärioikeistolainen aatemaailma voidaan jakaa kaiken kaikkiaan kolmeen pääasialliseen aatesuuntaan. Yllämainitun kulttuurisen nationalismin lisäksi äärioikeistolaisiin aatesuuntauksiin kuuluvat “etnonationalismi” ja “rotunationalismi”. Etnonationalismin mukaan eri etnisyyksien tulisi elää omissa kansallisvaltioissaan, ja pidemmälle menevä rotunationalismi vastustaa etnisyyksien sekoittumista.
Vastaaviksi äärivasemmistolaisiksi aatevirtauksiksi Diakonissalaitoksen opas luokittelee anarkismin ja antifasismin. Anarkismille tunnusomaista kerrotaan olevan valtahierarkioiden ja jopa valtion vastustaminen. Antifasismin kerrotaan vastustavan mm. patriarkaalisuutta, homofobiaa ja kapitalismia, jonka radikaalit rinnastavat fasismiin. Molempien suuntausten nähdään pitävän sisällään oma-aloitteiseen väkivaltaan tähtäävää toimintaa.
Kansallismielisyys äärioikeistolaista?
Siinä, missä Diakonissalaitos pitää esillä laajasti eri ääriliikkeiden kirjoa, Twitter-poliisi Jari Taponen nostaa ”äärioikeiston” tikun nokkaan ja niputtaa sen maltillisempaan kansallismielisyyteen. Hiljattain heinäkuun alussa hän jakoi saman luokituksen, jossa kulttuurinationalismi oli linkitetty radikaaliin liikehdintään:
“Suomessa ilmenee äärioikeiston koko kirjo maltillisesta populismista väkivaltaa kannattavaan — Suomessa oikeistoradikalismia on pyritty jo pitkään normalisoimaan tietyllä termistöllä eri somealustoilla”.
1) Nyt on puhuttu paljon äärioikeistosta. Suomessa ilmenee äärioikeiston koko kirjo maltillisesta populismista väkivaltaa kannattavaan (alla olevan jaottelun mukaisesti).
Suomessa oikeistoradikalismia on pyritty jo pitkään normalisoimaan tietyllä termistöllä eri somealustoilla pic.twitter.com/SDQFkH0VEi
— Jari Taponen (@JariTaponen) July 6, 2023
Jos kulttuurinationalismikin on äärioikeistolaisuutta, herää kysymys, onko kaikki nationalismi lähtökohtaisesti äärioikeistolaisuutta. Tavanomaisen ymmärryksen mukaan nationalismi eli kansallisuusaate korostaa ajatusta ihmiskunnan jakautumisesta omiin kansakuntiin. Kulttuurilla on tässä keskeinen rooli.
Mitä nationalismi tarkoittaa?
Suomalaisen sanakirjamääritelmän mukaan nationalismi voi olla oman kansan, kielen ja kulttuurin arvostamista, poliittista oman kansan vapauden ja omaleimaisuuden säilyttämistä, sekä jyrkempää “kansalliskiihkoa”, uskoa oman kansan paremmuuteen.
Myös Stanfordin sanakirja määrittelee nationalismin kansallisen kulttuuri-identiteetin ja poliittisen itsenäisyyden puolustamiseksi. Nationalismin määritelmille on tyypillistä kansallisen kulttuurin ja poliittisen itsenäisyyden kietoutuminen toisiinsa.
Länsimaisilla liberaalidemokratioilla on tapana testata kansalaisuutta hakevia ulkomaalaisia kansalaisuuskokeilla, joissa korostuu kielen ja kulttuurin tuntemus. Maailman tunnetuin esimerkki lienee yhdysvaltalainen kansalaisuuskoe. Siihen kuuluu kysymyksiä mm. maan politiikasta ja kulttuurista.
Äärioikeistolaisuuden laveasta kattokäsitteestä saa vaikutelman, että kulttuurinationalismi olisi kategorisesti ääriajattelua
Suomessa maahanmuuttajien kotoutuminen ja integroiminen ovat yhteisiä valtiotason haasteita, joista kannetaan huolta eri puolilla poliittista kenttää. Tähän kuuluu ajatus maahanmuuttajien mukautumisesta suomalaiseen yhteiskuntaan ja kulttuuriin.
Siinä, missä määrin integraatiolla tavoitellaan suomalaisen identiteetin omaksumista yksilön alkuperäisen kansallisen identiteetin kustannuksella, ei ole yksiselitteistä vastausta. Integraation tavoitteissa ilmenee kulttuurieroja länsimaiden välillä. Esimerkiksi Ranska on tunnettu nk. assimilaatiosta, jonka ihanteena on saada maahanmuuttajat omaksumaan uuden kohdemaan kulttuuri-identiteetti.
Diakonissalaitoksen ja Taposen peräänkuuluttamasta äärioikeistolaisuuden laveasta kattokäsitteestä saa vaikutelman, että kulttuurinationalismi (tai nationalismi) olisivat kategorisesti ääriajattelua. Tuolloin esimerkiksi kokonaisvaltaista maahanmuuttajien integroimista tavoitteleva Ranska leimautuisi äärioikeistolaiseksi valtioksi.
Kulttuurinationalismi on erottamaton osa sekä nationalismin määritelmää että länsimaisia maahanmuuttokäytäntöjä. Silti maltillisempi ja väkivallaton ”maassa maan tavalla” -ajattelu pyritään nyt näkemään rinnasteisena äärivasemmiston anarkismille ja antifasismille.
Tätä vasten on havaittavissa, että instituutiomaailmassa kynnys äärioikeistoksi leimaamiseen on huomattavasti matalampi kuin äärivasemmiston kohdalla. Kynnys on jo niin matalalla, että leimakirveen käyttäjille maltillinen kansallismielisyys näyttää käsitteelliseltä mahdottomuudelta.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
IS: Vaimonsa pahoinpidellyt helsinkiläisimaami levittänyt valeuutisia muslimilasten kaappauksista
Ylikomisario Taponen pakeni Twitteristä – huomautus harhaanjohtavien tietojen levittämisestä oli liikaa
Sujuvaa suomea kirjoittava nuori japanilaismies sai oleskeluluvan – sometili täyttyy iloisista onnitteluista: ”Tervetuloa Suomeen”
Teemu Keskisarjan kolumni: Rasisminvastainen teollisuus ja kulttuurinen omiminen
Viikon suosituimmat
Teemu Keskisarjan ja Onni Rostilan kolumni: Huuhaa-kyselytutkimukset hakkaavat viattomia äijiä
Lähi-idästä kotoisin olevat naiset toivovat burkakieltoa: “Ennen kun tulin Suomeen, en ollut nähnyt burkaa”
Iranin Teheranista kotoisin oleva nainen kertoo nähneensä burkan ensi kertaa Helsingissä. Hän kertoo tajunneensa tuolloin, että suomalainen feminismi tarkoittaa vain "sinisiä ja vihreitä hiuksia tai ajamattomia kainaloita".
Tappelut ”mustien ja valkoisten” oppilaiden välillä jatkuneet koko syksyn ruotsalaiskoulussa – ”Traagista”, valittaa paikallispoliisi
Pohjoismaisen yhteiskunnan polarisaatio kuplii kunnolla nyt jo koululaitoksessa. Ruotsalaisessa pikkukunnassa ”mustat ja valkoiset” ovat pitkin syksyä ottaneet yhteen nyrkein ja iskulausein. Useimmat tappeluihin ja levottomuuksiin osallistuneista ovat 10-vuotiaita.
Emmi Nuorgam: “Vihaan mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä”
Tänään vietetään kansainvälistä miestenpäivää. Nyky-yhteiskunnassa nainen voi avoimesti kertoa miesvihastaan, mutta toksisesta radikaalifeminismistä ei juurikaan puhuta. Somevaikuttaja Emmi Nuorgam sanoo vihaavansa "mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä". Kansanedustaja Joakim Vigelius vastaa kysymällä, miksei mediassa koskaan kirjoiteta avoimesti naisten radikalisoimiseen pyrkivistä vihaisista feministinaisista.
Rydman: Helsingistä tehtävä jälleen turvallinen – ”On luovuttava politiikasta, joka karkottaa pääkaupungista hyvät veronmaksajat ja täyttää sen väkivaltaisilla jengeillä ja islamistisaarnaajilla”
Helsingin pormestariksi pyrkivä elinkeinoministeri Wille Rydman haluaa palauttaa pääkaupunkimme takaisin tunnollisille työssäkäyville ihmisille ja uutterille yrittäjille. - Helsinki kuuluu niihin alueisiin maassamme, jotka eniten kärsivät vääränlaisesta maahanmuuttopolitiikasta, Rydman sanoo.
Halla-aho: “Tällä tavoin venäläisille voitaisiin osoittaa, että vaikka kello käy, niin kello ei käy heidän hyväkseen”
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho kommentoi tuhat päivää jatkunutta Ukrainan sotaa Suomen Uutisille.
Päivän pointti: Trump valitsi ministeriksi huippuyliopistosta valmistuneen sotaveteraanin – valtamedia ja vasemmistomeppi veivasivat tittelin tv-juontajaksi
Yhdysvaltain presidentiksi valitun Donald Trumpin tuoreet henkilövalinnat tulevaan hallintoonsa aiheuttavat ahdistusta mediassa ja Trumpin politiikan vastustajissa. Reaktiot ovat samankaltaisia Atlantin valtameren molemmilla puolilla.
Analyysi: Yhdysvalloissa vasemmisto radikalisoitui pienessä ajassa ja vieraantui hyvin kauas keskivertoäänestäjistä, ilmiö aiheuttaa vasemmistolle näköharhan
Viime vuosina media on korostanut kerronnassaan "laitaoikeistoa" ja välittänyt mielellään kuvaa oikeiston radikalisoitumisesta länsimaisena ilmiönä. Yhdysvalloista kerätyn datan valossa näyttää kuitenkin siltä, että pikemminkin vasemmiston näkemykset ovat muuttuneet radikaalimmiksi, kun taas oikeisto on pysynyt lähes paikallaan.
Mitä ihmettä? Britanniassa poliisi ilmestyi palkitun toimittajan ovelle, ilmoitti tutkivansa “ei-rikollista viharikostapausta”, muttei suostunut kertomaan, mistä oli kyse
Johtavat brittiläiset poliitikot ovat esittäneet voimakasta kritiikkiä poliisille, joka tutkii Telegraph-lehden toimittajan sosiaalisen median julkaisua. Essexin poliisi ilmestyi viime sunnuntaina palkitun toimittaja Allison Pearsonin ovelle ja kertoi tutkivansa tämän vuoden takaista sosiaalisen median päivitystä ”ei-rikollisena viharikostapauksena”. Poliisi kieltäytyi kertomasta tarkemmin edes tutkinnan alaiselle Pearsonille, mitä sisältöä tutkinta koskee. Tapaus on herättänyt kansainvälistä huomiota, ja sitä on verrattu orwellilaiseen fiktioon.
Suomen ja Somalian välinen maaohjelman kautta tapahtuva kehitysyhteistyö keskeytetään – ministeri Tavio: Suomi ei voi jatkaa kehitysyhteistyötä maan kanssa, joka ei ota takaisin omia kansalaisiaan
Suomi keskeyttää maaohjelman kautta tehtävän kahdenvälisen kehitysyhteistyön Somalian kanssa, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Tavio kertoo. Päätös palautuu hallitusohjelmaan, jossa linjataan, että Suomen kehitysyhteistyö on ehdollistettu omien kansalaisten vastaanottamiselle ja kansainvälisen sääntöperusteisen järjestyksen tukemiselle.
Uusimmat
Jaana Strandman: Hallitus vahvistaa lasten oikeuksia
Miko Bergbom: Päätös Somalian maaohjelman keskeyttämisestä on oikea
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2024
Lue lisää