Suomen maataloudessa koetaan jo toinen laiha vuosi peräkkäin. Viime syksynä satoi niin paljon, että puimurit jäivät upoksiin peltoihin. Tänä vuonna on taas ennätyksellisen kuivaa. Satomenetykset ovat suurimpia eteläisimmässä Suomessa, mutta pitkäaikainen kuivuus on ehtinyt aiheuttaa merkittäviä satomenetyksiä myös muualla.
Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliiton MTK:n arvion mukaan kokonaisviljasato jää 2,5 miljardiin kiloon normaalin ollessa lähemmäs neljä miljardia kiloa.
Pomarkkulainen maanviljelijä Olli Mäkelä vastaa puhelimeen työajollaan Turun tien varrelta.
– Peltonäkymät ovat kehnot. Raakaa ja kypsää on sekaisin. Monia peltoja ei kannata varmasti edes puida, hän sanoo.
Mäkelä on viljellyt 90 hehtaarin tilaa vuodesta 1993 lähtien, joten hän on nähnyt monenlaisia satovuosia. Hänellä on myös karjaa, joista 57 ovat lypsylehmiä ja 54 nuorempaa karjaa.
– Heinänurmisato on surkea. Uskon, että saan juuri ja juuri oman karjan rehut puitua. Yhtään ylimääräistä ei jääne myytäväksi, kuten ei jäänyt viime vuonnakaan, hän lisää.
Mäkelän mukaan heinäpaalin hinnat ovat jo pilvissä. Säilöpaalista pyydetään 35 – 50 euroa.
– Kuivaheinäpaalista on kuulemma pyydetty jopa 80 euroa. En tosin tiedä minkä kokoisesta paalista tämä pyynti on ollut, hän kertoo.
Hän arvioi rehusadon olevan neljäsosan pienempi kuin vuosi sitten.
– Tällä hetkellä viljan tilanteesta ei voi sanoa vielä tarkkaa arvioita. Tuntuma sadosta näkyy vasta noin kuukauden päästä, kun viljan tuleentuminen eli kypsyminen näkyy, Mäkelä tarkentaa.
Maanviljelijän raastaa myös korkea polttoöljyn hinta, jonka litrahinta on reilun euron.
– Polttoöljy on 26 senttiä kalliinpaa kuin viime vuonna, joten puhutaan tuhansista euroista vuositasolla, hän sanoo.
Mäkelän mukaan ympäristöystävälliset korjuukalustoinvestoinnit jäävät haaveiden tasolle.
–Taloustilanteen takia nollainvestoinneilla mennään ja välttämättömän tarpeen edessä hankitaan kaasutraktoreiden sijaan käytettyjä perinteisiä koneita.
MTK:n asiantuntija Marjukka Manninen pitää tilannetta hyvin vakavana.
– Maanviljelijöillä on taakkana jo viime vuoden sateista johtuneet ansiomenetykset. Viime vuonna nurmisato oli tosin kohtuullinen, hän sanoo.
Mannisen mukaan MTK on pitänyt viljelijöiden asiaa jatkuvasti esillä sekä kotimaassa että Brysselin päässä.
– Kotimaan päässä olemme korostaneet sitä, että eri toimin maatalouden kannattavuus on saatava käännettyä nousuun. Brysselissä olemme yhdessä muiden kuivuudesta kärsineiden jäsenmaiden kanssa viestineet Euroopan komissiolle tilanteesta ja pyytäneet varautumaan satovahinkojen korvaamiseen.
Kriisituki ei juurikaan auta tilallisia. Yksittäinen viljelijä ei valitettavasti kostu siitä montaakaan. euroa, hän selventää.
Suomi on maailman toiseksi suurin kauran viejämaa. Kauratuotteiden kysyntä on kasvanut runsaasti erilaisten kaurapohjaisten uutuustuotteiden vuoksi. Parin vuoden sisällä markkinoille on tullut paljon erilaisia juomia, jukurtteja ja proteiinivalmisteita. Kotimaisista vaihtoedoista Valio on ollut näkyvästi esillä ruokakauppojen kylmähyllyissä.
– Useat valmistajat varmasti yrittävät viimeiseen saakka pitää tuotteensa Hyvää Suomesta -merkin alla. On silti mahdollista, että osa joutuu turvautumaan EU-tuontiin, Manninen arvioi.
Kokonaissadon tarkempi arvio voidaan tehdä vasta elokuun puolella.
– Tämän hetken arvion mukaan EU:n viljasato jää kuusi prosenttia miinukselle, hän päättää.
Heli-Maria Wiik
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Iranin Teheranista kotoisin oleva nainen kertoo nähneensä burkan ensi kertaa Helsingissä. Hän kertoo tajunneensa tuolloin, että suomalainen feminismi tarkoittaa vain "sinisiä ja vihreitä hiuksia tai ajamattomia kainaloita".
Tänään vietetään kansainvälistä miestenpäivää. Nyky-yhteiskunnassa nainen voi avoimesti kertoa miesvihastaan, mutta toksisesta radikaalifeminismistä ei juurikaan puhuta. Somevaikuttaja Emmi Nuorgam sanoo vihaavansa "mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä". Kansanedustaja Joakim Vigelius vastaa kysymällä, miksei mediassa koskaan kirjoiteta avoimesti naisten radikalisoimiseen pyrkivistä vihaisista feministinaisista.
Pohjoismaisen yhteiskunnan polarisaatio kuplii kunnolla nyt jo koululaitoksessa. Ruotsalaisessa pikkukunnassa ”mustat ja valkoiset” ovat pitkin syksyä ottaneet yhteen nyrkein ja iskulausein. Useimmat tappeluihin ja levottomuuksiin osallistuneista ovat 10-vuotiaita.
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho kommentoi tuhat päivää jatkunutta Ukrainan sotaa Suomen Uutisille.
Viime vuosina media on korostanut kerronnassaan "laitaoikeistoa" ja välittänyt mielellään kuvaa oikeiston radikalisoitumisesta länsimaisena ilmiönä. Yhdysvalloista kerätyn datan valossa näyttää kuitenkin siltä, että pikemminkin vasemmiston näkemykset ovat muuttuneet radikaalimmiksi, kun taas oikeisto on pysynyt lähes paikallaan.
Suomen maahanmuuttopolitiikkaa tiukennetaan ulkomaalaislain muutoksilla. Kansainvälinen suojelu muutetaan luonteeltaan väliaikaiseksi, ja lupien kestoa lyhennetään EU-oikeuden mahdollistamaan minimiin. Jatkossa rikoksiin syyllistyminen ja kansallisen turvallisuuden vaarantaminen johtavat suojeluaseman myöntämättä jättämiseen tai lakkauttamiseen.
Suomi keskeyttää maaohjelman kautta tehtävän kahdenvälisen kehitysyhteistyön Somalian kanssa, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Tavio kertoo. Päätös palautuu hallitusohjelmaan, jossa linjataan, että Suomen kehitysyhteistyö on ehdollistettu omien kansalaisten vastaanottamiselle ja kansainvälisen sääntöperusteisen järjestyksen tukemiselle.
Pääministeri Petteri Orpo peräsi eilisessä A-talkissa vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskelalta lukuja kasvutoimiin. Vasemmistoliiton vaihtoehtobudjetti julkaistaan ensi viikolla, mutta Koskelalla ei ollut vielä antaa lukuja puheidensa tueksi. Suomen talouden tilaa koskevassa puheenjohtajien välisessä keskustelussa olivat paikalla Orpon ja Koskelan lisäksi perussuomalainen valtiovarainministeri Riikka Purra ja SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman.
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikaisen mielestä nyt on tullut aika, että Suomi irrottautuu jalkaväkimiinat kieltävästä Ottawan sopimuksesta.
Tanskassa äskettäin suoritetun kyselytutkimuksen mukaan peräti kolmasosa Tanskan muslimeista sympatisoi terroristijärjestö Hamasia. Yhtä suuri osuus pitää Hamasin vuosi sitten Israeliin tekemää hyökkäystä oikeutettuna siviiliuhreista huolimatta. Tanskan muslimeista 44 prosenttia sanoo, että Israelin valtiolla ei ole oikeutta olemassaoloon.
